YH yo kertaus 1 PDF

2. Demokratia ja perusoikeudet – hyvän yhteiskunnan perusta Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. edustuksellinen demokratia= kansalaiset valitsevat vaaleilla edustajat esimerkiksi eduskuntaan käyttämään valtaan puolestaan ja tekemään yhteiskunnallisia päätöksiä; välillistä demokratiaa...

2. Demokratia ja perusoikeudet – hyvän yhteiskunnan perusta Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. edustuksellinen demokratia= kansalaiset valitsevat vaaleilla edustajat esimerkiksi eduskuntaan käyttämään valtaan puolestaan ja tekemään yhteiskunnallisia päätöksiä; välillistä demokratiaa suora demokratia= demokratian toteuttamistapa; kansalaiset päättävät asioista suoraan ilman edustajia esim. kansanäänestyksellä Demokratiaan kuuluvat vapaat ja rehelliset vaalit. Valta vaihtuu vaaleissa kansan tahdon mukaan. Ihmiset voivat valita eri vaihtoehdoista, ketä he haluavat äänestää. Puolueet asettavat ehdokkaita, ja ne saavat toimia rauhassa. Ehdokkaita tai äänestäjiä ei painosteta. Ääniä ei osteta eikä myydä. Demokratiassa tärkeää on sananvapaus. Lehdissä tai netissä voi keskustella vapaasti. Myös vallanpitäjiä voi arvostella vapaasti. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus tekee mahdolliseksi mielenosoitukset ja yhdistysten perustamisen. Demokraattinen valtio on yleensä myös oikeusvaltio. Oikeusvaltiossa valtio ja kunnat noudattavat lakia, viranomaisten päätöksistä voi valittaa ja ihmiset ovat tasa-arvoisia lain edessä. Ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Demokratian vastakohta on diktatuuri. Diktatuurissa johdossa on vain yksi henkilö tai ryhmä. Oppositiota ei hyväksytä. Kansalaiset eivät pääse osallistumaan päätöksentekoon. Yksilön oikeuksia ei kunnioiteta. Vaaleja voi olla, mutta ne eivät ole aidot vaalit. Sananvapautta ei ole. Diktatuurissa ei toteudu oikeusvaltion idea. Demokratian ongelmia Jos demokratia toimii hyvin, kansalaiset osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon ja keskusteluun. Jos vain pieni osa ihmisistä äänestää vaaleissa, valitut edustajat eivät ole koko kansan edustajia. Silloin kansanvalta toteutuu heikosti. Silloin suuri osa kansasta ei ehkä kunnioita demokraattisesti valittujen johtajien poliittisia päätöksiä Demokratiassa päätöksenteko voi myös kestää kauan. Päätökset valmistellaan hyvin ja eri tahot saavat kertoa mielipiteensä. Siksi päätökset syntyvät hitaasti. Päätös voi myös olla laiha kompromissi, koska kaikista päätöksistä pitää neuvotella. Nykyisin rahan merkitys vaalikampanjassa voi olla ongelma. Jos puolueella ja ehdokkailla on paljon rahaa, heidän vaalikampanjansa voi olla näkyvä ja tehokas. Jos joku lahjoittaa rahaa poliitikon vaalikampanjaan, poliitikko voi suosia päätöksissään rahan lahjoittajaa. Siksi Suomessa poliitikkojen täytyy kertoa julkisesti isot lahjoitukset. On kuitenkin tärkeää,  että vaaleihin voi lahjoittaa rahaa. Muuten vain rikkaat voisivat tehdä hyvän vaalikampanjan. Tärkeintä on, että vaalirahoitus on avointa. Sosiaalinen media on vähentänyt rahan merkitystä vaalikampanjoissa. Mainostaminen somessa on halvempaa kuin perinteisessä mediassa eli lehdissä tai televisiossa. Vaaligallupit ohjaavat äänestäjien käyttäytymistä. Se voi heikentää demokratiaa. Media nostaa esiin ne ehdokkaat ja puolueet, jotka menestyvät hyvin gallupeissa eli mielipidekyselyissä. Äänestäjät voivat siirtyä sen puolueen kannattajaksi, jota ennustetaan voittajaksi. Äänestäjät voivat ajatella, että pienen puolueen ääni menee hukkaan, koska se ei kuitenkaan saa paljon kannatusta. Osa äänestäjistä voi myös lähteä tukemaan heikosti gallupeissa menestynyttä. Näistä syistä monissa maissa on rajoitettu gallupien julkaisemista ennen vaaleja. Myös asiantuntijavallan kasvu voi heikentää demokratiaa. Päättäjien täytyy kuunnella eri alojen asiantuntijoita, koska yhteiskunta on nykyisin monimutkainen. Ongelma on, jos asiantuntijat voivat päättää kaikista asioista. Populismi on viime vuosina lisännyt suosiotaan. Esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa populistien valta on johtanut siihen, että demokratia on kaventunut. Populistit tarjoavat helppoja ratkaisuja. Jos ihmiset eivät tiedä tarpeeksi politiikasta, he uskovat populisteja. Toisaalta, jos ihmiset haluavat antaa äänensä populisteille, sekin on demokratiaa. Perusoikeudet Euroopassa syntyi 1700-luvulla käsitys ihmisoikeuksista, jotka kuuluvat kaikille ihmisille. Ihmisoikeuksiin kuuluu esimerkiksi sananvapaus ja mielipiteenvapaus. Myös syrjinnän ja kidutuksen kielto ovat ihmisoikeuksia. Nykyään ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Lähes kaikki valtiot ovat luvanneet noudattaa sopimuksia. Silti ihmisoikeudet eivät oikeasti toteudu kaikissa maissa. Suomen perustuslakiin on kirjattu perusoikeudet. Ihmisoikeudet ovat pohjana näille perusoikeuksille. Koska perusoikeudet ovat perustuslaissa, niiden muuttaminen on vaikeaa. Tavallisia lakeja on helpompi muuttaa. Perusoikeudet ovat nimensä mukaan yksilön perustavanlaatuisia oikeuksia. Esimerkiksi yhdenvertaisuus lain edessä ja uskonnonvapaus ovat perusoikeuksia. Perusoikeudet jaetaan negatiivisiin ja positiivisiin oikeuksiin. Negatiiviset oikeudet ovat oikeuksia, joita ei voi ottaa pois. Ihmisiä ei voi esimerkiksi vangita ilman syytä. Vapaus on siis negatiivinen oikeus, koska sitä ei voi ottaa pois.  Positiiviset oikeudet antavat ihmisille mahdollisuuden hyvään elämään. Niitä voi sanoa hyvinvointioikeuksiksi. Esimerkiksi koulutus ja sosiaaliturva kuuluvat näihin oikeuksiin. Oikeuksien vastapainona kansalaisilla on myös velvollisuuksia, esimerkiksi oppivelvollisuus, veronmaksuvelvollisuus ja auttamisvelvollisuus. Perusoikeudet uhattuina Yleensä perusoikeudet toteutuvat Suomessa hyvin. Joskus ne voivat olla ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi sananvapaus on tärkeä perusoikeus, mutta mitä tahansa ei saa sanoa. Vihapuhe voi rikkoa ihmisen koskemattomuutta ja kunniaa. Huono taloustilanne voi uhata positiivisten oikeuksien toteutumista: jos kunta joutuu säästämään opetuksesta tai terveydenhuollosta, perusoikeudet heikkenevät. Poikkeusoloissa hallitus voi rajoittaa yksilön perusoikeuksia. Esimerkiksi Uudenmaan maakuntaa eristettiin koronapandemian aikana keväällä 2020. Hallituksella täytyy olla hyvin vahvat perustelut, että se voi rajoittaa perusoikeuksia näin. Rajoitusten täytyy olla tilapäisiä ja välttämättömiä. Niiden syynä täytyy olla ihmisten turvallisuuden takaaminen. Koronapandemian aikana jouduttiin rajoittamaan myös elinkeinovapautta, kun ravintoloiden toimintaa rajoitettiin. Monet ravintolayrittäjät joutuivat vaikeuksiin. Silloin keskusteltiin, onko hallituksella oikeus toimia näin. Poikkeusoloissa voi rajoittaa perusoikeuksia, mutta ei voi sallia pakkotyötä, orjuutta, kidutusta tai kuolemanrangaistusta.