Osakeyhtiölaki: Osakepääoma ja varojen jako

• Esittely Tampereen yliopiston organisaatio-oikeuden ja Vaasan yliopiston 15.–16.1.2025 kurssista, jota Veikko Vahtera, OTT, VTM, yritysjuridiikan professori, opettaa. Hänet tavoittaa sähköpostitse [email protected].

Henkilöyhtiöiden tunnusmerkit

• Henkilöyhtiöitä ovat avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö.
• Henkilöyhtiöt perustuvat sopimukseen.
• Ne ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä.
• Yhtiön varallisuus on erillään yhtiömiesten varallisuudesta.
• Niillä on määritelty tarkoitus, ja yhtiömiehillä on henkilökohtainen ja rajaton vastuu yhtiön velvoitteista.
• Varojen jako on "vapaa".

Henkilöyhtiöiden Lakimääräinen Soveltamisala

• Soveltamisalaan kuuluu, kun kaksi tai useampi harjoittaa yhdessä elinkeinotoimintaa sopimuksen perusteella yhteisen taloudellisen tavoitteen saavuttamiseksi.
• Sopimuksen osapuolet (yhtiömiehet) vastaavat yhtiön velvoitteista täyteen määrään kuin omasta velastaan.
• Sopimuksessa voidaan rajoittaa yhden tai useamman yhtiömiehen vastuuta yhtiön velvoitteista osoitetun omaisuuspanoksen määrään, mutta ei kaikkien.
• Avoimen yhtiön säännöksiä sovelletaan, kun vastuuta ei ole rajoitettu. Kommandiittiyhtiön säännöksiä sovelletaan, kun vastuuta on rajoitettu.

Yhtiömiehen Vastuu

• Yhtiömiehen vastuu on henkilökohtaista, rajatonta, solidaarista ja omavelkaista.
• Uusi yhtiömies vastaa myös ennen hänen liittymistään syntyneistä velvoitteista.
• Yhtiömiehen erotessa yhtiöstä hän jää vastuuseen ennen eroamista syntyneistä velvoitteista.
• Ero yhtiöstä on merkittävä kaupparekisteriin ja kuulutettava.

Yhtiömiehen Velkavastuu

• Koskee myös kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä.
• Yhtiömies on vastuussa velvoitteista, jotka yhtiöllä oli hänen liittyessään siihen.
• Yhtiömies on vastuussa yhtiöstä eroamisensa jälkeenkin syntyneestä velvoitteesta, ellei velkoja tiennyt yhtiömiehen eronneen ennen velvoitteen syntymistä.
• Yhtiömies ei ole vastuussa velvoitteista, jotka syntyivät hänen yhtiöstä eroamisensa jälkeen, kun ero on merkitty kaupparekisteriin ja kuulutettu.

Kaupparekisterilaki 26 §

• Kaupparekisteriin merkityt ja asianmukaisesti kuulutetut tiedot katsotaan kolmannen henkilön tietoon tulleiksi.
• Jos kuuluttamisesta on kulunut alle 16 päivää, kuulutettuun seikkaan ei voi vedota kolmatta henkilöä vastaan, joka osoittaa ettei hänellä ollut mahdollisuutta tietää siitä.

Yhtiömiehen X Velkavastuu

• Yhtiömies X liittyi yhtiöön 1.2.2021 ja erosi 1.5.2023.
• X:n ero kuulutettiin 1.7.2023.
• Henkilöyhtiö asetettiin konkurssiin 20.8.2023; yhtiö oli varaton, samoin kuin muut yhtiömiehet.
• Velka a) 100 000 euroa, otettu 2.3.2020.
• Velka b) 50 000 euroa, otettu 1.10.2021.
• Velka c) 30 000 euroa, otettu 20.5.2023.
• Velka d) 15 000 euroa, otettu 20.7.2023.
• Velkojat vaativat X:ää maksamaan nämä velat.

Korkeimman Oikeuden Ratkaisuja

• KKO 1998:48: Pankki oli myöntänyt avoimelle yhtiölle shekkitililuoton, ja yhtiömies A erosi pankin tieten, kun tilin saldo oli negatiivinen. Myöhemmin tilille tehtiin talletus, jolloin saldo muuttui positiiviseksi, mutta muuttui jälleen negatiiviseksi nostojen johdosta. Korkein oikeus katsoi, että A vapautui vastuusta tilin velkasaldosta, koska pankilla oli ollut mahdollisuus harkita luoton voimassaoloa A:n eron yhteydessä.
• KKO 1993:158: Kommandiittiyhtiö oli tehnyt viiden vuoden määräaikaisen huoneenvuokrasopimuksen. Korkein oikeus katsoi, että yhtiön vastuunalainen yhtiömies A vastasi erottuaan yhtiöstäkin sovittujen kuukausivuokrien maksamisesta ja vuokrasuhteen ennenaikaisesta päättymisestä vuokranantajalle aiheutuneen vahingon korvaamisesta.

Henkilöyhtiön Yhtiösopimus

• Sen sisällöstä voidaan sopia vapaasti lähtökohtaisesti.
• Yhtiösopimuksen muutos on pätevä vain, jos kaikki yhtiömiehet ovat siihen yksimielisiä, ellei muuta ole sovittu.
• Yhtiöosuuden luovutus on vailla vaikutusta yhtiöön, jolleivät kaikki yhtiömiehet anna luovutukselle suostumustaan, ellei muuta ole sovittu.
• Yhtiömiesten keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät ensisijaisesti yhtiömiesten sopimuksen mukaan.
• mm. yhtiömiehen tiedonsaantioikeudesta, oikeudesta irtisanoa yhtiösopimus sekä yhtiön kirjanpito- ja tilintarkastusvelvollisuudesta ei voida sopia vapaasti.

Yhtiömiesten Keskinäiset Suhteet

• Koskee muita paitsi kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä.
• Jokaisella yhtiömiehellä on oikeus hoitaa yhtiön asioita ilman toisen yhtiömiehen myötävaikutusta, ellei muuta ole sovittu. Yhtiömies ei saa asettaa toista sijaansa tähän tehtävään.
• Yhtiön toimialaan tai tarkoitukseen kuulumattomaan toimenpiteeseen ei saa ryhtyä ilman kaikkien yhtiömiesten suostumusta.
• Jos toimenpiteeseen vaaditaan useamman yhtiömiehen suostumus, mutta joku on estynyt antamasta suostumusta sairauden tai poissaolon vuoksi, toinen yhtiömies saa suorittaa toimenpiteen, jos se on kiireellinen ja välttämätön yhtiön oikeuden turvaamiseksi tai yhtiötä uhkaavan vahingon torjumiseksi.
• Yhtiömiehet ovat voineet sopia, että jollekin yhtiömiehelle on uskottu joidenkin tai kaikkien yhtiön asioiden hoitaminen (erityistehtävä).
• Erityistehtävä kaventaa muiden yhtiömiesten hallintovaltuutta ja kielto-oikeutta.
• Yhtiömies voidaan vapauttaa tai hänelle myöntää vapautus erityistehtävästä vain erityisen painavista syistä.

Yhtiömiehen Kielto-oikeus

• Yhtiömiehellä on oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen, ellei muuta ole sovittu.
• Kielto-oikeus ei koske pelkästään lain, yhtiösopimuksen tai muiden normien vastaisia toimia, vaan myös sellaisia toimenpiteitä, joita kieltäjä pitää epätarkoituksenmukaisina ja yhtiön edun vastaisina.
• Yhtiömiehellä ei ole kielto-oikeutta, jos hänellä ei yhtiösopimuksen mukaan ole oikeutta hoitaa yhtiön asioita tai jos toimenpiteestä on päätetty yhtiösopimuksen mukaisesti yhtiömiesten kokouksessa.

Henkilöyhtiön Toimitusjohtaja

• Yhtiömiehet voivat sopia, että yksi heistä tai joku ulkopuolinen toimii yhtiön toimitusjohtajana, jonka tehtävänä on yhtiön juoksevan hallinnon hoitaminen.
• Jokainen yhtiömies, jolla on oikeus hoitaa yhtiön asioita, voi milloin tahansa vapauttaa ulkopuolisen toimitusjohtajan tästä tehtävästä.

Yhtiöpanos ja Menojen Korvaaminen

• Yhtiöpanos ei ole pakollinen.
• Yhtiömiehen on kuitenkin suoritettava yhtiölle yhtiösopimuksessa sovittu yhtiöpanos.
• Yhtiömiehellä on oikeus periä yhtiöltä yhtiön asioiden hoidon tai yhtiön velan maksun hänelle aiheuttamat menot.

Yhtiömiehen Oikeus Palkkioon

• Yhtiömiehellä on oikeus kohtuulliseen palkkioon yhtiölle tekemästään työstä ja yhtiön hallintoon kuuluvien tehtävien hoitamisesta, vaikkei siitä olisi sovittu, ellei olosuhteista ilmene, että työ tai tehtävät oli tarkoitettu suoritettavan vastikkeetta.

Voiton ja Tappion Jakaminen

• Lähtökohtaisesti voidaan sopia toisin.
• Tilikauden voitosta suoritetaan yhtiömiehelle ensin korkoa hänen yhtiöpanokselleen; jos voitto ei riitä osuuksien täysimääräiseen suorittamiseen, jaetaan voitto panosten suuruuden mukaisessa suhteessa.
• Loppuosa voitosta jaetaan tasan yhtiömiesten kesken, samoin jaetaan tappio; jako-osuuksia voidaan sovitella, jos tasanjako on kohtuuton.
• Jos yhtiösopimus määrää vain joko voiton tai tappion jaossa noudatettavasta perusteesta, sovelletaan tätä perustetta sekä voitto- että tappiojakoon.
• Yhtiömies saa nostaa voitto-osuutensa tilinpäätöksen laatimisen jälkeen, mikäli sitä ei tarvita yhtiöpanoksen vajauksen täyttämiseen; tappio-osuus vähennetään yhtiöpanoksesta.

Voitonjako Esimerkki

• Tilikauden voitto on 51 000.
• Korko äänettömälle yhtiöpanokselle on 5 000.
• Korko vastuunalaiselle yhtiöpanokselle on 10 000. Jaettava määrä jaetaan tasan.

Henkilöyhtiön Edustaminen

• Koskee muita paitsi kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä.
• Jokaisella yhtiömiehellä on oikeus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimi yhtiön toimialaan kuuluvissa asioissa.
• Yhtiömiesten sopimuksella voidaan oikeutta edustamiseen ja toiminimen kirjoittamiseen rajoittaa siten, että oikeus poistetaan yhdeltä tai useammalta taikka edellytetään kahta tai useampaa yhtiömiestä yhdessä; tällaiseen rajoitukseen, ennen sen merkitsemisestä kaupparekisteriin kuuluttamista, voidaan vedota vain henkilöä kohtaan, joka tiesi rajoituksesta.
• Muuhun kuin edellä mainittuun edustamis- ja toiminimenkirjoitusoikeuden rajoitukseen voidaan vedota vain sellaista ulkopuolista henkilöä kohtaan, joka rajoituksen tiesi.
• Toimitusjohtajalla, joka ei ole yhtiömies, on oikeus edustaa yhtiötä sellaisissa asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä.
• Prokuran antavat kaikki yhtiömiehet yhdessä.
• Jokainen yhtiömies, jolla on yksin tai yhdessä toisen yhtiömiehen kanssa oikeus hoitaa yhtiön asioita, voi yksinään peruuttaa prokuran, jollei toisin ole sovittu.
• Haasteen ja muun tiedoksiannon katsotaan tulleen yhtiön tietoon, kun se on annettu tiedoksi yhtiömiehelle, toimitusjohtajalle tai prokuristille.

Äänetön Yhtiömies Kommandiittiyhtiössä

• On pakko asettaa yhtiöpanos.
• Vastuu yhtiön velvoitteista on rajattu yhtiöpanokseen.
• Yhtiöpanokselle maksetaan korkoa.
• Äänettömällä yhtiömiehellä ei ole oikeutta hoitaa yhtiön asioita eikä kielto-oikeutta.
• Hänellä ei ole oikeutta edustaa yhtiötä eikä kelpoisuutta ottaa yhtiölle haastetta tai muuta tiedoksiantoa ilman eri valtuutusta.

Yhtiösopimuksen Irtisanominen

• Jos yhtiösopimus on voimassa toistaiseksi, jokaisella yhtiömiehellä on oikeus irtisanoa sopimus milloin tahansa ilmoittamalla siitä toisille yhtiömiehille.
• Irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei toisin ole sovittu.
• Jos yhtiön toimintaa jatketaan yhtiösopimuksen päättymisestä huolimatta, sopimusta pidetään sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana.
• Jos sopimus on solmittu yhtiömiehen eliniäksi tai yli kymmeneksi vuodeksi, ensimmäistä kohtaa sovelletaan, kun yhtiömieheksi ryhtymisestä on kulunut kymmenen vuotta; irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole, jos yhtiömiehet sopivat enintään kymmenen vuoden yhtiökauden jatkamisesta uudeksi enintään kymmenen vuoden kaudeksi.
• Sopimus, jolla rajoitetaan luonnollisen henkilön oikeutta irtisanoa yhtiösopimus, on tehoton.

Yhtiömuodon Muutokset

• Avoimen yhtiön muuttaminen kommandiittiyhtiöksi tapahtuu, jos siihen otetaan äänetön yhtiömies tai jonkun yhtiömiehen vastuu rajataan omaisuuspanoksen määrään; vastuun siirtyminen.
• Kommandiittiyhtiö muuttuu avoimeksi yhtiöksi, jos yhtiösopimusta muutetaan siten, ettei yhtiöön jää äänettömiä yhtiömiehiä; vastuun siirtyminen.

Yhtiömiehen X Velkavastuu (Muuttunut Rooli)

Yhtiömies X:n velkavastuuseen liittyvässä skenaariossa X liittyy yhtiöön 1.2.2021, siirtyy äänettömäksi yhtiömieheksi 1.5.2023, ja X:n siirto kuulutetaan 1.7.2023. Henkilöyhtiö konkurssiin 20.8.2023. Pohditaan X:n vastuuta eri veloista:

• Velka a) 100.000, otettu 2.3.2020.
• Velka b) 50.000, otettu 1.10.2021.
• Velka c) 30.000, otettu 20.5.2023.
• Velka d) 15.000, otettu 20.7.2023.
• Velkojat vaativat X:ää maksamaan nämä velat – kuinka suuri on X:n vastuu?

Henkilöyhtiön Muuttaminen Osakeyhtiöksi

• Päätös on tehtävä siinä järjestyksessä kuin yhtiösopimusta muutetaan.
• Päätöksen yhteydessä on hyväksyttävä osakeyhtiölain mukainen yhtiöjärjestys.
• Yhtiömuodon muuttamista koskevan asiakirjan teko ja yhtiökokoukselle kuuluvien vaalien toimittaminen.
• Ilmoitus yhtiömuodon muuttamisesta kaupparekisteriin.
• Yhtiö muuttuu osakeyhtiöksi, kun yhtiömuodon muuttaminen merkitään kaupparekisteriin; vastuun siirtyminen.

Osakeyhtiöksi Muuttamisen Vaikutus Velkavastuuseen

• Avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet eivät vapaudu vastaamasta yhtiön aikaisemmasta velasta sen johdosta, että yhtiö on muuttunut osakeyhtiöksi, elleivät velkojat ole antaneet siihen suostumustaan.
• Jos velkoja ei kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen saamisesta vastusta vapautumista osakeyhtiölle saatuaan kirjallisen ilmoituksen yhtiön muuttumisesta osakeyhtiöksi ja velkojan oikeudesta vastustaa vapautumista, katsotaan hänen suostuneen siihen.

Osakeyhtiön Osakkeet ja Pääomajärjestelmä

• Osakkeenomistajat omistavat osakeyhtiön osakkeet ja pääomajärjestelmät.

Osakkeet

• Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä lähtökohtaisesti yhtäläiset oikeudet.
• Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiössä on tai voi olla oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita.
• Yhtiöjärjestyksestä on käytävä ilmi osakkeiden väliset erot.

Osakkeiden Erilajisuus

• Erilajisia osakkeita ovat:
• Ne poikkeavat toisistaan osakkeen tuottaman äänimäärän tai yhtiön varoja jaettaessa tuottaman oikeuden suhteen.
• tai ne muuten määrätään erilajisiksi yhtiöjärjestyksessä.
• Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä edellytyksistä ja menettelystä, joita noudattaen osakkeita voidaan muuntaa toisenlajisiksi (muuntolauseke).
• Muuntaminen on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi ja se tulee voimaan, kun ilmoitus on rekisteröity.

Osakkeen tuottama äänivalta

• Osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa.
• On mahdollista määrätä, että osakkeilla on erisuuruinen äänimäärä tai ettei osakkeella ole ollenkaan äänioikeutta (äänivallaton osake) tai ettei se oikeuta äänestämään joissain yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa.
• Nämä määräykset voivat koskea vain osaa yhtiön osakkeista kunkin yhtiökokouksessa käsiteltävän asian osalta.

Osakkeiden Erilajistamisen Syyt

• Yleisiä syitä ovat A- ja B-osakkeiden käyttäminen.

Osakasluettelo

• Jos yhtiön osakkeita ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään, hallituksen on pidettävä osakkeista ja niiden omistajista luetteloa (osakasluettelo).
• Osakasluetteloon merkitään:
• Osakkeenomistajan nimi ja osoite.
• Yksilöityjen osakkeiden tai osakekirjojen lukumäärä osakelajeittain.
• Osakkeiden antamispäivä.
• Muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa.
• Luettelo laadittava viivytyksettä yhtiön perustamisen jälkeen ja sitä on pidettävä luotettavalla tavalla. Osakasluettelo on pidettävä jokaisen nähtävänä yhtiön pääkonttorissa.

Osakkeen Luovutettavuus

• Yhtiöjärjestyksessä voidaan rajoittaa oikeutta luovuttaa ja hankkia osake vain lunastuslausekkeella tai suostumuslausekkeella.

Lunastuslauseke

• Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa toiselle kuin yhtiölle siirtyvä osake.
• Lausekkeessa on määrättävä, keillä on lunastusoikeus ja miten lunastukseen oikeutettujen keskinäinen ensisijaisuus määräytyy.
• Osakeyhtiölaissa on useita olettamasäännöksiä.

Suostumuslauseke

• Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakkeen hankkimiseen luovutustoimin tarvitaan yhtiön suostumus.
• Tämä ei koske pakkohuutokaupassa tai konkurssipesästä hankittuja osakkeita.
• Hallitus antaa olettamasäännön mukaan päätöksiä
• Ratkaisuaika on kaksi kuukautta, jonka jälkeen suostumus katsotaan annetuksi
• Luovutuksensaajan oikeuksia ennen suostumusta rajoitettu

Vaihdannanrajoituslausekkeiden Ottaminen

• Syitä puoltavia tai vastustavia vaihdannanrajoituslausekkeiden ottamista.
• Milloin osakkeenomistajan kannattaa vastustaa vaihdannanrajoituslausekkeiden ottamista.
• Millaisissa tilanteissa niiden ottaminen on perusteltua.

Rahoitus

• Pääomajärjestelmää säännellään osakeyhtiölaissa, mikä määrittää yhtiön pääoman ja tilinpäätöksen. Kirjanpitolaki tarjoaa lisäsääntöjä osakeyhtiön tilinpäätöksestä ja taseesta.
• Yritykset tarvitsevat uutta kalustoa, laitteita ja haluavat rahoittaa yritysostoja.
• Oma pääoma on riskipitoisempaa kuin vieras pääoma. Vieras pääoma tarjoaa yleensä saman tuoton riippumatta yrityksen menestyksestä. Oma pääoma tuo enemmän riskejä ja sen tuotto voi vaihdella.

Oman ja vieraan pääoman riskit/tuotto ja sen suhde residuaalioikeuksiin (valta, riski, tuotto)

• Tilikausi 1:
  • Omapääoma voisi olla 100 000€
  • Vierasta pääomaa on 100 000€ (5% korolla)
  • Tilikauden tappio ennen pääomalle maksettavaa tuottoa -35 000€
  • Vieraalle pääomalle korko 5 000€
• Tilikausi 2:
  • Omapääoma 60 000€
  • Vierasta pääomaa on 100 000 (5% korolla)
  • Tilikauden voitto ennen pääomalle maksettavaa tuottoa on 75000€
  • Vieraalle pääomalle korko 5 000€

Oman Pääoman Tunnusmerkit

• Ovat niitä ei ilmene osakeyhtiölaissa
• huomiota voidaan kiinnittää sekä taloudellisiin että oikeudellisiin seikkoihin
• Pääoman keskeisimpiä piirteitä ovat
• viimesijaisuus muissa maksuissa
• pysyvyys -vakuudettomuus
• äänivalta yhtiön asioissa
• jako osaisuus

Vieraan Pääoman Tunnusmerkit

• vierasta pääomaa on pääoma mikä ei ole omaa pääomaa, se säännellään Osakeyhtiöissä
• Huomioitavia, että keskitytään taoudellisiiin ja oikeudellisiin piirteisiin
• Sen keskeiset piirteet
• sopimusperusteisuus
• määräaikaisuus
• kiinteämääräinen tuotto
• valtaoikeuksien puuttuminen
• maksurajoitusten puuttuminen
• velkojien samanlainen maksuasema

Oman ja vieraan pääoman vertailu

• Osakkeet:
• Äänivalta,Lunastusehtoinen, Tuotto 5% ,Oikeus Ennen muita, Maksamaton tuotto kumuloitu
• Luotto:
• Perpetuaaliehtoinen, Tuotto sovittu,oikeus vastustaa muutosta,kovenanteista sovittu, lainaehtoinen

Välipääomarahoitus

• Osakehtiön Pääoma voi olla joko omaa tai vierasta
• Osakkeiden erilajistaminen
• Välipääomarahotukseksi sanotaan kun rahoitukseen liitty tunnuspiirteitä joita on omassa ja vieraassa pääomassa.
• Pääoma voi sisältää (esim. pääomalainan ja äänivallattoman osake)
• Pääoma voi sisältää Tiettyjä velkainstrumentteja, jos niihin on liitetty oman pääoman tunnusmerkkejä

Nimellisarvoton Pääomajärjestelmä

• Osakkeet ja osakepääoma on täysin erotettu toisistaan
• Osakkaat ei koostu osakkeiden nimellisarvoista, eikä kirjanpidollisista arvoista
• Yhtiö voi antaa uusia osakkeitta joita ei tarvitse lisätä osakepääoman summaan.
• Yhtiöllä on oikeus hankkia osakkeita, mutta se ei saa pienentää osakepääomaa.

Nimellisarvoisen Järjestelmän Säilyminen

• Nimellisarvottoman pääomajärjestelmän käytettävänä on yhtiölle mahdollista
• Tällöin tulee huomata:
• Alikurssikielto voimassa
• Ei ylikurssirahastoa
• Osakepääoma voi olla suurempi, mutta ei pienempi kuin osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo

Osakkeen nimellisarvon laskeminen

• Lukumäärä  * Nimellisarvo = Osakepääoma , jolloin saadaan SVOP.
• Jos uusista osakkeista maksetaan yli nimellisarvon.

Osakeyhtiön oma pääoma

-Osakeyhtiölain 8:1 § määrää, että oman pääoman lajit ja käyttö

• Yhtiön oma pääoma jakautuu: → sidottuun omaan pääomaan → ja vapaaseen omaan pääomaan
• Osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvorkortusrahasto, käyvän arvon rahasto, ja uudelleenarvostusrahasto ovat sidottua omaa pääomaa
• Muut rahastot sekä tilikauden ja edelllisten tilikausien voitto ovat vapaata omaa pääomaa.

Oma Pääoma ja Sidottu Pääoma

• Sidottu oma pääoma sisältää:
  • Osakepääoma -Arvonkorotusrahasto -Kayvän arvon rahasto
  • uudelleenarvostusrahasto
  • (ylikurssi- ja vararahasto)
• Vapaata omaa pääomaa: -Sijoitetun oman pääoman rahasto -yhtiöjärjestyksessä määrättävät rahastot
  • edellisten tilikausien voitto/tappio -tilikauden voitto/tappio
• Vieras pääoma (sisältää mm. pääomalainan)

Osakepääoma

• 1.7.2019 alkaen ei Ole pakollinen pakollinen yksityisissä osakeyhtiöoissä ja 80 000 euroa julkisissa osakeyhtiöissä.
• Yksityisissä osakeyhtiöissä oli aiemmin 2500 euroa.

Arvonkorotusrahasto (KPL 5:17 §)

• Jos pysyviin aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvan maa- tai vesialueen tai arvopaperin, joka on muu kuin rahoitusväline, todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä olennaisesti suurempi kuin alkuperäinen hankintameno, saadaan taseeseen merkitä arvonkorotus.
• Arvonkorotusta vastaava määrä on merkittävä omaan pääomaan sisältyvään rahastoon.
• Jos arvonkorotus osoittautuu virheelliseksi, se on peruutettava.
• Käyvän arvon rahasto koskee rahoitusvälineitä.

Vararahasto ja Ylikurssirahasto

• Vuoden 2006 osakeyhtiölaki ei sisällä uusia vara- tai ylikurssirahastoja.
• Lain voimaantulon jälkeen vanhan lain aikaiset vara- ja ylikurssirahastot säilyvät ennallaan.

Sijoitetun Vapaan Oman Pääoman Rahasto (SVOP)

• Rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei perustamissopimuksen tai osakeantirahastoon, jota tilataan merkitsiessä että varaa on katsottu.
• Rahastoon kirjataan myös määrä jonka osakehtää on, mutta sille ei tehty kattamista yhtiöillä tai valoilla teille ja yhtiöillä ei jaellaan.

Rahoituksen Lisääminen

• OYL 9:1 § osakeanti
• Yritys myy uusia osakkeeia ja olemassa olevia hallussaan olevia osaketta tai osaketaan uusia osakkeeita.

Osakeanti

• Osakeanti voi tapahtua osakehtiön sisällä
• Jos yhtiössä on eirlasja osakkeita etuoikeus on on antamista
• Osaketta tähyhitetään osakkeen omisitajille senlajiissa osakkita joita heillä.

Uusien Osakkeiden antaminen

• Antaminen joku kpl on 100
• Merkntähinta on 150€ / kpl
• Yhtiön tulee 15k rahaa minne kirjaan?

Maksuttomat Osakkeet

• Yhtiöt haluavat antaa uusi osakkeita splitti
• EI eliydyttä tasa arvoja
• Pääsääntöna on omistuksen shteeseen pahtauava antaimenen
• yhdenvertaisuus huominninen
• MIksi toteutettaana

Suunnattu Osakeanti

• Suunnattu ja poiketaan OsakeenOMistijen mrkkintäEtoolkeudesta
• On ahdollien VAIn jos on painavaa EHDITYS on yhtion intressen ja tasan arvoisen mukainen

Suunnattu Maksuton Osakeanti

• Yhtiö antaa osakkeista maksuutta Omsitukseen sen suheessa
• Edeltyksenä On eritttäin panavaa talouelinttä ja sitoutiaminen
• Hyvä ja Yhvenvertiainen -Päätös tehän vällisellä määräenemmistöllä.

Osakelajien Yhdistäminen

• Osakelajien määrittely ja yhdestäminen
• Miete miten järjestely puretaan

Maksullinen Osakeanti OYL 9.5 §

• Hallittuinen osakehtiätä koskeva määrästä on mainitavat
• lukumräärä ot yhtiöön halusa
• kenella on oikeus meritä yhtiön hallusa eolevi osakkeita ja perustekut sille
• Okskeesta maksettavat ja määrätuimet.

Oskeiden merkinnät,mitä on mainittava?

Kokouksesta on ilmoitttava lisättäva

• Mitä merkitä sekä aikana
• Mitä aikana tulee käyutää edellä kaksi mainittava.

Lunastukset

• Merkintähinta uusin ilmoille kerkoeteksi ,jollei sisäitä .
• Saa maksaa omaisuutta jota merkityltetaan ja säädetään.

OsakePaäoman Korottaminen

• OYL 11,1 §
• Osakepääomaa voidaan korottaa näin
• merksetessä osakita ottia tai muita erityisisia
• siirtämlla Osakkeen varoja vapaasta merksetessä että merikitään uutteen osakkeen omaisisuuteen

RahatoKorotus

• Rahaston kohokohdista yhtioöiden välillä
  • YHTiökokouksen enmmäsitä määritääkään myöts hallitus.
• Valutukset Ovat ilmoitettava heti ja tehtavaä rekiserissä kuukaan päästeuhtä.
• Valuutkesa on ivoimassaoaista se

Varojen Jakaminen

• Joten ja voidaan variojaa tai säänellä ,etteivät olee kenenkkään omia.
• Yhitä voitoja omisitajallae vain muissa tapuksia .Osakeyhitorlaajassa säädetyään, pääoaa on vapaata.

Laittonen Jaollisuus

• Yhellän voi olla mmuitakinn tarotusja kuin

Testaa tietosi osakeyhtiölain periaatteista. Kysymykset käsittelevät osakepääoman korottamista, varojen jakoa ja osakkeenomistajien oikeuksia. Opi tunnistamaan laittomat varojenjaot ja yhtiöjärjestyksen rajoitukset.