Talous PDF

TUTA.210 Yrityksen Talous Luento 1: Talousprosessi Luento 2: Taloustavoitteet, kirjanpidon lainsäädännöllinen perusta Luento 3: Kirjanpitovelvollisuus, hyvä kirjanpito Luento 4: Tilinpäätösperiaatteet Luento 5: Pysyvien vastaavien ja vaihto-omaisuuden hankintamenojen jaksottaminen Lue...

TUTA.210 Yrityksen Talous Luento 1: Talousprosessi Luento 2: Taloustavoitteet, kirjanpidon lainsäädännöllinen perusta Luento 3: Kirjanpitovelvollisuus, hyvä kirjanpito Luento 4: Tilinpäätösperiaatteet Luento 5: Pysyvien vastaavien ja vaihto-omaisuuden hankintamenojen jaksottaminen Luento 6: Siirtyvät erät, vastaiset menot ja menetykset, poistoero Luento 7: Veroperusteiset varaukset, arvostaminen, osakeyhtiön pääoma Luento 8: Osakeyhtiön omapääoma, varojen vähentyminen, osatulotus, valmistus omaan käyttöön, mihin huomio tilinpäätöksessä Luento 9: Kustannus, laskentatoimen ongelmat, katetuottoajattelu Luento 10: Katetuottoajattelu, kustannuslaskennan perusasetelma, kustannuslajilaskelma Luento 11: Kustannuslajilaskelma, kustannuspaikkalaskenta, suoritekalkyylityypit kalkyylit vs. liikekirjanpito Luento 12: Tuotantotyypit ja laskentajärjestelmät, jakolaskenta sovelluksineen, budjetointi Luento 13: Standardikustannuslaskenta, investoinnit Luento 14: Investointilaskentamenetelmät ja investointilaskelmien lähtöarvot Lyhenteet EVL = Elinkeinoverolaki ORK = Oikeusrekisterikeskus KILA = Kirjanpitolautakunta KPL = Kirjanpitolaki KOM = Käyttöomaisuus VOM = Vaihto-omaisuus ROM = Rahoitusomaisuus OPO = Oma pääoma VPO = Vieras pääoma LVPO = Lyhyt vieras pääoma SVOP-rahasto = Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto FIFO = First in first out LIFO = Last in first out MUKUT = Muuttuvat kustannukset KIKUT = Kiinteät kustannukset YK-lisät = Yleiskustannuslisät Oma mp= Oma mielipide aka = also known as Luento 1 Talousprosessi Talousprosessin kaaviokuva  Tuotannontekijä markkinat (hankintaan resursseja)  Yritys (prosessoidaan resursseja, joilla tarkoitus tehdä voittoa)  Suoritemarkkinat (Ostajat, myydään yrityksen aikaansaannos)  Rahoitusmarkkinat (Ostetaan aikaa, yleensä resurssit maksetaan ennen tuloja) Huomioitavaa:  Raha ja reaaliprosessi jaettu erikseen. Raha ja tavara voivat liikkua eri aikaan.  Pääoman palautus sisältää myös korvauksen, kukaan ei halua lainata rahaa ilmaiseksi. (Korko) Yrityksen taloustavoitteet  Kannattavuus = Tulot > Menot o Työkaluja: Tuotekohtainen kustannuslaskenta, budjetointi. o Mittareita  Absoluuttiset: Myyntikate, käyttökate, liiketulos  Suhteellisia: ROI aka sijoitetun pääoman tuottoaste, tulee harkassa.  Maksuvalmius = Yrityksellä pitää olla käteistä tarpeeksi joka hetki o Kannattavakin yritys voi ajautua konkurssiin liian pienellä kassalla. Liittyy myös yrityksen luotettavuuteen muiden silmissä. o Nopeasti kasvava yritys o Työkaluja: Rahoitusbudjetti o Mittareita  Quick Ratio  kaava: ROM/LVPO  viitearvo: tyydyttävä 0,5-1 (Hyvä suurempi)  Current Ratio  kaava: (ROM+VOM)/LVPO   viitearvo: tyydyttävä 1-2 (Hyvä suurempi)  Vakavaraisuus käsitellään seuraavan luennon alussa Luento 2 Taloustavoitteet, kirjanpidon lainsäädännöllinen perusta  Vakavaraisuus = Pääoman rakenne. Onko yritys räjähtävä aikapommi (suuret velat) vai järkevä (sopiva määrä velkaa)? Tämä määritellään OPO:n suhteena VPO:hon. o OPO  Tarkoitettu pysymään yrityksessä, omistusoikeus yritykseen  Korvaus OY(j):ssä = osinko, omistajille voittoa  Ei vakuuksia. Jos yritys menee konkkaan ei kukaan takaa menetyksiä.  "Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden." o VPO  Maksetaan pois (lyhennykset), ei omistusoikeutta yritykseen  Korvaus = korko, velan antajille voittoa  Vakuudet. Harva antaa velkaa ilman takeita (aka vakuuksia) takaisinmaksusta.  Pitää maksaa pois, prioriteetti yrityksen varoihin jos yritys maksukyvytön, maksetaan vakuuksien muodossa. o Osakeyhtiön varojenjakotavat ja pääoman pysyvyys. Pääomaa ei saa jakaa kuin laissa säädetyillä tavoilla. Yleinen laillinen tapa on voitonjako osinkoina. Kausivaihtelu = Sesonki  Aikajänne vuosi  Ei liity vakavaraisuuteen (Säännöllistä)  Normaali ongelma, sesonkin tulee ja menee joka vuosi.  Ratkaisuja o Sesonki työntekijät  o Varastointi o Alihankinta Suhdannevaihtelu  Toimialakohtaista (Vrt. Koronan vaikutus ravintoloihin vs. ohjelmistoyrityksiin)  Aikajänne 4-7 vuotta  Liittyy vakavaraisuuteen (Epäsäännöllisen säännöllistä)  Ongelma, jota vaikea ennakoida. Vaihtelu pitkällä aikavälillä  Aikajänne 40-70 vuotta Kondratjevin aallot  Suhteessa teknologisiin revoluutioihin esim. Rautatiet, autot, tietokoneet Tulevaisuuden työt ja ihmisten rooli. Liikekirjanpidon sääntely  Juokseva kirjanpito, KPL säätelemä o Sääntely kansallista  Tilinpäätös, tilinpäätösdirektiivin säätelemä o Sääntely kansainvälistä Luento 3 Kirjanpitovelvollisuus, hyvä kirjanpito Kirjanpitovelvollisuus Kirjanpitovelvollisia  Yritys  Liike- ja ammattitoiminnan harjoittaminen (kuka tahansa) Mikä on liike- tai ammattitoimintaa? Nyrkkisääntönä toimii, liiketoimintaa on toiminta, josta voi hahmottaa talousprosessin muodostuvan. Myös riskin ja mahdollisen taloudellisen vahingon kasvaessa tulkitaan herkemmin liike- tai ammattitoiminnaksi. Kirjanpitovelvollisuus tulkitaan ennakkotapauksien perusteella, ei tarkkaa rajaa. Maalaisjärjen käyttö sallittua. Pienimuotoisen kirjanpitovelvollisen helpotukset  Ei velvollisuutta kahdenkertaiseen kirjanpitoon, mikäli kaksi kolmesta täyttyy o Taseen loppusumma alle 100 000€ o Liikevaihto alle 200 000€ o Palveluksessa keskimäärin alle 4 henkilöä  Kaksi seuraavista kolmesta ehdoista täyttäneenä, ei tarvitse laatia tilinpäätöstä. Ns. Mikroyritys o Taseen loppusumma alle 350 000€ o Liikevaihto alle 700 000€ o Tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin enintään 10 henkilöä Tilikauteen liittyvä tarkennus. Helpotetun kirjanpidon tilikausi on aina kalenterivuosi. Mikäli tästä poiketaan, pitää tehdä kahdenkertainen kirjanpito. Hyvä kirjanpitotapa Hyvän kirjanpitotavan lähteet  Lainsäädäntö  Kirjanpitolautakunta (KILA) o Yleisohjeet o Lausunnot  Alan järjestöjen kannanotot. Ei yksityishenkilöt! Tilinpäätöksen oikea ja riittävä kuva  Tulos eli kannattavuus  Taloudellinen asema eli maksukyky ja vakavaraisuus  Näkökulmana on, että ammattilainen pystyy ymmärtämään yrityksen tilanteen tilinpäätöksen perusteella. Maallikon ei tarvitse ymmärtää. Luento 4 Tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöksen olennaisuus. Epäolennaiset seikat saavat poiketa KPL.  Näitä voivat olla esimerkiksi jaksottamiseen tai arvottamiseen liittyvät asiat  Ei koske liiketapahtumia. Kaikki liiketapahtumat tulee kirjata! Johdonmukaisuuden periaate. Valittua tapaa tulee noudattaa jatkossakin. Yleiset tilinpäätösperiaatteet  Oletus, että toiminta on jatkuvaa  Johdonmukaisuus eli samaa tapaa käytetään tilikaudesta toiseen. Ei vaihdeta tapoja tilikausien välillä. Mikäli tarve vaihdolle, tehdään se selväksi tilinpäätöksessä ja pitäydytään siinä. Vähän kinkkinen asia.  Sisältöpainotteisuus eli ei yritetä kusettaa vaikka juridisesti mahdollisuus kikkailla. Tulkinnanvarainen, maalaisjärki sallittua.  Varovaisuus esitetään yrityksen tulos mieluummin liian pienenä kuin liian suurena.  Tasejatkuvuus. Tilinavaus perustuu edelliseen taseeseen.  Suoriteperuste. Tilinpäätös tehdään suoriteperusteisesti.  Erillisarvoistus. Merkittävät erät tulee arvostaa jokainen hyödyke kerrallaan. Poikkeuksena hyödykkeet, jotka pysyvät vuodosta toiseen samana.  Netottamiskielto. Tulot ja kulut erikseen, ei saa netottaa (summata yhteen). Muita yleisiä periaatteita  Erillisyys eli erotetaan rahat yksityisistä varoista  Vakaa rahanarvo  Vertailtavuus Kirjanpidon yhteys talousprossiin, valmis kuva alla. Punainen ympyrä tarkoittaa tilinpäättäjän vaikutusaluetta, mikä taas vaikuttaa yrityksen tulokseen ja taseeseen. Tase pääotsikko tasolla, valmis kuva alla. Huomaa likvidiyden lisääntyminen ylhäältä alaspäin! Luento 5 Pysyvien vastaavien ja vaihto-omaisuuden hankintamenojen jaksottaminen Aineettomien hyödykkeiden jaksottaminen Aineettomien oikeuksien jaksottaminen  Vastikkeellisesti hankitut pitää aktivoida eli jaksottaa. esim. patentti  Jos itse luotu, saadaan aktivoida.  Oma mp: En ihan täysin ymmärtänyt, saa tarkentaa. Perustamismenot kirjataan kuluksi Tutkimus- ja kehittämismenot  Tutkimusmenot kuluksi  Kehittämismenot saadaan aktivoida, mikäli niiden odotetaan tuottavan tuloa useampana tilikautena.  Tutkiminen on tutkimista ja kehittäminen on tutkimuksen tai tietämyksen soveltamista ennen tuotannon tai käytön aloittamista. Esim koelaitoksen suunnittelu.  Kehittämistä EI ole koulutuksen tai organisaation kehittäminen, laaduntarkkailu, tuotannon ongelmien ratkaisu, olemassa olevan tuotteen kehittäminen tai tuotannon mukauttaminen esim. kausivaihteluun. Liikearvon hankintamenon jaksottaminen  "Liikearvo sisältää vaikeasti arvotettavaa aineetonta arvoa, jota yrityksellä arvioidaan ostohetkellä olevan. Se sisältää brändien, työntekijöiden osaamisen, patenttien, asiakassuhteiden tai hyvän maineen odotuksia, joilla arvioidaan olevan sellaista arvoa, josta kannattaa maksaa kirja-arvoa korkeampi hinta. Liikearvon määrä syntyy vasta kauppahinnan sopimisen yhteydessä." Wikipedia  "Mikäli yrityskauppa tehdään summalla, joka ylittää ostettavan yrityksen kirjanpitoarvon, tämä summa merkitään ostavan yrityksen taseeseen liikearvona" Wikipedia  Saadaan aktivoida Aineettomat hyödykkeet tiivistelmä  Pääsääntö: Aktivointi mahdollisuus tai saadaan kirjata kuluksi  Vastikkeellisesti hankitut oikeudet pitää aktivoida   Perustamis- ja tutkimusmenot aina kuluksi  Kehittämismenot saa aktivoida Aineellisten hyödykkeiden jaksottaminen Aineellisen omaisuuden hankintamenon jaksottaminen.  Poisto (eli kyseiselle tilikaudelle kuuluva osuus hankinnan hinnasta) kuluksi  Loput aktivoidaan aktiivaksi  Eri poistomenetelmät tulee myöhemmin harkassa Poistosuunnitelman muuttaminen. Poistosuunnitelma tulee arvioida jokaista tilinpäätöstä luodessa. Eli varmistaa, että se vastaa vielä todellista pitoaikaa. Esim. Jos kone näyttää huonoja merkkejä ennen aikojaan, pitää poistosuunnitelma käyttännössä lyhentää, koska kone menettää arvonsa alkuperäistä arvioita nopeammin. Mahdollista myös pidentää päinvastaisessa tilanteessa. Pienen kirjanpitovelvollisen helpotukset poistamisen suhteen.  Saa poistaa verotuksen myöntämän poiston. Eli verotus ja poistot näin ollen menevät samaa tahtia.  Vähäarvoiset hankinnat (Käytössä alle 3 vuotta TAI arvoltaan alle 850€) saa kirjata tilikauden kuluksi, ei tarvitse tehdä poistosuunnitelmaa. Vaihto-omaisuuden jaksottaminen Vaihto-omaisuuden hankintamenon jaksottaminen  Tilikauden päättyessä jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan.  Jos nykyinen myyntihinta (luovutushinta) tai nykyinen ostohinta (jälleenhankintameno) on pienempi kuin alkuperäinen ostohinta tilikauden päättyessä, kirjataan erotus kuluksi. Esim. ostit kirveen 50€. Nykyinen hinta on 40€. Kuluksi kirjataan siis 10€ ja 40€ aktivoidaan. Vaihto-omaisuuden inventointimenettely  Määrä x hinta, missä hinta on alin aiemmista vaihtoehdoista varovaisuusperiaatetta noudattaen.  Oletus käyttöjärjestys = FIFO  Muita: LIFO, Keskihinnan menetelmä (Näistä tarkemmin myöhemmässä harkassa) Hankintamenon määrittely = Hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet välittömät menot  Halutessaan saadaan kohtuullinen määrä myös välillisiä menoja   Välillisiä menoja ovat esim, valmistuksen varastot, tuotannon johdon palkat ja pysyvien vastaavien poistot. Eli menot, jotka ovat läheisesti tekemisessä VOM:in kanssa. Luento 6 Siirtyvät erät, vastaiset menot ja menetykset, poistoero Tenttikysymykset 11. ja 13. Tenttikysymys 32. Tavallinen pilaantuminen/arvonalentuminen huomioidaan inventointimenettelyä käyttäen, ei poikkeuksellisissa arvonalentumisissa! Poikkeuksellinen arvonalentuminen voisi olla esimerkiksi varaston palaminen. Siirtovelat ja -saamiset = Vuokrien, korkojen ja vakuutusmaksujen ajoittamiseen liittyvää säätämistä (Siirretään kohdistamisperusteen mukaisesti "oikealle" tilikaudelle)  Siirtosaaminen = Meno, mikä on joko maksettu etukäteen (EI ennakkomaksu) tai tulo, mikä saadaan edelliseltä tilikaudelta (EI kuitenkaan laskutus/myyntisaaminen).  Siirtovelka = Meno, joka toteutuu vasta tulevana tilikautena tai meno, mikä kuuluu edelliselle tilikaudelle. (Ei ennakkomaksu tai ostovelka)  Ei siis ole tavaraa mitä myydään ja ostetaan, vaan määräytyvät usein ajankulumisen perusteella. Esimerkiksi vuokrat, korot ja vakuutusmaksut. Vastaiset menot ja menetykset sekä pakollinen varaus  Pitää olla tapahtunut joko aiemmalla tai nykyisellä tilikaudella  Toteutuminen pitää olla todennäköistä  Perustuu lakiin tai sopimukseen  Kaikki yllä tulee toteutua! o Mikäli määrä ja aika tiedossa, esitetään siirtovelkana. o Muuten pakollinen varaus, arvioitu meno kuluksi tuloslaskelmaan ja vastakirjaus pakollisiin varauksiin  o Huom. Arvioinnilla voi yrittää pelata, epäselvää mikä on laittoman huono arviointi Poistoero = verosuunnittelua  Mahdollisuus kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja veroperusteisista syistä Esimerkki poistoerosta ja sen hyödyntämisestä Luento 7 Veroperusteiset varaukset, arvostaminen, osakeyhtiön pääoma Veroperusteinen varaus  Saadaan tehdä investointi-, toiminta- tai muu veroperusteinen varaus  Mahdolliset varaukset löytyvät EVL:stä  Ei tarkoitus opetella tarkasti  Lisäys tulos  Vähennys tulos  Muutokset tuloslaskelmaan, kertymät taseeseen (niin kuin yleensäkin) Tenttikysymykset arvostamisesta 31. 33. Arvostaminen Arvostaminen  Taseeseen merkitään o Saamiset todennäköiseen arvoon o ROM markkinahintaan o VOM inventointimenettelyllä  Tuloslaskelmaan o Arvonalennukset kuluksi Yhteenveto arvostamisesta Arvonkorotus voidaan tehdä pysyvien vastaavien maa- tai vesialueeseen tai arvopaperiin.   Ei saa olla johdannaissopimus tai rakennus  Näkyy vain taseessa, ei vaikuta tulokseen.  Voi vaikuttaa tunnuslukuihin  Varovaisuusperiaatetta noudattaen pitää olla merkittävä ja tarpeeksi pysyvä arvonkorontuminen Poistoajan merkitys yrityksen kannattavuuteen/tulokseen. Maa- ja vesialuella sekä sijoituksilla ei ole poistoaikaa! Alla moodlesta löytyvä taulukko poistoajoista. Osakepääoma, sen pysyvyys, varojen jakaminen (kertaus) ja arvonalentaminen Velkojensuojamenettely (osakepääoman alentaminen)  Pitää ilmoittaa julkisesti oikeusrekisterikeskuksen (ork) kuulutusrekisterissä. Luento 8 Osakeyhtiön oma pääoma, varojen vähentyminen, osatuloutus, valmistus omaan käyttöön, mihin huomio tilinpäätöksessä Käyvän arvon rahasto = Johdannaissopimuksia ja muita rahoitusvälineitä.  Arvon muutokset yleensä tuloslaskelmaan, joskus käyvän arvon rahastoon. SVOP-rahasto tiivistelmä = paikka rahoille, mitkä saa helpommin ulos yrityksestä.  Se osa merkintähinnasta, jota ei merkitä osakepääomaan  Ei ole sidottua pääomaa Kaikki osakepääoma on sidottua paitsi SVOP-rahasto ja yrityksen voitto. (Muut rahastot sopimuksen mukaan) Osakepääoman vähentyminen negatiiviseksi  Hallituksen tehtävä viipymättä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus!  Varoja ei saa jakaa maksukykyä vaarantaen eikä muuten kuin laissa määritellyillä tavoilla! Osatulotus eli tulon kirjaaminen tuotoksi valmiusasteen perusteella. Vaatimukset, kaikki pitää toteutua.  Pitkä valmistusaika, ei tarkkaa rajaa yleensä reilu vuosi.  Sitova tilaus  Arvo olennainen liikevaihtoon verrattuna  Erilliskatteiden ennakoitavuus (Menot synkassa tulojen kanssa)  Noudattaa hyviä yleisiä periaatteita (esim. varovaisuus) Valmistus omaan käyttöön. Tulee ilmetä kirjanpidosta. Mihin kiinnittää huomiota tilinpäätöksessä  Kannattaa aloittaa taseesta  Nyrkkisääntönä mitä enemmän asioita tungettu taseeseen, sen enemmän pitää huolestua ja ottaa selvää miksi niin on tehty.   Miltä näyttää yrityksen voitto, jos aineettomat hyödykkeet vähennetään voitosta.  Aineellisten hyödykkeiden jaksottaminen (Poistoaikojen valinta)  Välillisten hankintamenojen menojen lukeminen taseeseen  VOM:in ja saamisten arvostaminen. Onko arvostettu oikein?  OPO:n tilanne. Onko pakkasen puolella tai heikosti plussalla?  Tilinpäätössiirtojen kertymä. Yritys millä menee hyvin, pyrkii lisäämään verotusperäisiä varauksia. Heikot yritykset eivät pysty tähän.  Pakollisten varausten arviointi ja suuruus  Lyhyen vieraan pääoman määrä. Sekä VPO:n suuruus verrattuna OPO:n suuruuteen.  Liikevaihdon muutos tilikausien välillä. Kasvua vai ei? Luento 9 Kustannus, laskentatoimen ongelmat, katetuottoajattelu Liikekirjanpito vs. johdon laskentatoimi  Liikekirjanpito keskittyy kuvaamaan raha-prosessia historiaan katsoen mahdollisiman tarkasti ja on lakisääteinen.  Johdon laskentatoimi keskittyy reaaliprosessiin ja kuvaamaan yrityksen tulevaisuutta useastakin eri näkökulmasta, mikä palvelee johtamista. Kustannus = tuotannontekijän käytöstä syntyvä (rahallinen)kustannus  Kustannus koostuu määrästä ja hinnasta  Vaihtoehtoiskustannus ja yksikkökustannus ajattelutavat.  Luokittelutapoja o Mukut / kikut o Välittömät / välilliset o Erilliset / yhteiset o Vaikutettavat / ei-vaikutettavat o Relevantit (päätöksen kannalta oleennaiset) / uponneet   Yksiselitteisyys vaatii laskentatilanteen määrittämistä (Määritellään luokittelun rajat esim. mikä on "tarpeeksi" kiinteä ja mikä muuttuva kustannus) tenttikysymys 6. laskennan perusongelmat Laskentatoimen perusongelmat (Laskelman laatijan tekemät valinnat)  Liikekirjanpidon puolella laki säätelee, johdon laskentatoimessa jää määriteltäväksi.  Laskentatilanteen ymmärtäminen o Laajuus (Mikä kustannus kuuluu laskelmiin, mikä ei?) o Arvostus (Hintakomponentti)  Tarkka ja luotettava dokumentointi o Mittaus (Määräkomponentti)  Aiheuttamisperiaatteen (= kustannuksen aiheuttaja) kunnioittaminen o Jaksotus (Pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintamenojen kohdistaminen laskentakausille) o Kohdistaminen (Miten käsitellään yhteiset kustannukset) Tiivistelmä laskentatoimen perusongelmista Katetuottoajattelu, valmis kuva alla Luento 10 Katetuottojattelu, kustannuslaskennan perusasetelma, kustannuslajilaskenta (aine- ja työkustannukset) Jatkoa katetuottoajatteluun  Teoreettista ja pelkistettyä mallintamista  Kannattavuuskuvio (se missä on se kriittinen piste) liian ideaali o Oikeasti useampia kriittisiä pisteitä  Mallinnus voi kuitenkin toimia o Kapealla tarkasteluvälillä o Pieni toiminta-asteen vaihteluväli o Lyhyellä aikavälillä  Ei sovellu strategiseen suunnitteluun (Liian pitkä aikaväli)  Saattaa soveltua budjettisuunnitteluun, tulossunnittelussa ja hinnoittelussa (Mahdollisesti tarpeeksi lyhyt aikaväli) Toiminnan sopeuttaminen, valmis kuva alla Esimerkki Potentiaalitekijät = Työkone Käyttötekijät = Työvoima Kapasiteetti = Työkoneen maksimaalinen output per tunti Toiminta-aste = Työkoneen todellinen output per tunti Kokonaissopeutus = Lisätään tai vähennetään työkoneita, vaikuttaa kapasiteettiin ja kikuihin Osittaissopeutus = vaikuttaa toiminta-asteeseen ja mukuihin  Määrän sopeutus = Lisätään tai vähennetään työntekijöitä  Ajan sopeutus = Lisätään tai vähennetään työtunteja  Tehon sopeutus = Nopeutetaan tai hidastetaan työtahtia (Vrt. riski työtapaturmiin, burnoutteihin yms.) Oma mp: Huomaa todellisuudessa paljon kompleksisempaa eikä lineaarista. Lisääminen tai vähentäminen ei suoraa aina lisää tai vähennä outputtia. Esimerkiksi organisaation kyky toimia tehokkaasti sen skaalautuessa suuremmaksi, syvemmin selitettynä. Kustannuslajilaskenta, valmis kuva alla Ainekustannukset  Jälkilaskenta o Varastoinnista johtuva arvostusongelma  Inventointimenettely  Ennakkolaskenta  o Määrät ja hinnat perustuvat standardeihin, jälkilaskelmiin tai perstuntumaan Työvoimakustannuksen rakenne Luento 11 Kustannuslajilaskenta, kustannuspaikkalaskenta, suoritekalkyylityypit, kalkyylit vs. liikekirjanpito Pääomakustannukset (jatkoa kustannuksista)  Liittyvät tuotannontekijöiden hankkimiseen, hallussapitoon ja vakuuttamiseen  KOM Poistot ja korot  ROM Korot  Poistot o Poistoaika o Poiston arvoperusta (Alkuperäinen-, jälleenhankintameno ja menojäännöspoisto) o Poiston jaksottaminen  Tasan Tasapoisto  Etupainotteinen Menojäännöspoisto  Takapainoitteinen Annuiteetttipoisto   Korot o Sitoutuneet pääoman korot (Mahdollistaa vaihtoehtoiskustannuksen) o Maksetut korot (Maksetaan vain vieraasta pääomasta) o Ei oteta mukaan laskelmiin Kustannuspaikkalaskenta  Mihin tarvitaan? o Organisaation vastuualueen valvonta o Tuotteen kustannuksen selvittämiseen  Miten toteutetaan? o Lasketaan kustannukset ja tuotteet  Miten muodostetaan? o Jaetaan vastuut o Sovitaan yhtenäisestä mittayksiköstä (vertailtavuus) o Esim. projekti, tiimi, kone yms.  Yleiskustannuslisät (YK-lisät) = Välilliset kustannukset / tuotteen kustannus Suoritekohtainen laskenta = Mitä kustannuksia otetaan mukaan ja mitä ei  Minimikalkyyli  Keskimäääräskalkyyli o Reagoi toiminta-asteen vaihteluun!  Normaalikalkyyli o EI reagoi toiminta-asteen vaihteluun tiivistelmä kalkyyleistä, valmis kuva alla. Luento 12 Tuotantotyypit ja laskentajärjestelmät, jakolaskenta sovelluksineen, budjetointi Budjetti  Toimintasuunnitelma (= sitoudutaan suunnitelmaan)  Yleensä rahamääräisiä  Tietty aikaväli  Tavoitteena optimointi  Sidottu yrityksen strategiaan  Vastuuhenkilöiden taloudellinen sopimus  Koordinoi tavoitteita  Tuottaa informaatiota Oma mp: En ymmärrä alkuunkaan suunnittelua, johon ei sitouduta (toimintasuunnitelman merkitystä yllä). Mitä järkeä luoda suunnitelmia, joita ei hyödynnetä/toteuta/sitouduta? Ei se ole suunnittelua, se on haaveilua. Brainstorming ja muut vastaavat ovat oma asiansa. Budjetointi (= budjetin tekeminen)  Vaihtoehtojen etsimistä Budjettijärjestelmä   Pääbudjetit o Tulosbudjetti  Liittyy yrityksen kannattavuuteen  suoriteperusteinen o Rahoitusbudjetti  Liittyy yrityksen maksuvalmiuteen  maksuperusteinen  Osabudjetit o Ostobudjetti o Myyntibudjetti o Valmistusbudjetti Budjetointimenetelmät  Autoritäärinen (ylhäältä alaspäin)  Demokraattinen (alhaalta ylöspäin)  Edellisten yhdistelmä (iteroiva) Oma mp: Jos ei armeijaa pyöritetä, niin mielestäni iteroiva tapa on ehdottomasti paras. Budjettitarkkailu  Tavoite - toteuma = ero  Mikä meni pieleen arvioissa? Korjaavat toimenpiteet  Aikajänne o Vuositasolla keskeiset tavoitteet o Neljännesvuosi- ja kuukausitarkkailu tarkastetaan tulos- ja rahoitusbudjettien tilanne Luento 13 Standardikustannuslaskenta, investoinnit Rullaava budjetointi = Budjetti pidetään vuoden mittaisena, joka kuukausi Liukuva budjetointi = Budjetti joustaa toiminta-asteen mukana. Eli ei tiukkaa budjettia. Nollapohjabudjetoiniti = Lähdetään aina puhtaalta pöydältä Standardikustannuslaskenta Standardikustannuslaskenta = Tavoitelaskelma, EI kohdista kustannuksia. Tarkastellaan hinta- ja määräeroja, jotta ymmärretään paremmin tuloksen merkitystä. Eli yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Standardit ovat tavoitteeksi asetettuja rahamääräisiä ja määrä lukuja. Esim standardihinta 10€ ja määrä 10 Yhteensä 100€, mutta tarkestellaan onko jompaa kumpaa rikottu. Standardityypit  Perusstandardit = Ei muutu pitkällä aikavälillä, vertailua varten. Aikaväli vuosi, kaksi vuotta.  Ihannestandardit = Paras mahdollinen suoritus, ihannetavoite.  Normaalistandardit = Hyvä suoritus, realistinen tavoite. Standardikustannuslaskenta ei yleinen, koska raskas järjestelmä. Sopii lähinnä yritykseen, jonka olosuhteet ovat suhteellisen muuttumattomat. Oma mp: Juuri tämän takia ei ole yleinen, koska harvalla yrityksellä on vakiot olosuhteet nykypäivänä. Standardikustannuslaskennan hyöty: Voidaan jakaa ero hintaan ja määrään, jolloin voidaan työnjako tehdä helposti eri henkilöille. Oma mp: Siiloutumisen riski, tehdäänkö enää järkeviä päätöksiä? Vastakkainasettelu? Investoinnit Investoinnin määritelmä = Suuri summa rahaa jonkin kohteeseen. Oma mp: Pienikin sijoitus on sijoitus, eli investointi. Pienistä puroista.. Investointi on pois muualta. Vrt. Vaihtoehtoiskustannus. Investoinnnin ominaisuuksia  Sitoo päätöksentekoa  Aikaulottuvuus, ei mahdollista palata lähtötilanteeseen.  Kertaluonteisuus Huomioitavaa:  Taloustieteen perusongelmat: Valinta ja niukkuus   Suhdannevaihtelut  Rahan aika-arvo, diskonttaus. Diskonttaus kaava = Tulo/((1+tuottovaatimus)^Vuodet) Tulo = Rahasumma x vuoden päästä Tuottovaatimus = 10%=0.1 jne. Tenttikysymykset 21. ja 22. Investoinnin vaikutusalueet  Kannattavuus Investointilaskelmat  Maksuvalmius ja vakavaraisuus Ajoitus (suhdannevaihtelut)  Kasvu Vaatii investointeja  Tuottavuus Investoidaan esim. työkaluihin, joilla parempaa tuottavuutta. Parempi tuottavuus Kasvua  Laatu Paranee investoimalla  Imago(Brändi?) Investoidaan asioihin, jotka parantavat imagoa (Brändiä?) Luento 14 Investointilaskentamenetelmät ja investointilaskelmien lähtöarvot Nettonykyarvo Diskontataan jokaisen vuoden nettotuotot nykyhetkeen ja vähennetään investointihinta Mikäli jokaisen vuoden tuotto on tasaista, tiivistyy muotoon (Huomaa eri taulukosta kerroin). Investointilaskelmien lähtöarvot  Investoinnin suuruus (laajuusongelma suunnittelussa)  Vuotuiset nettotuotot o Vuotuisten tuottojen ja kustannusten (EI sisällä poistoja tai korkoja!) erotus o Tuotto voi olla säästö  Pitoaika  Jäännösarvo (investoinnin pitoajan jälkeinen arvo, voi olla myös negatiivinen)  Laskentakorkokanta (tuottotavoite) o Usein minimituottovaatimus o Yksi tapa Keskimääräiset rahoituskustannukset  Esim. (VPO) 0.7*5% + (OPO) 0.3*15% = 8%   Käyttöpääoman (VOM+myyntisaamiset-ostovelat) käsittely investointilaskelmissa o Maksuperusteinen- tai kustannusperusteinen tapa Excel funktiot Nettonykyarvo NPV ja sisäinen korkokanta IRR Takaisinmaksumenetelmä (= lasketaan milloin investointi on maksanut itsensä takaisin)