Finnish Tax Notes - PDF

Verotusmene+elyä koskeva sääntely - Oma-aloi+eisten verojen verotusmene+elyssä sovelle+ava lakia - Sovelletaan mm. arvonlisäverotuksessa, ennakkoperinnässä, valmiste- ja työnantajan sairausvakuutmaksuverotuksessa - - - Verokausi koskee kaikkia oma-aloi+eisia veroja pl. Varainsiirtovero, jossa verovu...

Verotusmene+elyä koskeva sääntely - Oma-aloi+eisten verojen verotusmene+elyssä sovelle+ava lakia - Sovelletaan mm. arvonlisäverotuksessa, ennakkoperinnässä, valmiste- ja työnantajan sairausvakuutmaksuverotuksessa - - - Verokausi koskee kaikkia oma-aloi+eisia veroja pl. Varainsiirtovero, jossa verovuoden käsite. - Verokausi pääsääntö kalenterikuukausi - Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja amma=toimintaa - Oikeuskäytännön mukaan liiketoiminnasta kyse, kun siinä on tyypillises> seuraavia tunnusmerkkejä: - voi+oa tavoi+elevaa, itsenäistä, taloudellisen riskin o+avaa, suunnitelmallista, jatkuvaa, kohdistuu ulospäin laajaan joukkoon - Verotuksen kirjanpitosidonnaisuus - Tosiasiallinen: veronalainen tulos johdetaan kirjanpidosta, - veroratkaisut vaiku+avat kirjanpitoon ja kirjanpitoratkaisut - verotukseen Suoriteperiaate - Tulo sen vuoden tuo+oa, jonka aikana sitä vastaava suorite luovute+u - Meno puolestaan sen vuoden meno, jolloin tuotannontekijä vastaanotetaan - Maksuperiaate vain poikkeuksellises> EU: n roolista – Väli+ömät verot pääosin kansallisessa päätösvallassa – Arvonlisäverotus ja monin osin muukin välillinen verotus pitkälle direk>iveillä säänneltyä EU:n vaikutus on suurin välillisen verotuksen alueella. Arvonlisäverotus on pitkäl> harmonisoitu EU:ssa, koska muutoin tulisi markkinahäiriöitä. Tosin arvonlisäverokanta voi vaihdella jäsenval>oi+ain. Sen sijaan välitöntä verotusta ei ole kovin pitkälle harmonisoitu, ja jäsenval>oiden tuloverojärjestelmät poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan Luonnolliset henkilöt ja elinkeinotoimintaa tai maatalou+a harjoi+avat yhteisöt maksavat yleisradioveroa. Alle 18-vuo>aat henkilöt tai luonnolliset henkilöt tai yhteisöt, joiden ko>kunta on Ahvenanmaan maakunnassa, eivät maksa yleisradioveroa Luonnolliset henkilöt ja yhteisöt. Tuloverolaissa määritetään, ketkä ovat tuloverotuksessa verovelvollisia. Ensinnäkin verovelvollisia ovat poikkeukse+a kaikki luonnolliset henkilöt. Niinpä pieni lapsi on velvollinen maksamaan veroa he> syntymästään saakka, jos hänellä on tuloja. Pääomatuloista peri+ävä vero menee kokonaan val>olle. Sen sijaan ansiotuloista maksetaan veroa sekä kunnalle e+ä val>olle Lopullinen lähdeverotus. Korkotulojen verotuksessa on erityispiirteitä, jotka johtuvat ennen muuta korkotulon lähdeverotuksesta annetusta laista. Sen mukaan koron maksajan on peri+ävä >etyin edellytyksin korosta vero, ennen kuin se maksetaan koron saajalle. Tämä vero on lopullinen vero, josta ei saa tehdä mitään vähennyksiä. Tällä kohtaa tehdään siis poikkeus siitä säännöstä, jonka mukaan tuloverotus on ne+overotusta. Korkojen lähdeverotus on bru+overotusta. Korkotulon lähdeverotusta sovelletaan vain Suomessa asuviin luonnollisiin henkilöihin ja kuolinpesiin. Sen sijaan yhteisöiltä, avoimilta yh>öiltä tai kommandii=yh>öiltä ei peritä lähdeveroa. Korkotulo luetaan niiden normaaliin veronalaiseen tuloon. Lähdeverotusta ei sovelleta myöskään silloin, kun koron saajana on ulkomaalainen. Suomi ei verota ulkomaalaisen saamia korkoja lainkaan. Eri asia on, e+ä ulkomaalainen voi olla velvollinen maksamaan korkotulosta veroa asuinmaassaan. Nimellistulon verotus. Ka+avaa luovutusvoi+overotusta on vastuste+u myös vetoamalla inflaa>oon. Omaisuuden arvon nousu saa+aa johtua pelkästään inflaa>osta erityises>, jos inflaa>o on pitkään korkealla. Koska verotus kohdistetaan nimellistuloon, saa+aa omaisuuden myyjä joutua verotuksen kohteeksi, vaikka mitään reaalituloa ei ole syntynyt. Luovutusvoi+overotuksen tärkeä osa on hankintameno-ole+ama. Luovutushinnasta voidaan aina vähentää joko todellinen hankintameno voitonhankkimiskuluineen tai vaihtoehtoises> hankintameno-ole+aman osoi+ama määrä. Hankintamenoa käyte+äessä luovutushinnasta vähennetään 20 % ja näin saadaan veronalainen luovutusvoi+o. Jos omaisuus on omiste+u vähintään 10 vuo+a, luovutushinnasta saadaan kuitenkin vähentää hankintamenoole+amana 40 %. Hankintameno-ole+amaa voivat käy+ää vain luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät, ei esimerkiksi osakeyh>öt. Ko:-irtaimisto. Myös ko>-irtaimiston luovutusvoitot voivat olla verovapaita. Omaisuuden luovutuksesta saatu voi+o ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovu+aa omassa tai perheensä käytössä ollu+a tavanomaista ko>-irtaimistoa siltä osin kuin tällaisen omaisuuden luovutuksista verovuonna saadut luovutusvoitot ovat enintään 5 000 euroa. Alaraja on luovutusvoiton määrä – ei luovutushinnan määrä. Vähäiset luovutukset. Verovapaita ovat myös vähäiset luovutusvoitot. Jos verovelvollinen myy verovuoden aikana omaisuu+a korkeintaan 1 000 eurolla, verotusta ei toimiteta. Tässä on kysymys myyn>hinnoista, ei voiton määrästä. Tämä säännös on tehty ajatellen erityises> vähäisiä pörssiyh>öiden osakkeiden luovutuksia. Ne ovat aiheu+aneet aiemmin veroviranomaisille kosol> työtä, eikä verotuo+o kuitenkaan ole ollut merki+ävä. Jos sukupolvenvaihdoksen jälkeen luovutuksensaaja luovu+aa omaisuuden edelleen ennen kuin viisi vuo+a on kulunut hänen saannostaan, verotetaan häntä luovutusvoitosta. Hankintamenona käytetään tällöin luovu+ajan hankintamenoa. Veroedun saaminen siis edelly+ää sitä, e+ä luovutuksen saaja pitää itsellään yrityksen omistuksen vähintään viisi vuo+a. Viiden vuoden sääntö. Luovutustappioita koskevat erityiset vähentämissäännöt. Ne saa vähentää ensisijaises> samana verovuonna ja viitenä sitä seuraavana verovuonna syntyneistä luovutusvoitoista. Tappio vähennetään luovutusvoitoista sitä mukaa kuin voi+oa syntyy. Jos luovutusvoi+oja ei ole, luovutustappiot vuodelta 2016 tai sen jälkeen voi vähentää myös muista pääomatuloista Palkka ja yksityiso>o. Henkilöyh>ö voi myös maksaa osakkailleen palkkaa. Makse+u palkka on yh>ön vähennyskelpoinen meno ja saajansa veronalainen tulo samalla tavalla kuin palkansaajan verotuksessa. Tavallista kuitenkin on, e+ä yh>ömiehet eivät nosta yh>östään palkkaa, vaan o+avat tulonsa voi+o-osuuden nostoina. Jälkimmäiset ovat nimi+äin saajalleen verovapaita. Kun yh>ön voi+oa verotetaan kirjanpitoon pohjautuvan tuloksen perusteella, ei ole enää mahdollista kohdistaa verotusta yksityisnostoihin. Yksityisnostot ovat verovapaita jopa silloinkin, kun osakas nostaa yh>östä enemmän kuin yh>ö on tuo+anut voi+oa. Osinko noteeraama>omasta yh:östä. Listaama+omasta yh>östä makse+u osinko jaetaan verote+avaksi pääomatulona ja ansiotulona ne+ovarallisuuteen perustuvan osakkeen matemaa=sen arvon perusteella. Osakkeen matemaa=sesta arvosta enintään 8 % on pääomatuloa. Jos osinkoa jaetaan tätä enemmän, siirrytään ansiotulojen vero+amiseen. Niin kauan kuin osinkoja jaetaan 8 %:n ne+ovarallisuusrajan pui+eissa, osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa. Tätä sääntöä noudatetaan siltä osin kuin osinkoa saadaan korkeintaan 150 000 euroa vuodessa. Raja on verovelvolliskohtainen. Jos siis aviopuolisot omistavat yh>ön puoliksi, he voivat saada lieväs> verote+ua osinkoa yhteensä 300 000 euroa vuodessa. Rajan yli+ävää osinkoa verotetaan samoin kuin julkises> noteeratusta yh>östä saatua osinkoa: osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Osakeyh>ön osakkeiden matemaa=nen arvo on 100 000 euroa. Osinkoa jaetaan ainoalle osakkeenomistajalle 50 000 euroa. Tästä osingosta 8 000 euroa (8 % 100 000:sta) on pääomatulo-osinkoa ja siitä 25 % on veronalaista. Lopusta eli 42 000 eurosta 75 % on ansiotuloa, jota verotetaan progressiivisen asteikon mukaan. Verotuksessa osuuskuntaa pidetään yhteisönä ja siihen sovelletaan yleistä yhteisöverokantaa, joka vuonna 2020 on 20 %. Osuuskunnan verotus muistu+aa kaikessa oleellisessa osakeyh>ön verotusta. Osuuskun>en erikoisuutena on kuitenkin ostojen tai myyn>en perusteella jae+u ylijäämäpalautus. Osuuskunta voi maksaa osuudenomistajilleen osuuspääoman korkoa, joka vastaa osakeyh>ön maksamaa osinkoa. Koska autoedun verotus määräytyy puhtaas> auton ominaisuuksien eikä auton käytön määrän perusteella, on autoetu verotuksellises> sitä edullisempi, mitä enemmän edun saaja käy+ää autoaan yksityismatkoihinsa. Jos työntekijä on saanut työnantajaltaan autoedun, ei hän >etenkään ole oikeute+u saamaan enää verovapaata kilometrikorvausta työmatkoistaan. Jos taas auto on työntekijän oma, voi työnantaja maksaa työntekijälle työmatkoista Verohallinnon vahvistamaa kilometrikorvausta, joka on suhteellisen edullinen verovapaa tulo silloin, kun työmatkoja on paljon. Kärjistetys> voidaan sanoa, e+ä autoetu kanna+aa o+aa silloin, kun verovelvollisella on paljon yksityisajoja, mu+a oma auto on edullinen silloin, kun on paljon korva+avia työajoja. Verovapaan tulon hankkimiseksi tai säily+ämiseksi uhratut kustannukset eivät ole vähennyskelpoisia. Tämä sääntö pätee kaikissa kolmessa tulolähteessä. Kun marjojen ja muiden luonnontuo+eiden keräämisestä saadut tulot ovat verovapaita, ei keräilyyn kohdistuvia kustannuksia voida vähentää mistään tulosta. Tästä säännöstä on joitakin poikkeuksia. Tärkein koskee osinkotuloihin kohdistuvia vähennyksiä. Osinkotulo on usein osi+ain verovapaata tuloa. Siitä huolima+a osinkotuloon kohdistuvat kustannukset voidaan vähentää verotuksessa kokonaisuudessaan. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat työtulovähennys, invalidivähennys, elatusvelvollisuusvähennys ja ko>talousvähennys. Näistä viimeksi maini+u on taloudellises> merki+ävin. Useimmilla velallisilla ei ole lainkaan pääomatuloa, josta erityises> asuntolainan korot voisi vähentää. Ei olisi oikeudenmukaista rangaista tällaisia verovelvollisia. Tästä syystä on rakenne+u ins>tuu>ot nimeltä pääomatulon alijäämä ja alijäämähyvitys. Hyvityksen enimmäismäärä. Lähinnä asuntopolii=sista syistä alijäämähyvitykselle on määrä+y ka+o. Verovelvollinen saa vähentää ansiotulosta menevästä verosta korkeintaan 1 400 euroa. EVL:ssa pääsäännöksi on ote+u suoriteperiaate. Sen mukaan meno syntyy silloin, kun tuotannontekijä vastaanotetaan, ja tulo silloin, kun suorite luovutetaan. Nämä arvot saa+avat erota käytännössä hyvinkin merki+äväs>. Kirjanpitoarvoa käyte+äessä eivät aikaisemmin tehdyt kulukirjaukset, kuten poistot, palaudu. Alkuperäisen hankintamenon soveltaminen palau+aa tehdyt poistot ja purkaa hyödykkeeseen sidotut varaukset, mu+a ei johda arvonnousun vero+amiseen. Käypä arvo johtaa puolestaan siihen, e+ä myös arvonnousu tulee verotetuksi. Kirjanpitoarvoa sovelletaan usein yritysjärjestelyissä. Alkuperäistä hankintamenoa käytetään esim. silloin, kun yksityinen elinkeinonharjoi+aja o+aa hyödykkeen liiketoiminnan piiristä omaan käy+öönsä. Käypää arvoa sovelletaan mm. vaihdon yhteydessä. Samoin siirtohinnoi+elun hyväksy+ävyys arvioidaan yleensä käyvän arvon periaa+een mukaises>. Omalle pääomalle suorite+u korvaus kuten osinko ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Poikkeuksena on ns. työpanososinko, joka on osakeyh>ön verotuksessa vähennyskelpoinen meno vastaavalla tavalla kuin palkkameno. Verot. Väli+ömiä veroja ei >etenkään saa vähentää verotuksessa. Arvonlisävero ja valmisteverot ovat läpikulkueriä, jotka eivät normaalis> vaikuta tuloverotukseen. Varainsiirtovero luetaan ostetun varallisuuden hankintamenoon ja näin esim. kiinteistöstä makse+u varainsiirtovero pienentää kiinteistön myyn>voi+oa silloin, kun kiinteistö luovutetaan. Elinkeinotoiminnan piirissä olevasta kiinteistöstä makse+u kiinteistövero voidaan tuloverotuksessa vähentää luonnollisena vähennyksenä. Verovapaat tulot. Merki+ävimmät verovapaat tulot ovat osinkotulot ja käy+öomaisuusosakkeiden myyn>voitot. Osinkojen ketjuverotuksen estämiseksi on sääde+y, e+ä yhteisön saamat osingot ovat verovapaata tuloa. Muussa tapauksessa osakeyh>össä verote+u voi+o voisi tulla useaan kertaan verotetuksi. Tästä säännöstä on muutama poikkeus. Ensinnäkin listaama+oman yh>ön listatulta yh>öltä saama osinko on veronalaista tuloa, jos osingonsaaja ei omista väli+ömäs> vähintään 10 %:a osinkoa maksavan listatun yh>ön pääomasta. Toiseksi sijoitusomaisuusosakkeille maksetusta osingosta on yhteisön veronalaista tuloa 75 %. Kolmanneksi ulkomailta saatavat osingot voivat eräissä tapauksissa olla kokonaan veronalaista tuloa. Edustusmenot. Edustusmenoista vähennyskelpoista on vain puolet. Edustusmenot kohdistuvat ulkopuolisiin, eikä omaan henkilökuntaan kohdistuvia menoja pidetä edustusmenoina. Esimerkiksi yrityksen kustantaman henkilökunnan pikkujoulun menot voidaan vähentää verotuksessa kokonaan. Käytännössä suurimmat tulkintaongelmat nousevat esiin arvioitaessa, onko kysymys edustusmenosta vai markkinoin>kustannuksesta. Jälkimmäiset ovat kokonaan vähennyskelpoisia ja edustusmenoista voidaan vähentää vain puolet. Suoriteperiaate. EVL:n lähtökohtana on suoriteperiaate. Sen mukaan tulo syntyy, kun suorite luovutetaan, ja meno syntyy, kun tuotannontekijä vastaanotetaan. Mopoja myyvän yrityksen tuloksi katsotaan mopon hinta sinä päivänä, jona mopo luovutetaan ostajalle. Vastaavas> mopon ostavan yrityksen verotuksessa vähennyskelpoinen meno syntyy sinä päivänä, jona se saa mopon. Meno on siis sen verovuoden kulua, jonka aikana sen suori+amisvelvollisuus on syntynyt. Vähäiset menoerät voidaan kuitenkin lukea sen verovuoden kuluksi, jona niiden maksu on tapahtunut. Tällaisia menoja voivat olla esim. pos>- ja puhelinmenot. Menetys on sen verovuoden kulua, jonka aikana se on tode+u. Laivan poistamaton hankintameno kirjataan siis kuluksi sinä vuonna, jona laiva uppoaa tai romutetaan. Vaihto-omaisuu+a ovat elinkeinotoiminnassa sellaisenaan tai jaloste+uina luovute+avaksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet sekä elinkeinotoiminnassa kulute+avaksi tarkoitetut pol+o- ja voiteluaineet sekä muut tarvikkeet. Teollisessa yrityksessä tyypillistä vaihto-omaisuu+a ovat raaka-aineet, puolivalmisteet ja valmiit tuo+eet. Kaupassa vaihto-omaisuu+a ovat ennen muuta kauppaliikkeessä ja varastossa myynnissä olevat tavarat. Käy+öomaisuu+a ovat elinkeinossa pysyvään käy+öön tarkoitetut maa-alueet, arvopaperit, rakennukset, koneet, kalustot ja muut esineet, paten>t ja muut erikseen luovute+avissa olevat ainee+omat oikeudet sekä soran- ja hiekano+opaikat, kaivokset, kivilouhokset, turvesuot ja muut sellaiset hyödykkeet. Maa-alue, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet ovat kulumatonta käy+öomaisuu+a. Koska käy+öomaisuus on yleensä pitkävaiku+eista, se vähennetään – pieniä poikkeuksia lukuun o+ama+a – vuotuisina poistoina. Poikkeukset koskevat lyhy>käistä irtainta omaisuu+a, jonka taloudellinen käy+öaika on enintään kolme vuo+a (esim. kännykät ja kanne+avat >etokoneet) ja pienhankintoja (hankintameno enintään 850 euroa, kuitenkin yhteensä enintään 2 500 euroa vuodessa). Tällaiset menot voidaan vähentää kokonaisuudessaan omaisuuden käy+ööno+ovuonna. Rakennusten poisto. Rakennusten degressiiviset poistot tehdään kustakin rakennuksesta erikseen. Poistoprosen= on vuodesta toiseen sama, mu+a euromääräinen poisto alenee vähitellen. Rakennukset on jae+u EVL:ssa viiteen eri luokkaan, joissa on eri poistoprosen>t. Niiden vaihteluväli on 4 %:sta 20 %:iin. Mitä kestävämmästä rakennustyypistä on kysymys, sitä pienempi on salli+u poistoprosen=. Esimerkiksi toimistotalon enimmäispoisto on 4 %, mu+a tehdasrakennuksen 7 %. Kulumaton käy>öomaisuus. Koska maa-alueet ovat kulumatonta käy+öomaisuu+a, niiden hankintamenosta ei voida tehdä verotuksessa poistoja. Maa-alueen hankintameno vähennetään vasta si+en, kun alue myydään tai muuten luovutetaan. Mahdollinen voi+o tai tappio purkautuu silloin verotukseen. Kulumaton käy>öomaisuus. Koska maa-alueet ovat kulumatonta käy+öomaisuu+a, niiden hankintamenosta ei voida tehdä verotuksessa poistoja. Maa-alueen hankintameno vähennetään vasta si+en, kun alue myydään tai muuten luovutetaan. Mahdollinen voi+o tai tappio purkautuu silloin verotukseen. Neutralitee=periaate edelly+ää kuitenkin, e+ä konsernin sisällä voi+oja ja tappioita voidaan tasata. Tästä syystä on sääde+y erityinen konserniavustuslaki. Lain keskeisenä tehtävänä on voitollisten ja tappiollisten yh>öiden verotuksen tasaaminen. Verote+avaa tuloa voidaan siis siirtää voitollisesta yh>östä tappiolliseen yh>öön, jolloin kokonaisverorasitus alenee. Konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä ei kuitenkaan ole, e+ä avustuksen saaja on tappiollinen. Konserniavustusta voidaan käy+ää myös voi+ojen siirtämiseen tytäryh>östä emoyh>öön. Konsernimääritelmiä on useita. Omat määritelmänsä on niin osakeyh>ölaissa (OYL) kuin EVL:ssa. Konserniavustuslaissa konsernimääritelmä on kuitenkin kaikkein >ukin. Siinä konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden edellytykseksi on nimi+äin asete+u, e+ä emoyh>ö omistaa tytäryh>östä suoraan tai välillises> vähintään 90 %. Asuinval>operiaa+een mukaan henkilö on velvollinen maksamaan veronsa siinä val>ossa, jossa hän asuu. Lähdeval>operiaa+een mukaan taas tuloa verotetaan siinä val>ossa, jossa tulo syntyy. Eri val>oissa ei yleensä ole asetu+u yksinomaan jommankumman periaa+een kannalle. Lähes poikkeukse+a verovelvollisiksi on määritelty sekä kyseisessä maassa asuva henkilöt e+ä ulkomailla asuvat, jotka saavat siitä maasta tuloja. Rajoitetus> verovelvollisia ovat henkilöt, jotka eivät asu Suomessa, ja ulkomaiset yhteisöt. Nämä ovat velvollisia maksamaan veroa tänne ainoastaan Suomesta saamistaan tuloista. Rajoitetus> verovelvollisten verotus on monissa kohdin erilaista kuin Suomessa asuvien verotus. Ennakonkanto tarkoi+aa sitä, e+ä verovelvollinen itse huoleh>i ennakkoverojensa maksamisesta. Ennakonkannon piirissä ovat esim. maatalouden harjoi+ajat ja lähes aina elinkeinonharjoi+ajat. Samoin ennakonkantona veronsa maksaa esim. vuokranantaja, vapaa taiteilija ja asianajaja. Alv:n ulkopuolella Tällaisia ovat esim. terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, sosiaalipalvelut, eräät koulutuspalvelut, rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä kiinteistöjen myyn>. Palautukseen oikeu>ava toiminta. Nollaverokannan alaisella myynnillä tarkoitetaan myyn>ä, josta myyjä ei ole velvollinen suori+amaan veroa mu+a on kuitenkin oikeute+u vähentämään eli saamaan palautuksena hankintoihinsa sisältyvän veron. Tällöin siis myyn>hinta on veroton, eikä siihen sisälly vähennyskelvo+omista ostoista aiheutuvaa piilevää veroa. Ko>maan kaupassa tällaista nollaverokannan alaista myyn>ä on vain vähän: jäsenlehden painoksen myyn> yleishyödylliselle yhteisölle rungoltaan vähintään 10 metriä pitkien, rakenteeltaan pääasiassa muuhun kuin huvi- tai urheilukäy+öön tarkoite+ujen vesialusten myyn>, vuokraus ja rahtaus sekä eräät tällaisiin vesialuksiin kohdistuvat työsuoritukset, ja kullan myyn> keskuspankille. Rakennustoiminta. Kiinteistöön kohdistuvat työt ovat arvonlisäverollisia palveluja. Näin ollen verollisia ovat mm. kiinteistöjen huolto- ja korjaustyöt sekä rakentamistyöt Ahvenanmaa ei kuulu EU:n arvonlisäveroalueeseen, vaan se on kaupankäynnissä muun Suomen ja muiden EU-maiden kanssa unionin ulkopuolisen val>on asemassa. Myyn: verotonta ja tuon: verollista. Tavaroiden myyn> ulkomaille on verotonta. Myyn> ulkomaille on ns. palautukseen oikeu+avaa toimintaa, eli myyjällä on oikeus saada palautuksena tätä toimintaa varten suorite+uihin hankintoihin sisältyvä vero. Vero+omuudella ja palautusoikeudella toteutetaan arvonlisäverotuksen kulutusmaaperiaate+a, jonka mukaan tavarasta maksetaan sen maan vero, jossa se kulutetaan, eikä esim. valmistus- tai myyn>maan veroa. Vien>myynnillä tarkoitetaan tavaroiden myyn>ä EU:n ulkopuolelle. Tavaroiden myyn> EU:n ulkopuolelle on arvonlisäverotonta Yhteisömyynnillä tarkoitetaan tavaran myyn>ä toiseen EU-maahan. Tavaran myyn> toiseen EU-maahan on arvonlisäverotonta, kun tavara kuljetetaan Suomesta toiseen EU-maahan ostajalle, joka on arvonlisäverovelvollinen muussa EU-maassa kuin Suomessa. Tavaran myyn> toiselle yritykselle on siis EU-kaupassa yleensä verotonta. Tavaran myyn> toisesta EU-maasta olevalle yksityishenkilölle tai muutoin ei-verovelvolliselle ostajalle on lähtömaassa verollista. Kulutusmaaperiaate ei siten toteudu silloin, kun ostajana on yksityishenkilö tai muu kuin omassa maassaan verovelvollinen yhteisö. Tuon: EU:n ulkopuolelta. Maahantuonnilla tarkoitetaan tavaran ostoa EU:n ulkopuolisesta maasta. Tavaran maahantuon> Suomeen EU:n ulkopuolelta on arvonlisäverollista riippuma+a siitä, onko tuojana yritys vai yksityishenkilö. Yhteisökaupassa periaa+eessa kaikkien palvelujen myyn>, eräitä poikkeuksia lukuun o+ama+a, on verollista. Alennetut verokannat. 14 %:n verokantaa sovelletaan elintarvikkeisiin ja rehuihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin. Alinta 10 %:n verokantaa sovelletaan, kun myynnin tai muun verollisen liiketoimen kohteena on: henkilökuljetus majoitus>lan tai käyn>sataman käy+öoikeuden luovu+aminen palvelu, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoi+amiseen tea+eri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitysten, elokuvanäytösten, näy+elyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen, eläintarhojen, museoiden sekä muiden vastaavien kul+uuri- ja viihde>laisuuksien ja laitosten pääsymaksut Yleisradio Oy:n val>on televisio- ja radiorahastosta saama korvaus ja Ålands Radio och TV Ab:n saama vastaava korvaus lääkkeet ja eräät niihin rinnaste+avat tuo+eet fyysisellä alustalla oleva tai sähköises> luovute+ava kirja sanoma- ja aikakauslehdet vähintään kuukauden ajaksi >la+uina taide-esineiden ensimyyn> tai satunnainen myyn> tekijänoikeuden hal>joita edustavien järjestöjen saamat korvaukset. Verotuksella voi olla monia tavoi+eita, mu+a keskeisimpänä on melkein aina ns. fiskaalinen tavoite. Tämä tarkoi+aa sitä, e+ä verotuksella pyritään ensisijaises> ka+amaan julkisyhteisöjen, ennen muuta val>on ja kun>en, rahantarpeita. Myös perintöverotuksen ensisijainen tavoite on fiskaalinen. Perintöverolla katsotaan olevan esimerkiksi tuloverotusta vähemmän haitallisia taloudellista toimeliaisuu+a vähentäviä käy+äytymisvaikutuksia. Perintö- ja lahjaverolain (PerVL) mukaan pesän varat arvostetaan kuolinpäivän arvoon. Uskotut miehet arvostavat varat perunkirjoituksessa. Tämä arvostus ei kuitenkaan millään tavalla sido perintöverotuksen toimi+avaa viranomaista. Varat arvostetaan käypään arvoon, jolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa Talletukset, rahamääräiset saatavat ja käteisenä olevat rahat arvostetaan täyteen arvoonsa. Julkises> noteera+ujen osakkeiden arvona pidetään kuolinpäivän ostokurssia Avopuoliso. Avopuoliso ei perintökaaren mukaan peri asuinkumppaniaan, mu+a saa usein omaisuu+a testamen>n nojalla. Koska sukulaisuussuhde+a ei ole olemassa, avopuoliso kuuluu eräin poikkeuksin toiseen veroluokkaan. Jos avopuolisot ovat aiemmin olleet avioliitossa tai jos heillä on yhteinen lapsi, perintöä saava avopuoliso kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan. Hallintaoikeus. Tasingosta, jonka leski saa avio-oikeuden nojalla, ei makseta sen enempää tulo- kuin perintöveroakaan. Aviopuolisot tekevät usein keskinäisen hallintaoikeustestamen>n. Tällöin koko pesän tai osaperinnön hallintaoikeus menee leskelle, mu+a omistusoikeus muille perillisille, tavallisimmin lapsille. Tällainen hallintaoikeustestamen= on verotuksellises> edullinen. Ensinnäkään leski ei joudu maksamaan hallintaoikeudestaan perintöveroa. Toiseksi lasten perintövero alenee, koska perintöä rasi+aa lesken hallintaoikeus. Alennus on sitä suurempi, mitä nuorempi leski on. Jos puolisot tekevät omistusoikeustestamen>n, leski joutuu maksamaan perintöveron ja seuraavat perilliset maksavat taas veron. Puolisoiden yhteiseen asuntoon leski saa hallintaoikeuden suoraan lain nojalla. Lahjavero: Alaraja 5 000 euroa. Veroasteikon mukaan veron alarajana on 5 000 euroa. Tämä pätee kumpaankin veroluokkaan. Kun verovapauden edellytyksenä ei ole sukulaisuussuhde+a, kuka tahansa voi lahjoi+aa kelle tahansa 4 999 euroa verovapaas>. Jos henkilö saa kolmen vuoden kuluessa samalta lahjanantajalta useampia lahjoja, lahjat lasketaan yhteen ja vero määrätään lahjan yhteissumman perusteella. Näin ollen kolmen vuoden kuluessa lahjanantaja voi antaa samalle henkilölle verovapaas> vain yhden 4 999 euron arvoisen lahjan. Aikaa ei lasketa kalenterivuosi+ain vaan päivästä päivään Lahjaveroa ei myöskään tarvitse suori+aa tavanomaisesta ko>-irtaimistosta, joka on tarkoite+u lahjansaajan tai hänen perheensä henkilökohtaiseen käy+öön siltä osin kuin lahjan arvo ei ole 5 000:a euroa suurempi. Jos arvo yli+ää tuon määrän, vero on makse+ava koko summasta. Ko>-irtaimistona ei pidetä esim. arvokkaita tauluja tai muita arvokkaita taide- ja koruesineitä Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä todennäköistä hintaa, joka osakekannasta saataisiin, jos se myytäisiin. Matemaa8nen arvo taas on pääosin taseesta johde:u substanssiarvo. Käyvän arvon ja matemaa8sen arvon ero voi johtua esim. sellaisesta immateriaalisesta liikearvosta, joka ei näy yh=ön taseesta. Kiinteistövero on oma verolajinsa, ja tuloverotuksen näkökulmasta se on kustannus. Tästä syystä kiinteistövero voidaan luonnollisena vähennyksenä vähentää tuloverotuksessa, jos kiinteistöä käytetään elinkeinotoiminnassa, maataloudessa tai muussa tulonhankkimistoiminnassa. Kiinteistöveron laajasta veropohjasta merki+ävimpänä poikkeuksena on maatalousmaan ja metsien jä+äminen verotuksen ulkopuolelle. Varainsiirtoveroa on suorite+ava val>olle kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta. Verovelvollinen on luovutuksensaaja. Vaihdossa suoritetaan vero kummastakin luovutuksesta. EU on tullilii+o ja yhtenäinen tullialue. Unionin sisäisessä kaupassa tulleja ei peritä lainkaan. Kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan sovelletaan koko unionin alueella yhteisiä tariffeja.