Tietojohtaminen ja työn imu

Johtamisen osa-alue, joka keskittyy tiedon hyödyntämiseen organisaation menestyksessä.

Tieto ja osaaminen ovat yrityksen kilpailukyvyn ja menestyksen perusta modernissa yhteiskunnassa.

Tietojohtaminen tarjoaa malleja tiedon ymmärtämiseen, hallintaan ja teknisten välineiden käyttöön.

Tiedon ja informaation tulva sekä käsitteiden moninaisuus vaikeuttavat tietojohtamista.

Teknologia, joka vaikuttanee olennaisesti tietojohtamiseen.

Tietojohtamisen käsitteitä on vaikeasti ymmärrettäviä ja usein ristiriitaisia.

Tiedon ja osaamisen kaltaiset, ei fyysisesti olemassa olevat asiat.

Yritykset etsivät tapoja hyödyntää tietoa liiketoiminnassa.

Eri tieteenalat tietopohjaisen johtamisen eri osa-alueille, kuten aineettoman pääoman johtaminen, tietojärjestelmien kehittäminen ja hallinta, liiketoimintatiedon hallinta tai tietämyksenhallinta.

Asiantuntijat, jotka ovat erikoistuneet yrityksen liiketoimintatiedon hallintaan.

Asiantuntijat, jotka vastaavat tietojärjestelmien hankinnasta ja ylläpidosta.

Tietojohtaminen on vakiintunut tutkijana ja opetusalan osa-alueena Suomessa ja kansainvälisesti.

Ammattilaiset työskentelevät moninaisissa tehtävissä, kuten kehitys-, johtotehtävissä sekä esimerkiksi liiketoimintatiedon hallinnan ja tietotyön johtamisessa.

Monet tietojohtamista opiskelleet työskentelevät erilaisissa johto-, asiantuntija- ja kehitystehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Tietojohtaminen tarjoaa ajattelumalleja ja työkaluja tietonäkökulman haltuunottoon organisaatioissa.

Tiedot ja osaaminen, joiden ymmärtäminen luo kilpailuetua.

Tieteenfilosofia, jonka mukaan todellisuutta tutkitaan objektiivisesti ja mitattavasti.

Tieteenfilosofia, jonka mukaan todellisuus rakentuu ihmisten sosiaalisesta vuorovaikutuksesta.

Filosofian osa-alue, joka tutkii todellisuuden peruselementtejä ja rakennetta.

Tieto-oppi, joka tutkii tiedon alkuperää ja luotettavuutta.

Organisaation tietojen ja ihmisten osaamisen suojaaminen.

Etu kilpailussa, johon auttaa syvällinen osaaminen ja sen tehokas hyödyntäminen.

Työn imu viittaa tilaan, jossa yksilö pitää työtään sopivan haastavana, saa siitä onnistumisen kokemuksia ja mielihyvää.

Organisaatiossa on kyettävä rakentamaan tiedolla johtamisen kulttuuri, jossa toiminta on läpinäkyvää ja avointa.

Työn imuun voidaan vaikuttaa rakentamalla työskentelyä tukeva toimintaympäristö, luomalla avoimuuteen kannustava työilmapiiri ja antamalla henkilöstölle mahdollisuus oppia uutta ja kehittää työtään.

Työyhteisöissä tarvitaan yhteisiä jaettuja tavoitteita, jotta yksilöiden välinen yhteistyö olisi tehokasta.

Vapaus suunnitella ja toteuttaa oman työn tekemisen tapa edellyttää selkeää työn tavoitteiden asettamista.

Työn kokeminen merkitykselliseksi on tärkeää yksilöiden työmotivaatiolle.

Tietointensiivisessä työssä yksilöiden suoriutuminen on organisaation keskeinen menestymisen lähde.

Vaikka johtamisella ja organisaation toimintaympäristön kehittämisellä on todettu olevan työn imua kasvattava vaikutus, kyse on kuitenkin laajemmasta, koko työyhteisöä koskevasta kehittämisasiasta.

Yrityksen ei-fyysinen ja ei-taloudellinen varallisuus, kuten brändit, osaaminen ja asiakassuhteet. Se ei yleensä näy yrityksen taseessa.

Aineeton pääoma on tärkeä osa yrityksen arvoa, erityisesti tietointensiivisissä yrityksissä. Se voi olla merkittävämpää kuin fyysinen varallisuus.

Tavoitteena on tunnistaa ja hallita yrityksen aineetonta pääomaa sen arvon maksimoimiseksi.

Yritykset, joissa tiedon ja osaamisen merkitys on erityisen suuri, kuten IT-yritykset, konsulttiyritykset ja tiedostusalan yritykset.

Vertauskuva, joka kuvaa yrityksen arvoa: Fyysinen varallisuus on näkyvä huippu, aineeton pääoma piilee pinnan alla.

Vaikea mitata ja hallita, arvon määrittäminen on vaikeaa ja kilpailijat voivat kopioida helposti.

Sillä on iso rooli yrityksen menestyksessä, sillä se antaa kilpailuedun ja tekee yrityksestä houkuttelevan sijoittajille.

Tunnetut brändit, asiakassuhteet, osaaminen, teknologia, innovaatiot, immateriaalioikeudet (patentteja ja tavaramerkkejä).

Aineeton pääoma on jatkuvasti muuttuva, koska se riippuu osaamisen kehittymisestä, henkilöstön vaihtuvuudesta, asiakassuhteiden muutoksista ja maineen kehityksestä.

Aineettoman pääoman arvo riippuu myös ulkoisista tekijöistä, kuten lainsäädännöstä ja teknologian kehityksestä.

Nokian henkilöstön osaaminen Symbian-käyttöjärjestelmästä oli aikoinaan erittäin arvokasta, mutta teknologian kehittyessä siitä tuli nopeasti rasite.

Aineeton pääoma viittaa yrityksen aineettomiin resursseihin, kuten osaamiseen, asiakassuhteisiin ja maineeseen.

Tietopääoma ja osaamispääoma ovat termejä, joita käytetään usein aineettoman pääoman synonyyminä.

Sosiaalisen pääoman ja aineettoman pääoman käsitteet menevät osittain limittäin, koska molemmat käsittävät yhteistyön ja luottamuksen.

Aineeton pääoma on tärkeä strategisen johtamisen käsite, koska se voi auttaa yrityksiä saavuttamaan kilpailuetua.

Aineettoman pääoman tutkimus alkoi yritystasolta, koska sitä pidettiin keskeisenä yrityksen menestyksen tekijänä.