VEPE11tiiviste.pdf

Mutta mikä on vero? Ei määritelty lainsäädännössä, mutta kirjallisuudessa vähän vaihtelevasti seuraavaan tapaan: ”Yksityisen julkiselle vallalle maksama julkisyhteisön yksipuolisesti määräämä pakollinen lakisääteinen rahasuoritus, johon ei liity välitöntä vastasuoritusta” Vrt. erit. maksu, johon nim...

Mutta mikä on vero? Ei määritelty lainsäädännössä, mutta kirjallisuudessa vähän vaihtelevasti seuraavaan tapaan: ”Yksityisen julkiselle vallalle maksama julkisyhteisön yksipuolisesti määräämä pakollinen lakisääteinen rahasuoritus, johon ei liity välitöntä vastasuoritusta” Vrt. erit. maksu, johon nimenomaan liittyy maksajalle tuleva vastasuoritus Tärkeimmät verot (mrd € 2022) 1/3 Tuloverot - Kotitalouksien tuloverot - Yhteisöjen tulovero 42,7 34,6 8,1 Tärkeimmät verot (mrd € 2022) 2/3 Verot tavaroista ja palveluista 36,6 - Arvonlisävero 25,0 - Energiaverot 4,3 - Alkoholivero 1,4 - Tupakkavero 1,1 - Ajoneuvovero 1,1 - Vakuutusmaksuvero 0,9 - Rahapelitoiminnan voitot 0,7 - Auto- ja mp-vero 0,5 - Päästöoikeuksien huutokauppatulot 0,5 - Tärkeimmät verot (mrd € 2022) Veronluonteiset maksut 31,8 - Työnantajan eläkemaksut 17,3 - Vakuutetun eläkemaksut 8,3 - Vakuutetun muut sotumaksut 3,4 - Työnantajan muut sotumaksut 2,7 Omaisuusverot 3,9 - Kiinteistövero 2,0 - Varainsiirtovero 0,9 - Perintö- ja lahjavero 0,9 3/3 Veronsaajat Valtio Kunnat Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat Kansaneläkelaitos EU (tulli) Lisäksi veronluonteisten maksujen saajina ns. sosiaaliturvarahastot, lähinnä työeläkelaitokset ja Työllisyysrahasto Eräitä käsitteitä Veroaste (verojen suhde bkt:hen) - bruttoveroaste (= kokonaisveroaste = veroaste) ja nettoveroaste Verosubjekti (verovelvollinen, veronmaksaja) Vero-objekti (mihin vero kohdistuu) Veropohja (verotuksen kohteen rahallinen arvo) - suppeimmillaan yksittäinen (= veron peruste), laajimmillaan kansantalous Veroprosentti (veron osuus veron kohteen veropohjasta) Marginaalivero = rajavero (vero viimeisestä/seuraavasta eurosta) Verokertymä (tulo veronsaajille) Verovelvollinen (”veronmaksaja”) ja veronsaaja (valtio, kunnat, Kela jne.) Välittömät ja välilliset (= ei tarkoitettu verovelvollisen rasitukseksi) verot Veron kohtaanto (kuka lopulta köyhtyy; yhteisövero? työnantajamaksut?) Miten veroista päätetään Veropolitiikka on poliittisen päätöksenteon ydinaluetta Perustuslain mukaan verosta on säädettävä lailla (81 §, 121 §, ”nullum tributum sine lege”) Käytännössä hallitus esittää ja eduskunta hyväksyy, joskus muutoksin Verotus ei mahdollista ilman lainsäädäntöä esim. hallituksen, kunnanvaltuuston tai muun viranomaisen päätöksellä Lain nojalla kunta päättää kunnan tuloveroprosentista sekä lain vaihteluvälien puitteissa kiinteistöveroprosenteista ja seurakunta kirkollisveroprosentista; veronluonteiset maksut vahvistaa STM EU:n rooli Välittömät verot pääosin kansallisessa päätösvallassa * kuitenkin EU:n perussopimuksen puitteissa * enenevästi direktiivejä myös tuloverotuksessa * pöydällä komission ehdotus yritysverotuksen pohjan pitkälle menevästä harmonisoinnista Arvonlisäverotus ja monin osin muukin välillinen verotus pitkälle direktiiveillä säänneltyä Verotusta koskevat direktiivit vaativat EU:n jäsenvaltioiden yksimielisyyden -> harmonisointi ei poliittisesti helppoa Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia / TV Kerää tehokkaasti tuloja julkiselle sektorille Vääristää taloudenpitäjien päätöksiä vähän Oikeudenmukainen ja sopusoinnussa jakopoliittisten tavoitteiden kanssa Osumatarkka ja kustannustehokas jos tavoitellaan muita kuin fiskaalisia hyötyjä Yksinkertainen, hallinnollisesti edullinen ja ymmärrettävä Verotukselle asetettuja tavoitteita Fiskaaliset (”kuningastavoite”) Jakopoliittiset Kasvupoliittiset Suhdannepoliittiset Elinkeinopoliittiset Työllisyyspoliittiset Asuntopoliittiset Sosiaalipoliittiset Aluepoliittiset Ympäristöpoliittiset Terveyspoliittiset, kulttuuripoliittiset,...