Astma ja hengitysäänet

Keuhko-oireet ja astma

• Vinkuna ääni keuhkoissa esiintyy yleisesti uloshengityksessä, joskus myös sisäänhengityksessä, erityisesti lapsilla.
• Astmaan voi liittyä liman aiheuttamaa rohinaa, mutta kurkkuvinkuna (stridor) ei liity astmaan.
• Hengitysäänet tulee tarkastaa erityisesti nopeasti ja voimakkaasti uloshengitettäessä.
• Vaikeassa astmakohtauksessa vinkunat voivat hävitä, hengitysäänet hiljentyvät ja apuhengityslihakset aktivoituvat.
• Yleinen syy oireiden pahenemiseen ovat pienet keuhkoputket, jotka ahtautuvat, aiheuttaen hengenvaarallisia tiloja.

Oireiden liittyminen muihin sairauksiin

• Astmaan liittyy usein nuha, krooninen sinuiitti tai nenäpolypoosi, joten potilaan nuhaoireista on hyvä kysyä.
• Keuhkofunktiotutkimukset varmistavat astmadiagnoosin havaitsemalla keuhkoputkien vaihteluvuutta tai lääkkeellä laukaisema ahtautuminen.

Diagnostiikkakriteerit

• Diagnoosiin riittää yksi seuraavista löydöksistä keuhkojen toimintakokeista:
  • Kahden viikon PEF-seurannassa yli 20 %:n vaihtelu aamu- ja ilta-arvojen välillä.
  • Bronkodilataatiovasteen merkittävä parantuminen PEF-seurannassa.
  • Spirometriassa vähintään 12 %:n ja 200 ml parannus FEV1 tai FVC-arvoissa.

Ammattiastma

• Suurimpia ammattiastman riskiryhmiä ovat maanviljelijät, eläintenhoitajat, leipurit ja kemian alan työntekijät.
• PEF-työpaikkaseuranta arvioi työn vaikutusta astmaan, mutta diagnosointi ei perustu vain PEF:ään.
• Ammattiastma voidaan todeta, kun astma on jo diagnosoitu, ja oireet sekä IgE-välitteinen herkistyminen työperäiselle altisteelle ovat selvät.

Työn pahentama astma

• Työn pahentama astma ei ole ammattitauti, mutta 20 %:lla astmapotilaista oireet pahenevat työn olosuhteiden vuoksi.
• Altisteita voivat olla erilaiset pölyt, kemikaalit, kosteus- ja homevauriot sekä stressi.

Ikääntyneiden astma

• Astma on yleistä yli 65-vuotiailla, ja hoito vastaa nuorempien ikäryhmien hoitoa.
• Refluksitaudin hoito ei yleensä vaikuta astman hoitotasapainoon.

Lääkkeettömät hoitomenetelmät

• Rokotukset kausi-influenssaa ja COVID-19:aa vastaan suositellaan.
• Tupakoinnin lopettaminen ja aktiivinen elämäntapa parantavat astman hallintaa.
• Erityiset hengitysharjoitukset voivat parantaa oireita, mutta eivät estä pahenemisvaiheita.

Astman lääkehoito

• Kaikilla astmapotilailla tulee olla käytössään nopeasti vaikuttava keuhkoputkia avaava lääkitys.
• Oirelääkkeiden tarpeen lisääntyminen voi viitata huonoon astman hallintaan.
• Suositeltavaa lääkitystä on inhaloitava kortikosteroidi yhdistettynä pitkävaikutteiseen beeta2-agonistiin.

Vaikean astman hoito

• Vaikean astman biologiset lääkkeet, kuten IgE-estäjät ja IL-5-estäjät, voi aloittaa vaikean astman oireiden vähentämiseksi.
• Säännöllinen atsitromysiini voi myös vähentää astman pahenemisvaiheita.
• Seuranta on tärkeää hoidon tehokkuuden arvioimiseksi, ja lääkityksen muutos tapahtuu asteittain potilaan vasteen mukaan.

Tässä kyselyssä tarkastellaan astman oireita, erityisesti hengitysääniä kuten vinkunoita ja rohinoita. Kysymykset liittyvät hengitysäänien kuunteluun uloshengityksessä ja mahdollisiin komplikaatioihin astmakohtauksissa. Testaa tietosi ja oppi lisää astmasta ja sen vaikutuksista.