Rikollisuuteen Vaikuttaminen AO32 Kriminologia PDF

RIKOLLISUUTEEN VAIKUTTAMINEN AO32 KRIMINOLOGIA VOIKO RIKOLLISUUTEEN VAIKUTTAA? Miettikää, millä eri keinoilla rikollisuuteen voi vaikuttaa? Yleinen taso yhteiskunnallisesti? Yksilötasolla? Miten muuten? VAIKUTTAVUUSARVIOINTI Vaikuttavuusarvioinnilla (vaikutustutkimuksella) pyritään s...

RIKOLLISUUTEEN VAIKUTTAMINEN AO32 KRIMINOLOGIA VOIKO RIKOLLISUUTEEN VAIKUTTAA? Miettikää, millä eri keinoilla rikollisuuteen voi vaikuttaa? Yleinen taso yhteiskunnallisesti? Yksilötasolla? Miten muuten? VAIKUTTAVUUSARVIOINTI Vaikuttavuusarvioinnilla (vaikutustutkimuksella) pyritään selvittämään jonkin toimenpiteen kausaalinen vaikutus siihen ilmiöön, johon toimenpiteellä on haluttu vaikuttaa Vaikuttavuustutkimukset eroavat siinä, kuinka vahvasti voidaan tehdä toimenpiteen kausaalivaikutuksia koskevia johtopäätöksiä (maryland-kriteeristö) VAIKUTTAVUUSTUTKIMUKSEN MARYLAND-KRITEERISTÖ TASO 1: Korrelaatio arvioidun ohjelman ja rikollisuuden välillä yhtenä ajankohtana. (Alueilla, joilla on kameravalvonta, on vähemmän rikollisuutta kuin valvomattomilla alueilla.) TASO 2: Rikollisuus mitattu ennen ja jälkeen ohjelman koeryhmässä, ilman vertailuryhmää. (Rikollisuus väheni, kun kameravalvonta otettiin käyttöön.) TASO 3: Rikollisuus mitattu ennen ja jälkeen ohjelman sekä koe- että vertailuryhmässä. (Rikollisuus väheni koe‐alueella, jossa kameravalvonta otettiin käyttöön, mutta ei vertailualueella, jossa kameravalvontaa ei otettu käyttöön.) TASO 4: Rikollisuus mitattu ennen ja jälkeen ohjelman sekä koe- että vertailuryhmässä, lisäksi vakioitu muita tekijöitä. (Muiden uhriutumiseen vaikuttavien tekijöiden vakioimisen jälkeen uhrikokemukset kameravalvotulla koealueella vähenivät verrattuna valvomattomaan vertailualueeseen.) TASO 5: Satunnaistettu koeasetelma eli vertailukelpoisten yksikköjen arpominen koe- ja vertailuryhmään. (Kun kameravalvonta otettiin käyttöön satunnaisesti valituilla koealueilla, rikollisuus väheni suhteessa satunnaisesti valittuihin vertailualueisiin, joissa valvontaa ei otettu käyttöön.)  Tertiäärinen rikoksentorjunta Sekundaarinen rikoksentorjunta Primaarinen rikoksentorjunta 1 2 3 PRIMAARINEN RIKOKSENTORJUNTA Kattaa kaikki rikollisuuden torjunnan ja ehkäisyn muodot, jossa ei tiedetä, kuka on syyllistynyt tai kuka todennäköisesti syyllistyy rikokseen Tilannetorjunta -> ympäristöön vaikuttaminen (yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, arkkitehtuuri) ja rikostilaisuuksien vaikeuttaminen Olennaiset toimijat; julkiset ja yksityiset toimijat mm. kauppakeskukset, koulut, joukkoliikenne, ajonestolaitteet, luottokorttisirut, valvontakamerat, katuvalaistus Viestivä tila – siisti ympäristö -> vähemmän rikoksia Siirtyykö rikollisuus toiseen paikkaan? SEKUNDÄÄRINEN RIKOLLISUUDEN EHKÄISY Toimia jotka kohdistetaan yksilöihin tai ryhmiin, joilla on kohonnut riski syyllistyä rikoksiin tai joutua niiden uhriksi Kriminologian havainto: rikollisuus kasaantuu -> toimenpiteet kannattaa kohdentaa Kohteena yksilöt, perheet, koulut, tietyt asuinalueet, (esim KiVa Koulu-hanke) Pyritään selvittämään riskitekijät – suunnitellaan interventiot – vaikeaa… Tutkimusnäyttöä pienten lasten vanhemmille suunnatuista perhe- ja vanhemmuusvalmennuksista lasten myöhempää rikollisuutta vähentävästä vaikutuksesta Kuuluisa tutkimus: NYC , (David Old ) 400 raskaana olevaa, sh:n tapaamiset raskauden ajan ja 2v asti – vähensi kaltoinkohtelua ja 15v tekivät huomattavasti vähemmän rikoksia kuin kontrolliryhmä. Lastensuojelun toimet  TERTIÄÄRINEN RIKOKSENTORJUNTA Kohdennetaan yksilöihin, joilla rikosriski on jo toteutunut Rikosseuraamus itsessään, (erityisestävä pelote), seuraamuksen laji/pituus (?) Tanskalaistutkimus, ykp – vankila,Ykp: tulotaso parempi ja sos.turvan tarve vähäisempi, uusintarikollisuudessa ei eroa, mutta lisäanalyysissä rikollisuus vähäisempää ykp:ta suorittaneilla Valvontarangaistus vs vankila, yhteys työn saamiseen, alle 25v valran suorittaneet useammin töissä. Yli 25v ei vaikutusta. Vankeusrangaistuksen pituus – erisuuntaisia tuloksia, esim. pidempi vankeustuomio, ehtii osallistua kuntoutumisohjelmiin Kaikki rikosseuraamuksen piirissä oleviin kohdistetut kuntoutus- ja muut toimet Useita tutkimuksia eri interventioista Päihdekuntoutus – rikosten uusimista vähentävä vaikutus Kognitiivis-behavioraaliset ohjelmat Vankila-aikainen koulutus RIKOLLISUUTEEN VAIKUTTAMINEN -YKSILÖTASO Rikoksen uusimisriski -> Todennäköisyys jolla rikoksentekijä tekee uusia rikoksia Arvioidaan kriminogeenisten tekijöiden perusteella -> seikkoja jotka aiheuttavat rikollista käyttäytymistä, vaikuttavat siihen tai ylläpitävät sitä KRIMINOGEENISET TEKIJÄT PYSYVÄT ELI MUUTTUVAT ELI DYNAAMISET STAATTISET Ikä Aikaisempi rikollinen käyttäytyminen joka on alkanut nuorella iällä ja tullut esiin erilaisissa tilanteissa Sukupuoli Rikollisuudelle myönteiset asenteet, arvot ja uskomukset Ikä rikollisen käyttäytymisen alkaessa Rikosmyönteinen seura ja lähipiiri Vankilakertaisuus Heikot sosiaaliset taidot Rikosten määrä ja laji, uhrien määrä Persoonallisuuden piirteet ja temperamentti Perheeseen liittyvät tekijät (laiminlyönti tai hyväksikäyttö, rikollisuus perheessä, epäjohdonmukainen kasvatus) Koulutuksen vähäisyys, ammattitaidottomuus, työelämässä tarvittavien taitojen vähyys Riippuvuudet, huumeiden tai alkoholin käyttö RNR –PERIAATE VIITEKEHYKSENÄ Uusintarikollisuuden ehkäisy perustuu Risk- Need- Responsivity ( RNR ) periaatteeseen eli Riski-Tarve-Vastaavuus periaatteeseen. (Andrews & Bonta 2006). Tämän mallin mukaan ohjelmatyötä tulee kohdentaa asiakkaan riskin ja tarpeen mukaan. Mitä suurempi riski on syyllistyä uusintarikokseen, sitä enemmän hoitotoimenpiteitä ja ohjelmia tulisi kohdentaa tällaisille henkilöille. Tarve periaatteen mukaan toimenpiteitä tulisi kohdistaa kriminogeenisiin tekijöihin, jotka on määritelty dynaamisiksi tekiöiksi. Vastaavuusperiaate tarkoittaa sitä että interventiot tulisi olla osallistujille sopivia ja edistää heidän asenteita ja käyttäytymistään sosiaalisesti hyväksyttäviksi tavoiksi. GOOD LIVES MODEL -HYVÄN ELÄMÄN MALLI VIITEKEHYKSENÄ (WARD&STEWART 2003) Jokainen yksilö tavoittelee mielekkään elämän yhdeksää osa-aluetta, mutta keinot vaihtelee Yksilön toiminnan päämäärä (motiivi) on aina oikea – eli pyrkimys saavuttaa tasapainoa eri osa-alueilla. Keinot ovat väärät (puutteelliset ongelmanratkaisutaidot) – voivat olla haitallisia joko yksilölle itselleen tai muille ihmisille Autetaan asiakasta havaitsemaan puutteet ja korvaamaan ne toimivammalla keinolla. Voimavarakeskeisyys –pyritään vahvistamaan asiakkaan vahvuuksia, taitoja, kykyjä ja osaamista. Asiakas nähdään toimijana joka asettaa päämääriä elämälleen ja pyrkii niitä kohti RUTIINITOIMINTOJEN TEORIA (ROUTINE ACTIVITY THEORY) RIKOLLISUUDEN KOLME EHTOA Cohen & Felson 1979 RUTIINITOIMINTOJEN TEORIA Todennäköinen tekijä Sopiva rikoksen kohde Sellaisen kyvykkään valvojan poissaolo, joka voisi ehkäistä rikoksen RUTIINITOIMINTOJEN TEORIA JA RIKOKSENTORJUNTA Rationaalisuusoletus: puhe uhrin tai kohteen sopivuudesta pitää sisällään ajatuksen siitä, että rikoksentekijät arvioivat tilanneinformaatioon nojaten teon tekemisen kannattavuutta. Käytännönläheinen lähestymistapa Tietoisesti jätetään huomioimatta tiettyjä tärkeitäkin selitystapoja (yksilön sosiaalinen ja psykologinen tausta) Yhteensopiva muiden teorioiden kanssa Korkean rikosriskin paikat ”hot spots” Rikoksen vähentämiseen ei tarvita ihmisten muuttamista Kullekin rikostyypille, tekotavalle ja -ajalle tulee etsiä sopiva torjuntamekanismi. Lukkojen käyttö, valaistus, omaisuuden merkitseminen, kameravalvonta. KELLING, G. L & WILSON, J. Q. 1982; BROKEN WINDOWS Rikottujen ikkunoiden vaikutus: Sosiaalipsykologit ja poliisit ovat yhtä mieltä siitä, että jos rikottua ikkunaa ei korjata, muutkin ikkunat rikotaan pian […]. Korjaamaton ikkuna on viesti siitä, että kukaan ei välitä eikä muidenkaan ikkunoiden rikkominen aiheuta tekijälle kustannuksia. Rajoituksitta toimiva pummaaja (panhandler) on itse asiassa ensimmäinen rikottu ikkuna. /.../ Jos naapurusto ei pysty estämään pummaajaa häiritsemästä ohikulkijoita, varas arvelee, etteivät nuo poliisiakaan kutsu eivätkä yritä puuttua ryöstöön. TILOJEN KONTROLLI Jos tila viestii, että aluetta ei kontrolloida, niin rutiinitoimintojen teoria ennustaa suurempaa rikoskäyttäytymistä. Rikoksen pelon tutkimus: Ihmiset yleensä karttavat alueita, joissa fyysistä rappiota (rikottuja ikkunoita yms.) Ei ”lainkuuliaisia” ihmisiä kontrolloimassa aluetta RIKOKSENTORJUNNAN KEINOJA CLARKE 1992; SITUATIONAL CRIME PREVENTION 1. Rikoskohteiden suojaaminen 2. Kulunvalvonta 3. Rikoskäyttäytymisen kanavoiminen 4. Rikoksentekoa helpottavien tekijöiden kontrolli 5. Virallinen valvonta 6. Epäviralliset kontrolliammatit 7. Luonnollinen valvonta 8. Kohteiden poistaminen 9. Omaisuuden merkitseminen 10. Tilan kontrollista viestiminen 11. Selkeiden sääntöjen asettaminen RIKOSTILAISUUDET SOSIAALISTEN MUUTOSTEN SEURAUKSENA I. Yksittäisten poliittisten päätösten ei-aiotut vaikutukset Kypäräpakon säätäminen moottoripyöräilijöille → moottoripyörävarkauksien voimakas väheneminen Alkoholiveron lasku 2004 → syrjäytyneiden miesten keskinäisen väkivallan piikki (Siren & Lehti 2006; Musta maaliskuu: väkivalta ja alkoholikulutuksen kasvu vuonna 2004) II. Yleisen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen kehityksen vaikutus tilaisuusrakenteeseen Käteisen rahan käytön väheneminen Naisten työssäkäynti → kodit tyhjiä ja valvomatta Television katselu → nuorten ajankäytön muutos DESISTANSSI AO32 KRIMINOLOGIA MITÄ ON DESISTANSSI? ”PROSESSI KOHTI RIKOLLISESTA TOIMINNASTA IRROTTAUTUMISTA” IRROTTAUTUMINEN Act-desistance (käyttäytymisdesistanssi) → Primaaridesistanssi Identity-desistance (identiteettidesistanssi) → Sekundaaridesistanssi Relational desistance (sosiaalinen desistanssi) → Tertiääridesistanssi  Rikollisen käyttäytymisen määrän mittaaminen kahdessa eri ajankohdassa - ennen ja jälkeen työllistymisen. 1) Käännekohta (turning point) 2) Muutoksen koukut (hook for change) 3) Ikääntyminen / kypsyminen (maturation) Skardhamar & Savolainen (2014) Changes in criminal offending around the time of job entry: A study of employment and desistance. KAKSI ERILAISTA IRROTTAUTUJAA 1) ENTINEN IV-KÄYTTÄJÄ Entinen suonensisäisten huumeidenkäyttäjä, jolla taustalla useita vankilatuomioita. Vankilatuomiot lähinnä huumeidenkäytön rahoittamisesta (omaisuusrikokset, väkivalta).On ollut erittäin tiiviissä vuorovaikutuksessa viranomaisten kanssa rikosuran aikana. Addiktiosta irrottautuminen ollut erittäin haastava prosessi, mutta päässyt irti ja tämän jälkeen kouluttautunut kokemusasiantuntijaksi ja on päihdetyössä mukana. Fyysisesti heikossa kunnossa ja elämänhistorian takia myös vakavia mainehaittoja. 2) ALKOHOLIA JA VÄKIVALTAA Nuoruudessaan erittäin runsaasti alkoholia käyttänyt mies, jonka alkoholinkäyttöön sisältyi usein väkivaltaista käyttäytymistä ja useita väkivaltaisia yhteenottoja julkisilla paikoilla. Alkoholin runsaskäyttö ja väkivalta jatkui nuorella iällä useita vuosia. Ei paljon kanssakäymistä viranomaisten kanssa. NÄKÖKULMAT 1) Yksilöstä lähtevä muutos: individuaalinen toimijanäkökulma 2) Ulkoa tulevat vaikutteet: sosiaalinen ja rakenteellinen näkökulma 3) Näiden yhteisvaikutus: interaktionistinen näkökulma 4) Ympäristö ja rutiini: situationaalinen näkökulma YKSILÖ: IKÄ Kivivuori ym. 2018: Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa Piquero, N.L., and Benson, M.L., (2004) White Collar Crime and Criminal Careers. YKSILÖ: MATURAATIO Yksilön kehitys: biologiset ja neurologiset muutokset. Palkkioherkkyyden muutos Itsesäätelyn muutokset Shulman, E.P., Smith, A. R., Silvia, K., Icenogle, G., Duell, N., Chein, J., and Steinberg, L. (2016) The Dual Systems Model: Review, Reappraisal, and Reaffirmation. YKSILÖ: RATIONAALINEN VALINTA Vaihtoehtoisen tulevaisuuden miettiminen Paternoster, R., and Bushway, S., (2009) Desistance and the ‘Feared Self’: Toward an Identity Theory of Criminal Desistance.  Vertaiset ja merkitykselliset ihmiset Rikolliselle käyttäytymiselle altistumisen väheneminen Desistanssimyönteisyys Palkkiot ULKOPUOLI: SOSIAALINEN OPPIMINEN ULKOPUOLI: EPÄVIRALLINEN SOSIAALINEN KONTROLLI Perhe Koulutus Työllistyminen 1. Tunnepohjaiset siteet muihin ihmisiin 2. Motivoitunut sitoutuminen perinteisiin instituutioihin 3. Ajan käyttäminen laillisiin toimintoihin 4. Lain noudattamista suosivat uskomukset (Hirschi 1969) Sampson, R.J., and Laub, J.H., (1993) Crime in the Making: Pathways and Turning Points Through Life. Hirschi, T., (1969) Causes of Delinquency YHTEISVAIKUT US: INTERAKTIO Kognitio Identiteetti Ympäristö SITUAATIO: TILA, PAIKKA JA RUTIINI Flynn, N., (2010) Criminal Behaviour in Context: Place, Space and Desistance from Crime. Farrall, S., Hunter, B., Sharpe, G., and Calverley, A., (2014) Criminal Careers in Transition: The Social Context of Desistance from Crime.  Toivo ja minäpystyvyys Häpeä ja katuminen DESISTANSSIIN Uudelleen integroiva häpeä Braithwaite (1989) LIITTYY Crime, shame and reintegration Uusi identiteetti Giordano, P. C., Cernkovich, S. A. and Rudolph, J. L. (2002). Gender, crime and desistance: Toward a theory of cognitive transformation. Desistanssin ajurit Ydinprinsiipit Tietopohja Interventio-ohjeistukset Ulkoiset (avioliitto, Vakaat olot johtavat desistanssiin Aikuismaiset konventionaaliset suhteet Työhakuohjausta, parisuhdeohjausta johtavat desistanssiin työllistyminen jne.) Sisäiset (prososiaalinen Kognitiivinen käänne Mahdollisuudet prososiaaliseen Motivoiva keskustelu, narratiiviin voimavarapohjainen kuntoutus identiteetti) Sosiaalinen tuki Ulkoiset/Sisäiset: Ulkoiset mahdollisuudet luovat desistanssi- Sosiaalisen pääoman muodostaminen Moniammatillinen sosiaalinen tuki identiteetille mahdollisuuksia vapautuessa Interaktio ”luovuus” Fox, K. J (2021) Desistance frameworks Matza, David (1964) Delinquency and Drift Ronel, N (2011) Criminal Behavior, Criminal Mind: Being Caught in a “Criminal Spin” DESISTANSSINÄKÖKULMIA Epävirallinen sosiaalinen kontrolli Robert J. Sampson & John H. Laub (1993): Crime in the Making: Pathways and Turning Points through Life Fenomenologinen näkökulma Shadd Maruna (2001): Making Good: How Ex-Convicts Reform and Rebuild Their Lives Rationaalisen valinnan teoria M Cusson; P Pinsonneault (1986): Decision to Give Up Crime. Teoksessa Derek B Cornish and Ronald V Clarke: Reasoning Criminal Sosiaalinen oppiminen Terrie Moffit (1993): Adolescence-Limited and Life-Course-Persistent Antisocial Behavior: A Developmental Taxonomy. Psykososiaalinen teoria David Gadd & Stephen Farral (2004) Criminal careers, desistance and subjectivity: Interpreting men’s narratives of change Eksistentialistinen näkökulma Stephen Farrall (2005): On the Existential Aspects of Desistance from Crime Kognitiivinen muutos Peggy C. Giordano, Stephen A. Cernkovich, and Jennifer L. Rudolph (2002): Gender, Crime, and Desistance: Toward a Theory of Cognitive Transformation. LÄHTEET Kivivuori J, Aaltonen M, Näsi M, Suonpää K, & Danielsson P. 2018. Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Gaudeamus 2018, Tallinna Laine, M. 2014. Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, Acta Poenologica 1/2014. Tietosanoma. Riika. Nurminen, N. 2015. Uusi Suunta – yksilökuntoutusohjelma. Ohjelma- ja teoriakäsikirja. Rikosseuraamuslaitoksen käsikirja 1/2015. Vanstone, M. & Raynor, P. 2012. Asiakastilanteen taidot: Käsikirja Jerseyn muistilistan käyttäjille. The Jersey Crime and Society Project, Jersey Probation and After-Care Service. (julkaisematon lähde) MAHDOLLISIA TENTTIKYSYMYKSIÄ Miten määritellä rikollisuus? Käy erilaisia määritelmiä läpi ja pohdi niiden merkitystä? (Laine 2014, 33-53) Mitä on piilo- ja ilmirikollisuus? Miten piilorikollisuudesta saadaan luotettavaa tietoa? (Emt. 47) Kuka oli Cecare Lombroso ja miten hän vaikutti kriminologiaan? (Emt. 62-69) Chicagon koulukunnan merkitys kriminologiselle tutkimukselle? (Emt. 72-73) Kun selitetään rikollisuutta, mikä on korrelaation ja syyn ero? (Emt. 78-84) Miten väkivaltainen puukkojunkkarikulttuuri syntyi ja mikä rikollisuuden selitysteoria sitä selittää parhaiten ja miksi? (Emt. 109-113 ja diat) Miten itsekontrolli voi selittää rikollisuutta? (Emt. 121-122 ja diat) Miten sosiaalinen kontrolli (sosiaalisten siteiden teoria) selittää rikollisuutta? (Emt 118-120 ja diat)  Miten leima voi vaikuttaa rikolliseen käyttäytymiseen? (Emt. 127-132 ja diat) Miten rikollistakäyttäytymistä voi oppia? (Emt. 132-134 ja diat) Miten rikoksen tekijät neutralisoivat tekojaan? (Emt. 135 ja diat) Mitkä kolme ehtoa tulee täyttyä, jotta rikos tapahtuu? Kyse on rutiinitoimintojen teoriasta. (Emt. 155-157) Minkälainen yhteys iällä ja rikollisuudella on? (diat) Miten rikollisuus vaihtelee aluettain ja miksi? (diat) Miten sosioekonominen asema vaikuttaa rikollisuuteen? (diat) Mitä tarkoittaa hot spot ja mihin se liittyy (diat) Mitä tarkoitetaan crime drop -ilmiöllä (diat) Käykää dioissa olleita tapausesimerkkejä läpi ja miettikää minkälaisten erilaisten rikollisuuden selitysteorioiden kautta tapauksia voisi analysoida? (diat: rikollisuuden syyt)