Health merged PDF

Näin Lukion Syke tukee oppimista Terveyttä tukevan käyttäytymisen 56 Laaja-alainen osaaminen terveystledossa ylläpitäminen Ajattelun ja...

Näin Lukion Syke tukee oppimista Terveyttä tukevan käyttäytymisen 56 Laaja-alainen osaaminen terveystledossa ylläpitäminen Ajattelun ja tiedonkäsittelyn taldot Syvennä tietojasi: Interventloesimerkki 57 58 Tehtävät I Terveys osana elämää 040 A Terveyskulttuurin Ilmiöitä 59 A Opiskeluhyvinvolnti 12 Terveyden arvostaminen 59 Hyvinvointiin voi vaikuttaa 13 Arvojen Ja käyttäytymisen välinen ristiriita 60 61 Motivaatio tuo intoa opiskeluun Medikalisaatio 63 Opiskelu tähtää tulevaisuuteen 15 Elintapolhin puuttuminen Oplskeluympäristö ja opetus 16 Syvennä tietojasi: Tautiluokitus kuvaa 64 = Koulu-uupumus 17 medikallsaation kehltystä 66 Opiskelutaidot luovat hallinnan tunnetta Terveyteen sairastuminen Uskomushoidot eli vaihtoehtohoidot 67 Syvennä tietojasi: Vinkkejä terveystiedon 69 opiskeluun 18 Tehtävät 70 Venyttele ja virkisty 20 Tledonkäsittelyn taidot Tehtävät 22 II Elintavat voimavarana 72 [2 Moniufotteinen terveys 23 Terveys on hyvinvointia, tasapainoa, 6 Ravinnosta terveyttä TA toimintakykyä ja voimavara 23 * Ravitsemussuositukset tukevat 75 Terveys Ja sairaus eivät ole yksiselitteisiä terveellistä syömistä käsitteitä 25 Energiaravintoaineet. 76 Väestön terveyttä määrittävät tekijät 27 Suojaravintoaineet 80 Yksilölliset tekijät 29 Vesi 82 30 Syöminen on valintoja 83 Terveyskäyttäytyminen Arjen fyysiset Ja psykososiaaliset ympäristöt Luomuelintarvikkeet 85 Yhteiskunnalliset ja globaalit olosuhteet 33 Yhteiskunnan muutokset Sattuman vuoksi terveyden ennustaminen valkuttavat ruokakulttuuriin on hankalaa 34 Ympäristömyönteinen ruoka Tehtävät 35 Tehtävät A Terveyskäyttäytymistä O Liikunnasta hyvinvointia selittävät teoriat ja mallit 36 Liikunnan positiiviset terveysvaikutukset Monimutkainen terveyskäyttäytyminen 36 Liikunnan riskejä Teoriat ja mallit auttavat Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät ymmärtämään terveyskäyttäytymistä 3 Liikkumisen suositukset antavat arjen ohjeita Terveysuskomusmalli 38 Liiallinen istuminen on terveysriski Suunnitellun käyttäytymisen teoria 39 Kunnon kehittämisen periaatteet Sosiaaliskoonitiivinen teoria 41 Kestävyysharjoittelu Muutosvaihemalli 43 Voimaharjoittelu Teorioiden ja mallien rajoituksia 45 Nopeusharjoittelu Syvennä tietojasi: Koontimalli Liikkuvuusharjoittelu terveyskäyttäytymisestä 46 Syvennä tietojasi: Energiantuotto Tehtävät 47 Taitavuuden harjoittaminen Liikkujan ravitsemus a Terveyden edistämisen keinoja 49 Tehtävät Terveyden edistäminen eli promootio 49 "Sairauksien ehkäisy on preventiota 50 A Uni ja lepo auttavat palautumaan 107 Interventioilla pyritään terveys- Rentoutumisen hyvät vaikutukset 107 käyttäytymisen muutokseen 53 Hyvä uni edistää terveyttä 109 Menetelmiä ja välineitä terveyskäyttäyty- Uni jakautuu vaiheisiin 10 miseen vaikuttamiseksi 53 Mikä säätelee unen ja valveen rytmiä? 112  Laaja-alainen osaaminen terveystiedossa Opetussuunnitelmassa on kuvattu terveystiedon tavoitteet moduu- leittain sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, joihin pyritään kai- kissa lukio-opinnoissa. Seuraava kuvio havainnollistaa, miten TEI Terveys voimavarana -moduulin tavoitteet ja sisällöt kehittävät laaja-alaisen osaamisen alueita. Hyvinvointiosaaminen Vuorovaikutusosaaminen Yhteiskunnallinen - ymmärtää keskeiset hyvinvoin- osaaminen = kehittää tunne- ja vuorovaiku- nin edellytykset ja voimavarat - tietää, miten yhteiskunnalliset tustaitoja = tuntea opiskeluhyvinvointiin tekijät määrittävät terveyttä vaikuttavat asiat - syventää yhteistyötaitoja - harjoitella yhteisöllistä tie- - tuntea terveyden edistämisen - osata tukea omaa opiskeluhy- vinvointiaan donrakentamista ja sairauksien ehkäisyn keinot - tietää keskeiset asiat terveyttä - kehittää pari- ja ryhmätyös- yhteiskunnassa edistävistä elintavoista kentelytaitoja - osata selittää terveyskulttuu- - harjoitella vertaisarviointitai- rien ilmiöiden muodostuminen - tunnistaa omiin elintapoihinsa vaikuttavia tekijöitä toja yhteiskunnassa - osata arvioida elintapavalin- - osata arvioida terveyskult- tojen merkitystä omalle ja lä- tuurin ilmiöiden merkitystä * hiympäristön terveydelle terveydelle - ymmärtää keskeiset asiat sek- - tuntea seksuaalioikeudet ja nii- suaalisuudesta ja seksuaaliter- den edistämisen tavat yhteis- kunnassa veydestä - tuntea mielenterveyttä suojaa- —+ LAAJA-ALAISEN E SIOIISNNNIINSIUIUIIIINNONIIINIOAISNNONIISIISONIOIINNSSIOSNSSNN vat yksilölliset, yhteisölliset ja OSAAMISEN i yhteiskunnalliset tekijät i; Eettlsyys ja ympäristöosaaminen TAVOITTEET - osata tunnistaa stressin ja krii- - ymmärtää arvojen vaikutus terveys- sien syitä ja seurauksia i — käyttäytymiseen - tuntea ja osata soveltaa keinoja = tunnistaa terveyden arvostamisen ja kuormituksen hallintaan erilai- käyttäytymisen välisiä ristiriitoja sissa elämäntilanteissa - osata arvioida elintapavalintojen mer- kitystä lähiympäristön terveydelle N - ymmärtää seksuaalioikeuksien merki- tys osana ihmisoikeuksia ja kunnioit- Monitieteinen ja luova osaaminen taa niitä = osata antaa perusteltuja ehdotuksia siitä, miten terveyttä edistäviä elintapoja voi- tiet tnt ISIS daan ylläpitää ja vaarantavia ehkäistä - tuntea terveyttä ja elintapoja selittävät Globaali- ja kulttuuriosaaminen keskeiset sosiaalipsykologiset teoriat ja - tuntea keskeiset terveyskulttuurin ilmiöt: mallit terveyden arvostamisen ja käyttäytymisen i - osata soveltaa malleja ja teorioita elinta- i välinen ristiriita, medikalisaatio, terveyteen pojen omaksumisen selittämisessä sairastuminen, elintapoihin puuttuminen ja - kehittää tiedon soveltamisen ja kriittisen uskomus- eli vaihtoehtohoidot tulkinnan taitoja i - ymmärtää terveyteen vaikuttavien tekijöi- - löytää itselle sopivia oppimisen tapoja i den vaihtelu globaalisti  Ajattelun ja tiedonkäsittelyn taidot — Lukio-opinnoissa tiedonkäsittelyn ja ajattelun. A tasoja kuvataan oheisella kolmiolla. Tietosisäl- A LIN EN töjen muistamiseen eli mieleenpalauttamiseen ja £E Luominen N N ymmärtämiseen pohjautuva oppiminen on kai- aikaa ln iman JA ken perusta. Sen lisäksi tavoitteena on kehittyä monipuoliseksi ajattelijaksi ja tiedon käsittelijäk- : si. Terveystiedon ylioppilaskokeen tehtävät mit- taavat näitä eri tiedonkäsittelyn tasoja oheisen hen : taulukon mukaisesti. N AA isamaa id Sotaa TILAA LS Lähde: Krathwohl & Anderson; Ylioppilastutkintolautakunta. Käsitteiden käyttö Vastauksessa hyödynnetään tehtävän kannalta olennaisia käsitteitä, jotka Mest on määritelty oikein ja joiden käyttö on asiantuntevaa ja luontevaa. j Argumentaatio — "< vastuu itsestä ja toisista Motiivit - toimintaa ja valintoja ohjaavat syyt 24 TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ Rosea  Synnynnäinen selkäydin- Terveys ja sairaus eivät ole vamma ei ole estänyt yksiselitteisiä käsitteitä Amanda Kotajaa toteut- tamasta unelmaansa Ihmiset kokevat oman terveytensä yksilöllisesti ja määrittävät sen urheilu-urasta. Hän on ratakelauksen moninker- omalla tavallaan. Koettu eli subjektiivinen terveys tarkoittaa sitä, tainen arvokisamitalisti. millaiseksi ihminen kokee oman terveytensä. Sen arviointi riippuu muun muassa aikaisemmista kokemuksista, iästä, elämäntilanteesta ja omaa terveydentilaa koskevista odotuksista. Koetun terveyden tär- keä osa on mahdollisuus itse päättää toimistaan ja huolehtia itses- tään. Mitä paremmin ihminen pystyy ohjaamaan itse elämäänsä, sen paremmaksi hän kokee terveytensä ja päinvastoin. Vaikka koettu terveys on usein arjessa riittävän hyvä toimintakyvyn mittari, tarvitaan joskus ulkopuolista arviota. Esimerkiksi kohonnut verenpaine ei oireile tavalla, jonka voisi itse tuntea. Objektiivisella terveydellä tarkoitetaan lääkärin tai muun terveydenhuollon ammat- tilaisen näkemystä terveydestä. Sitä kutsutaan myös mitatuksi ter- veydeksi, koska se perustuu yleensä lääketieteellisiin arviointeihin, mittauksiin tai tutkimuksiin, joiden pohjalta tehdään diagnoosi ja tarvittaessa hoitosuunnitelma. Lääkäri yleensä kyselee tarkasti myös potilaan oireita ja omia tuntemuksia. Usein yksilön kokemus on samansuuntainen lääkäreiden arvioiden kanssa. Ihminen voi kuitenkin olla samanaikaisesti lääkärin näkökul- masta sairas ja omasta mielestään terve, jos hän esimerkiksi tulee hy- vin toimeen vaikean vamman tai hoitoa vaativan sairauden kanssa ja elämä on hänen oman mittapuunsa mukaan tasapainossa. Koet- tua terveyttä arvioidaan myös sen perusteella, kuinka paljon sairaus rajoittaa elämää ja kuinka toimintakykyinen ja itsenäinen ihminen pystyy olemaan sairaudesta huolimatta. Häiriötä elimistön toiminnassa pidetään usein sairautena. Raja terveyden ja sairauden välillä ei aina kuitenkaan ole yksiselitteinen: ei ole jyrkkää rajaa sille, kuka on terve eli normaali ja kuka ei. TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ 25  Esimerkiksi veren laboratoriotutkimuksissa tulosta verra- | taan viitearvoihin, joiden ylittäminen tai alittaminen voi r merkitä sairautta. Viitearvot voivat vaihdella iän ja suku- | puolen mukaan: esimerkiksi veren hemoglobiinin viitear- vot ovat erilaiset naisille ja miehille. Normaalin ja epänor- maalin rajan löytäminen on vaikeaa, koska yksilölliset omi- naisuudet vaihtelevat ja sairaudet syntyvät useiden syiden yhteisvaikutuksesta. Sairaudet tunnistetaan oireista. Toisinaan ne ovat hel- posti tunnistettavia, kuten kipu, toisinaan epämääräisiä tai hankalasti huomattavia, kuten yksinäisyys. Terveyden- | huollon ammattilaisetkaan eivät aina löydä potilaan vai- voille somaattista eli kehon toimintaan liittyvää selitystä. Silloin puhutaan psykosomaattisista oireista tai lääketie- | teellisesti selittämättömistä oireista. Ihmisen keho ja mieli on erottamaton kokonaisuus, ja joskus psyykkinen kuor- Lääkärille terveys voi mittuneisuus voi tuntua fyysisinä tuntemuksina. Psykosomaattiset oi- näyttäytyä tilana, josta reet voivat olla hyvinkin vaihtelevia: esimerkiksi päänsärkyä, niska- oireet tai sairaus puut- tuu. Asiakkaalle selviy- ja hartiakipua, vatsaoireita tai sydämen tykytystä. Niiden taustalta voi tyminen arjen askareista löytyä monimutkaisia toisiinsa kietoutuneita syitä. voi olla terveyden mitta. Sairauden määrittelyssä tapahtuu muutoksia ajan, kulttuurin ja tutkimuksen kehittymisen myötä. Esimerkiksi homoseksuaalisuutta hoidettiin ennen sairautena, mutta nykyään se on yksi ihmisen omi- naisuus muiden joukossa, kuten heteroseksuaalisuuskin. Laktoosi- intoleranssin aiheuttamia oireita pidettiin ensin psyykkisinä, kunnes "selvisi, että kyseessä on maitosokerin imeytymisen ongelma. | ERILAISIA NÄKÖKULMIA TERVEYTEEN YKSILÖN näkemys terveydestään eli koettu ter- — TYÖNANTAJAN näkökulmasta terveys määrit- i veys määräytyy sen mukaan, kuinka paljon oireet — tyy yksilön työssä jaksamisen, tuottavuuden tai j haittaavat toimintakykyä. Yksilö päättää koke- poissaolojen mukaan. | muksensa mukaan esimerkiksi siitä, meneekö YHTEISKUNTA osallistuu terveyden määritte- lääkäriin vai ei. lyyn omilla päätöksillään, kuten verottamalla TERVEYDENHUOLLON ammattilainen ottaa tupakkatuotteita niiden epäterveellisyyden kantaa yksilön terveyteen diagnoosissaan tukeu- vuoksi. Kansaneläkelaitos (KELA) korvaa sairau- tumalla tutkimustietoon ja ammattitaitoon. den aiheuttaman työkyvyttömyyden vain niissä TERVEYSTEOLLISUUS määrittelee terveyttä ja tapauksissa, joissa sairaudelle on löydettävissä sairautta tuottaessaan lääkkeitä, laitteita tai pal- tautiluokituksen mukainen diagnoosi. veluja terveyden ylläpitämiseksi tai palauttami- MEDIA vaikuttaa terveyskäsityksiin uutisilia, seksi. artikkeleilla jamainoksilla. Sosiaalisen median kautta yksittäiset käyttäjät vaikuttavat jakamil- | laan sisällöillä käsityksiin terveydestä. 26 TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ  Väestön terveyttä määrittävät tekijät Terveys muokkautuu läpi elämän monenlaisten tekijöiden yhteisvai- kutuksesta. Terveyteen vaikuttavia tekijöitä voidaan tarkastella niin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla kuin globaalistikin. Näitä te- kijöitä ovat muun muassa perimä, elintavat, elinympäristö ja yhteis- kunnalliset olosuhteet. Terveyteen vaikuttavia tekijöitä voidaan kut- sua myös terveyden määrittäjiksi tai terveyden edellytyksiksi. Eri tekijät voivat vaikuttaa terveyteen suoraan tai epäsuorasti. Suo- ralla terveysvaikutuksella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että tupakoin- ti aiheuttaa keuhkosyöpää. Sen sijaan työttömyys vaikuttaa tervey- teen epäsuorasti: työttömäksi jäänyt saattaa esimerkiksi taloudel- lisista syistä joutua luopumaan maksullisesta liikuntaharrastukses- taan, mikä voi johtaa mielekkään ajanvietteen ja sosiaalisten suhtei- den vähenemiseen. Myös tekijöiden painoarvo vaihtelee. Esimerkiksi | terveydenhuollon ehkäisy- ja hoitotoimia pi- detään usein keskeisenä terveyden edellytykse- MITEN YKSILÖ VOI VAIKUTTAA O | nä. Ne ovatkin tärkeitä esimerkiksi silloin, kun OMAAN JA MUIDEN TERVEYTEEN? | kohdataan terveyteen liittyviä haasteita, mut- elintavat ja terveyskäyttäytyminen | ta kaikkiaan terveydenhuollon toimien on ar- e kouluttautuminen ja terveysosaami- | * vioitu selittävän vain noin 30 prosenttia kansa- sen kehittäminen laisten terveydestä. Terveydenhuoltoa suurem- e ajantasaisen terveysviestinnän seu- pi merkitys terveydelle on esimerkiksi perimäl- raaminen lä, elinympäristöllä ja elintavoilla. e ihmissuhteista huolehtiminen, toisten tukeminen ja auttaminen e paikallinen vaikuttaminen lähiympä- Terveyserot näkyvät vahvimmin juuri vanhuudessa, kos- ristöön, esimerkiksi luonnon puhtaana ka eletty elämä eriyttää ihmisten terveyttä eri suuntiin. pysymiseen TAYN yll | e kestävän kehityksen tukeminen arjes- ANNE N ; EN sa, kuten vastuullinen kuluttaminen ja suvaitsevaisuus kansalaisvaikuttaminen, esimerkiksi äänestäminen ja osallistuminen yhteskinnoitein keskusteluun  Terveenä pysymiseen tai sairastumiseen vaikuttaa harvoin vain yksi asia, vaan terveys on monen tekijän summa. Esimerkiksi terveyskäyt- täytyminen kytkeytyy ihmisen arvoihin ja tapoihin, jotka puolestaan vaihtelevat eri sosioekonomisissa asemissa, ikä- ja sukupuoliryhmissä, etnisissä ryhmissä, perheissä ja muissa yhteisöissä, joihin ihmiset kuu- luvat. Eritasoiset tekijät vaikuttavat toisiinsa joskus pitkinäkin ketjuina: esimerkiksi yhteiskunnan rakenne ja taloustilanne vaikuttavat elin- ja työoloihin, jotka määrittävät sitä, millaisia terveysriskejä ihmiset arjessa kohtaavatja millaiset mahdollisuudet heillä on huolehtia terveydestään esimerkiksi harrastamalla liikuntaa tai käyttämällä terveyspalveluita. Yhteiskunnalliset päättäjät tarvitsevat tietoa terveyttä määrittä- vien tekijöiden vaikutusmekanismeista, jotta he pystyvät tekemään päätöksiä, jotka mahdollisimman tehokkaasti edistävät terveyttä, eh- käisevät sairauksiaja kaventavat terveyseroja. Myös yksittäiset ihmi- Kuvio tiivistää keskeiset set hyötyvät vaikutusmekanismien ymmärtämisestä. Vaikka ihminen terveyteen vaikuttavat ei pysty vaikuttamaan kaikkiin terveytensä edellytyksiin, monia ter- | tekijät eri tasoilla. Teki- veyden kannalta tärkeitä valintoja pystyy arjessakin tekemään. Kun jöiden vaikutukset voivat olla suoria tai epäsuoria, ymmärtää, mikä merkitys omalla toiminnalla on, voi innostua esi- myönteisiä tai kielteisiä. merkiksi panostamaan terveellisin elintapoihin tai hyviin ihmissuh- Ne voivat myös vaikut- teisiin. Lisäksi tieto voi kannustaa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen taa toisiinsa ja sitä kaut- ta terveyteen. terveellisemmän ympäristön ja yhteiskunnan rakentamiseksi. TERVEYTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Yhteiskunnalliset ja globaalit taloudelliset, kulttuuriset muutokset Ja ympäristön olosuhteet poliittinen työelämässä, päätöksenteko teknologiassa, Fyysinen ja väestörakenteessa, psykososiaalinen yhteiskuntien muuttoliikkeissä elinympäristö kehitys, talous, tulot ja varallisuus työympäristö köyhyys. ja asuinolot oi: keudet koulutus terveys- ja Terveyskäyttäytyminen medilinena jamedia sosiaa- rauha ja sosiaalipalvelut turvallisuus i iaalinen oikeuden Elintavat: muu terveyteen Pe N : kaisuus puhdas ruoka,. vaikuttava ystävät 1asa-arvo ' hygienia vesi,ilma, liikunta | Yksilölliset li toiminta: SN jaIhmissuhteet muut vallitsevat arvot, normit i ravinto tekijät esim. kä tseksuaali- E-| i PIA PPS ja käsitykset I tasapainoi- rakentaminen uni ja lepo perimä, ikä, sukupuoli viäytyminen majan nen eko- ja liikenne kyvyt ja terveysosaaminen rokottautu- terveys- systeemi, N päihteet psyykkiset tekijät, itsetuntemus = ”'"en kulttuuri kulttuuri ympäristö — maanviljely N , ja uskonto uhat ja ruoan käsitykset ja uskomukset itsehoito MUN tuotanto yksinäisyys — : Sattuma aN 28 TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ i Ki Itsetuntemus tarkoittaa Yksilölliset tekijät sitä, että tietää, kuka on ja mitä haluaa. Se kehit- tyy läpi elämän. Itsetun- Yksilöllisiin terveyttä määrittäviin tekijöihin kuuluvat geenit, ikä ja temus auttaa tekemään sukupuoli sekä muun muassa kyvyt, käsitykset ja itsetuntemus. Gee- elämässä terveyttä tuke- nit, ikäja sukupuoli ovat terveyteen vaikuttavia taustatekijöitä, joihin via valintoja. ihminen ei lähtökohtaisesti pysty itse vaikuttamaan. Sen sijaan kyvyt, käsitykset ja itsetuntemus ovat elämän varrella karttuvia ja muuttuvia tekijöitä, jotka vaikuttavat muun muassa ihmisen terveyskäyttäytymi- seen ja sitä kautta terveyteen. Terveyttä koskevia kykyjä ja osaamista kutsutaan terveysosaamiseksi. Se tarkoittaa terveyteen liittyviä tie- toja ja taitoja, itsenäistä kriittistä ajattelua, itsetuntemusta ja eettistä Oma perimä ja mah- vastuullisuutta. Terveysosaaminen auttaa ymmärtämään terveyttä ja dolliset geenivirheet sairautta sekä tekemään terveyttä edistäviä ratkaisuja. voidaan osittain selvittää geenitesteillä. Geenitaus- Perimä muodostuu geneettisistä perintötekijöistä eli geeneistä. tan tuntemista voidaan Ne luovat jo syntymässä pohjan terveydelle ja sen kehittymiselle. Jo- hyödyntää muun muassa kaisen ihmisen perimä on yksilöllinen. Perimä vaikuttaa esimerkiksi diagnoosin varmistami- temperamenttiin ja motorisiin valmiuksiin. Suuri osa ihmisen omi- sessa ja ennaltaehkäise- vän seurannan ja hoidon naisuuksista muodostuu kuitenkin perimän ja ympäristön yhteisvai- kohdentamisessa. Pohdi, kutuksesta: esimerkiksi pituuteen vaikuttavat sekä vanhemmilta pe- mitä haittaa oman gee- rityt geenit että lapsuuden ja nuoruuden ravintotekijät. niperimän tuntemisesta voisi olla. Perinnöllisissä sairauksissa geenien kautta periytyy tavallista suu- rempi alttius jonkin sairauden puhkeamiseen. Useimmat suomalai- set kansantaudit, esimerkiksi diabetekset ja reuma, syntyvät lukuis- ten pienten geenimuutosten aikaansaaman alttiuden ja ulkoisen lau- kaisevan tekijän, kuten ruokavalion tai infektion, yhteisvaikutuksesta. Ympäristötekijät ja oma toiminta voivat myös suojata sairastumisel- ta, vaikka perinnöllinen alttius olisikin olemassa. On olemassa myös harvinaisempia perinnöllisiä sairauksia, kuten kromosomipoikkea- vuuksista johtuvat kehityshäiriöt ja tietyt aineenvaihduntasairaudet, joihin sairastumista perintötekijät määrittävät voimakkaasti. Sairau- desta riippuen oireet voivat. ilmetä jo sikiöaikana tai vastasyntyneellä tai kehittyä vähitellen lapsuuden ja aikuisiän kuluessa. TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ 29  Myös sukupuoli vaikuttaa ihmisten terveyteen. Naisten ja mies- ten välillä on terveyseroja esimerkiksi sairastavuudessa, sukupuolelle tyypillisissä sairauksissa ja elinajanodotteessa. Elinajanodotteen ero vastasyntyneillä tytöillä ja pojilla oli vuonna 2018 noin viisi vuotta. Suomalaisten miesten elinajanodotetta lyhentävät erityisesti suuri sy- dän- ja verisuonitautikuolleisuus sekä onnettomuudet. Ihmisen elämä voidaan ajatella tapahtumakulkuna, joka muodos- tuu eri ikävaiheista: lapsuudesta, nuoruudesta, aikuisuudesta ja van- huudesta. Biologiset ja geneettiset tekijät ohjaavat erityisesti ikään liittyviä muutoksia, jotka ovat kaikille ihmisille samankaltaisia. Jo- kainen ikävaihe vaikuttaa yksilön kehitykseen ja luo pohjaa myöhem- mälle terveydelle. Ikävaiheiden elinympäristöt ja terveyteen vaikut- tavat valinnat vahvistavat tai kuluttavat terveyttä. Tästä näkökulmas- ta terveys tai sen puute voidaan nähdä kasautuvana prosessina, jol- loin terveys on seurausta aikaisemmista tekijöistä ja vaikuttaa myös myöhempään elämänkulkuun. Terveyskäyttäytyminen Terveyskäyttäytymisellä tarkoitetaan keskeisiä elintapoja, joita ovat ravitsemus, liikunta, uni ja päihteiden käyttö. Terveyskäyttäytymis- tä on lisäksi laajemminkin kaikki käyttäytyminen, jolla on seurauk- sia terveydelle. Ihminen tekee terveyteen kytkeytyviä valintoja esi- merkiksi myös seksuaalikäyttäytymisestä, itsehoidosta, harrastuksis- ta, sosiaalisesta elämästä, liikennekäyttäytymisestä ja rokottautumi- sesta. Valinnat voivat olla pieniä ja arkipäiväisiä, kuten päivittäinen portaiden valitseminen hissin sijaan, tai suuria, kuten päätös tupa- koinnin lopettamisesta. Viisi eniten terveyteen vaikuttavaa terveyskäyt- täytymisen muotoa ovat ravitsemus, liikunta, uni, tupakointi ja alkoholin- käyttö. 30 TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ  Terveyskäyttäytyminen vaikuttaa erityi- sesti pitkäaikaissairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, syöpien ja tuki- ja liikun- taelinvaivojen, puhkeamiseen. Siksi ihmis- ten toimintaan pyritään nykyään vaikut- tamaan muun muassa terveystiedon ope- tuksella ja terveysneuvonnalla. Terveiden elinvuosien lisääntymisen ohella terveys- käyttäytymisellä on myös lyhyen aikavälin myönteisiä vaikutuksia: esimerkiksi liikun- ta voi lisätä vireyttä, parantaa unenlaatua, poistaa kipuja, kohentaa mielialaa ja paran- taa siten elämänlaatua. Terveyteen vaikuttavista tekijöistä ter- veyskäyttäytyminen on tekijä, johon ihmi- set pystyvät eniten itse vaikuttamaan. Ih- misen käyttäytymistä ohjaavat kuitenkin monet asiat, kuten terveysosaaminen, us- komukset, arvot, elämäntilanne sekä fyysi- nen ja sosiaalinen ympäristö. Terveyskäyt- täytyminen ei siksi aina ole tietoiseen har- kintaan perustuvaa toimintaa tai täysin va- paan valinnan tulosta. Arjen fyysiset ja psykososiaaliset ympäristöt Fyysisen ympäristön muodostamat elinolot luovat aineellisen perus- Lapsena ei voi valita sosiaalista ympäris- tan ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Fyysiset elinolosuhteet, ku- töään, mutta lapsuuden ten puhdas juomavesi, asianmukainen jätehuolto sekä elintarviketuo- ihmissuhteet kartuttavat tanto, ovat elämän kannalta välttämättömiä perusasioita. Keskeisiä paljon tiedostettua ja tiedostamatonta pää- elinolosuhteita ovat myös koulutus, toimeentulo, asuinolot ja työ- omaa, joka vaikuttaa myöhempään terveys- ympäristö. Ihminen ei pysty täysin vapaasti valitsemaan elinolosuhteitaan, käyttäytymiseen. vaan niihin vaikuttavat muun muassa poliittiset päätökset ja työ- mahdollisuudet. Omiin elinolosuhteisiin voi kuitenkin osin pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi oman koulutuksen ja sen pohjalle raken- tuvan ammattiaseman ja tulotason eli toisin sanoen sosioekonomi- sen aseman kautta. Tutkimusten mukaan korkeampi sosioekonomi- nen asema tukee ihmisten terveyttä väestötasolla. Tähän vaikuttavat aineellisten tekijöiden lisäksi muun muassa koulutuksen kautta ra- kentuva parempi terveysosaaminen. Sosioekonomisen aseman vai- kutukset terveyteen ovat kuitenkin monisyisiä. TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ 31  Terveydenhuoltojärjestelmä terveys- ja sosiaalipalveluineen vai- kuttaa myös merkittävästi ihmisten terveyteen. Kattava ja kehittynyt terveydenhuolto on vähentänyt monia sairauksia ja pidentänyt ihmis- ten elinikää. Esimerkiksi Suomen äitiys- ja lastenneuvola on kansain- välisestikin katsottuna poikkeuksellisen onnistunut järjestelmä, jon- ka ansiosta äitien ja lasten kuolleisuus ja sairastavuus on erittäin vä- häistä. Neuvola huolehtii muun muassa raskauden etenemisen seu- rannasta ja lasten rokotuksista. Julkisen ja yksityisen terveydenhuol- lon lisäksi on olemassa monia, eri tavoin kansanterveyttä tukevia jär- jestöjä, kuten Allergia-, iho- ja astmaliitto ja Mieli ry. Ihminen on läpi elämänsä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, ja siksi psykososiaaliset elinympäristöt vaikuttavat merkit- tävästi ihmisten terveyteen sekä suoraan että epäsuorasti. Psyko- sosiaalinen ympäristö viittaa ihmisen sosiaalisiin suhteisiin eri yh- teisöissä, joita ovat esimerkiksi perhe, ystäväpiiri, työyhteisö, harras- tusryhmät, seurakunta ja sosiaalisen median yhteisöt. Vuorovaikutus näissä yhteisöissä voi tuoda ihmisille myönteisiä tuen, hyväksynnän ja merkityksellisyyden kokemuksia tai kielteisiä turvattomuuden, ar- Media ja sosiaalinen vottomuuden ja yksinäisyyden kokemuksia. media vaikuttavat ihmis- ten terveyteen. Median Sosiaalinen ympäristö muokkaa ihmisten mielenkiinnonkohtei- sisältämä terveysviestin- ta, käsityksiä ja arvoja. Lisäksi ihmiset omaksuvat terveyskäyttäyty- tä vaikuttaa käsityksiin mistä läheisiltään. Esimerkiksi vanhempien esimerkki liikunnalli- terveydestä, sairaudesta ja normaaliudesta niin sesta elämäntavasta ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustaminen lisää- suoraan kuin epäsuo- vät lasten liikkumista. Vastaavasti kaveriporukan päihdemyönteisyys rastikin. voi saada nuoren kokeilemaan alkoholia, vaikka ilman kaveriporuk- kaa se ei häntä kiinnostaisi. Toisten auttaminen saa ihmiset kokemaan, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa ja että he ovat merkityksellinen osa ympäröivää yhteiskun- taa. Tämä tukee myös ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. 32 TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ  Yhteiskunnalliset ja globaalit olosuhteet Yhteiskunnallisia ja globaaleja olosuh- teita voidaan pitää terveyden perim- mäisinä määrittäjinä eli terveyden al- kulähteinä. Yhteiskunnan talous, kult- tuuri ja ympäristö vaikuttavat ihmisten terveyteen määrittämällä arjen olosuh- teet, joissa ihmiset elävät ja tekevät työ- tä. Taloudellisia, kulttuurisia ja ympäris- tön olosuhteita ovat muun muassa ta- sapainoinen ekosysteemi, rauha ja ih- misoikeudet, yhteiskuntien kehitysas- te ja taloustilanne sekä kulttuureihin kytkeytyvät arvot ja normit. Esimer- kiksi käsitykset terveydestä, sairaudes- ta ja normaaliudesta ovat voimakkaas- ti sidoksissa aikaan, paikkaan ja kult- ; by v, NNN naa! 5 4) tuuriin. Muutokset yhteiskunnallisissa olosuhteissa tapahtuvat hitaasti, mutta heijastuvat globaalisti: esi- Globaalit kriisit voivat merkiksi teknologian kehitys on muuttanut ihmisten elämää kaik- muuttaa yhteiskuntien toimintaa nopeastikin, kialla maailmassa. kuten nähtiin muun Yhteiskunnan taloudelliset ja ympäristön olosuhteet vaihtelevat muassa koronaviruspan- suuresti eri puolilla maailmaa, ja eri valtiot ja alueet ovatkin hyvin demian yhteydessä. eriarvoisessa tilanteessa niiden suhteen. Lisäksi terveyshaasteet yh- dessä maailmankolkassa vaikuttavat myös muualla esimerkiksi pa- kolaisuuden kautta. Globaali terveyden eriarvoisuuden vähentämi- nen onkin kaikkien yhteiskuntien yhteinen velvollisuus ja etu. Muun muassa terveyttä edistävällä päätöksenteolla ja YK:n kestävän kehi- tyksen tavoitteilla pyritään rakentamaan terveyttä edistäviä taloudel- lisia, kulttuurisia ja ympäristöllisiä olosuhteita kaikkialle maailmaan sekä vähentämään terveyden eriarvoisuutta. Eräs keskeinen kestävän kehityksen tavoite on rauhan ja turval- lisuuden edistäminen. Rauhaa ja turvallisuutta voidaan tukea muun muassa parantamalla koulutusmahdollisuuksia ja työllisyyttä, sillä köyhyys on merkittävin ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikut- tava tekijä sekä keskeisin terveyserojen rakentaja. Se on myös mer- kittävä syy konflikteihin niin maiden sisällä kuin niiden välilläkin. Rauhaa rakentaa myös ihmisoikeuksien vahvistaminen, kuten suku- puolten tasa-arvo ja yksilön vapaus. Lisäksi keskeinen keino terveys- ongelmien ja terveyden eriarvoisuuden ehkäisemisessä globaalisti on ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnonvarojen riittävyyden tur- vaaminen myös tulevaisuudessa. TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ 33  Sattuman vuoksi terveyden ennustaminen on hankalaa Sattuma voi vaikuttaa terveyteen monilla tavoilla niin yksilön, ym- päristön tai yhteiskunnan tasolla kuin globaalistikin. Sattuman vai- kutus terveyteen voi siten olla joko suora tai epäsuora. Esimerkiksi terveelliset elintavat eivät automaattisesti takaa terveyttä, vaan jos- kus voi sairastua niistä huolimatta. Toisaalta taas jotkut säilyttävät terveytensä pitkään epäterveellisistä elintavoista huolimatta. Sattuma on toisinaan syynä myös onnettomuuksiin tai luonnonmullistuksiin, joilla on välittömiä ja pitkän ajan vaikutuksia ihmisten terveyteen. Sattuman vuoksi terveyden ennustaminen niin yksilö- kuin väestö- tasollakin on usein hankalaa. NYKYISIÄ TERVEYTEEN VAIKUTTAVIA YHTEISKUNNALLISIA JA GLOBAALEJA TRENDEJÄ Globaali talous: Teknologian muutos: esim. työttömyyden esim. teknologisoitu- aiheuttamat psyko- misen seurauksena sosiaaliset ongelmat työssä enemmän fyy- sistä passiivisuutta ilmastonmuutos: Väestörakenteen esim. sään muutos: esim. ääri-ilmiöiden, vanhusten suu- kuten myrskyjen, resta määrästä aiheuttamat louk- johtuvat haasteet kaantumiset ja saada palve- tuhot luasuntopaikkaa Luonnonvarojen niukkeneminen: - Pakolaisuuden esim. saastuneen lisääntyminen ja veden ja ravinnon muuttoliike: esim. aiheuttama kodin jättäminen sairastuminen turvattomuuden i Globalisaation ja laajan globaalin liikkumi- vuoksi aiheuttaa | sen vaikutukset tartuntatautien leviämi- seen: esim. paikallisen covid-19-epidemian päyväkistä N pahoinvointia muuttuminen globaaliksi pandemiaksi ja sen - aiheuttamat sairastumiset ja kuolemat 34 TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ  MEE TTÄ VA TIN Anna esimerkkejä terveyden ulottuvuuksista. Tutkikaa alla olevaa listaa asioista, joista Kuvaile esimerkkien avulla, miten terveyden terveys koostuu suomalaisten mielestä. fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottu- a. Arvioikaa, mitä kolmea listan tekijää vuus ovat vuorovaikutuksessa keskenään. pidätte tärkeimpinä. Perustelkaa näke- myksenne. Suora ja epäsuora terveysvaikutus 9 Mitä itse lisäisit listalle? Miten itse määrit- a. Määrittele, mitä tarkoitetaan suoralla ja telet terveyden? Keskustelkaa näkemyk- epäsuoralla terveysvaikutuksella. sistänne ryhmissä. b. Valitse viisi fyysiseen tai psykososiaaliseen elinympäristöön liittyvää tekijää ja erit- i SUOMALAISTEN MUKAAN TERVEYS tele niiden suoria ja epäsuoria terveysvai- i KOOSTUU SEURAAVISTA ASIOISTA: kutuksia. i - terveelliset elämäntavat: ei tupak- kaa, ei liikaa alkoholia, herkuttelua Analysoi kuvia. i — kohtuullisesti a. Valitse viisi tämän pääluvun kuvaa tarkas- i - liikunta teltavaksi. i = mielen tasapaino ja terveys b. Erittele, mitä eri tasojen terveyteen vaikut- i - lepoja nukkuminen tavia tekijöitä niissä ilmenee. Käytä apuna - sosiaaliset suhteet ja hyvä parisuhde sivun 28 kuviota. - elämä ilman kipuja ja lääkkeitä Tutki kuviota terveyteen vaikuttavista teki- Lähde: www:terveystalo.com.fi/ajankoh- jöistä (s. 28) ja plirrä kaavioita vaikutusme- taista/uutiset/suomalaisille-terveys-mer- kitsee-elamaniloa. Luettu 25.8.2020. kanismeista. a. Valitse jokaiselta kaarelta yksi tekijä, jolla voi olla vaikutusta ihmisen elintapoihin. Vertaile kahden eri valtion terveyteen vai- b. Piirrä kaavio, jossa osoitat esimerkein kuttavia tekijöitä. kyseisten tekijöiden vaikutusmekanismeja. Valitse kaksi kehitysasteeltaan erilaista val- tiota. Arvioi, mitkä yhteiskunnalliset ja glo- Pohdi, miten eri ammattikunnat lähestyvät baalit olosuhteet vaikuttavat kyseisen väes- terveyttä. tön terveyteen ja miten. a. Millaiset näkökulmat terveyteen seuraavilla henkilöillä voisi olla? - koululääkäri - koulupsykologi - kouluravintolan kokki - rehtori - lukiolainen b. Luokittele a-kohdan vastaukset terveyden osa-alueiden mukaan. n Mitä terveyden tai sairauden määritelmiä vastauksissa nousee esiin? TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ 35 Tavoitteet + osata eritellä terveys- käyttäytymiseen vaikut- tavia tekijöitä Terveyskäyttäytymistä selittävät teoriat ja mallit + osata kuvata keskeisten terveyskäyttäytymistä selittävien teorioiden ja mallien pääperiaatteet + osata määritellä teo- Väestön terveys on Suomessa parantunut jo pitkään, mistä merkkinä rioissa ja malleissa hyö- on muun muassa pidentynyt elinajanodote. Nykyään kansanterveyt- dynnettäviä käsitteitä tä kuormittavat ensisijaisesti elintapasairaudet, kuten tyypin 2 diabe- + osata soveltaa teorioita tes, syövät sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Terveyskäyttäytyminen, ja malleja sekä selittää kuten epäterveelliset ruokailutottumukset, liikkumattomuus ja run- niiden avulla elintapojen sas alkoholinkäyttö, vaikuttavat näiden sairauksien syntyyn merkit- omaksumista tävästi. Jotta terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa ja kansanter- + tunnistaa omaan ter- veyttä parantaa, täytyy ymmärtää käyttäytymiseen vaikuttavia teki- veyskäyttäytymiseen jöitä ja niiden yhteyksiä. vaikuttavia tekijöitä Monimutkainen terveyskäyttäytyminen Terveyskäyttäytymisellä tarkoitetaan elintapoja ja muuta käyttäyty- mistä, jolla on keskeisiä lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia tervey- delle. Elämänsä aikana ihminen tekee lukuisia valintoja muun muas- sa ravitsemuksesta, liikkumisesta, päihteidenkäytöstä, liikennekäyt- täytymisestä ja rokottautumisesta. Miksi yksi pysyy raittiina ja toinen käyttää liikaa päihteitä? Miksi yksi perhe ottaa suositellut rokotuk- set, kun taas toisessa perheessä päätetään olla ottamatta niitä? Mik- si vain joillekin muodostuu liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa? Runsaan terveyteen liittyvän tiedon ja terveystiedon opetuksen ansiosta lähes kaikki ovat tietoisia terveellisten elintapojen merki- tyksestä terveydelle. Tieto ei kuitenkaan johda automaattisesti ter- veyttä edistävään käyttäytymiseen. Ihminen saattaa ohittaa tiedon terveysriskeistä joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Riskit saattavat tuntua vielä liian kaukaisilta tai toiminnan helppous tai hetkelli- nen nautinto ohjaa käyttäytymistä vahvemmin. Esimerkiksi suurin 36 TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ  osa nuorista varmasti tietää nuuskaamisen vakavista terveyshaitois- ta, mutta ryhmäpaine tai sosiaalinen status voi silti ohjata käyttäyty- mistä terveyshaittoja enemmän. Ihmisen terveyskäyttäytyminen on- kin vahvasti sidoksissa muun muassa arjen olosuhteisiin ja sosiaali- seen ympäristöön. Teoriat ja mallit auttavat ymmärtämään terveyskäyttäytymistä Ihmisen terveyskäyttäytymisen mittaaminen ja ennustaminen on vai- keaa, koska siihen vaikuttavat monet erilaiset tekijät yhtäaikaisesti sekä suoraan että epäsuorasti. Sosiaalipsykologia on tieteenala, jos- sa tutkitaan yksilön käyttäytymistä ryhmän jäsenenä ja ympäristön vaikutusta yksilön käyttäytymiseen. Sosiaalipsykologiassa on kehi- tetty teorioita ja malleja, jotka kuvaavat käyttäytymiseen vaikuttavia | keskeisiä tekijöitä ja niiden välisiä yhteyksiä. Mallien avulla voidaan | analysoida sitä, miten ihmiset toimivat terveyteen ja hyvinvointiin W kytkeytyvissä tilanteissa. Lisäksi ne havainnollistavat tekijöitä, joi- ko hin vaikuttamalla ihmisen käyttäytymistä voidaan pyrkiä muutta- maan. Mallit kuvaavat suuren ihmisjoukon käyttäytymistä eivätkä * välttämättä pysty suoraan selittämään yksittäisen ihmisen toimintaa. Käyttäytymistä selittäviä teorioita ja malleja on lukuisia, ja niistä N on myös tehty koonteja, jotka tiivistävät eri teorioita pelkistetympään muotoon. Terveyskäyttäytymistä selittävistä teorioista tunnettuja ja pitkään käytettyjä ovat terveysuskomusmalli, suunnitellun käyttäyty- misen teoria, sosiaaliskognitiivinen teoria ja muutosvaihemalli. Niitä on käytetty muun muassa fyysistä aktiivisuutta ja ruokatottumuksia käsittelevissä tutkimuksissa. Tällä hetkellä näistä käytetyimpiä ovat suunnitellun käyttäytymisen teoria ja sosiaaliskognitiivinen malli. Vaikka ihminen pystyy vaikuttamaan omaan terveyskäyttäytymiseen- sä, sitä säätelevät myös monenlaiset reunaehdot, kuten fyysinen ympäris- tö, normit, yksilölliset voimavarat ja taloudelli- set tekijät. vtoehngr TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ 37 Terveyden edistämiseksi tarvitaan sekä terveys- tieteellistä että sosiaali- psykologista tietoa. Terveystiede kuvaa esi- merkiksi, miten paljon ja millaista ruokaa ihmisille voidaan suositella, kun taas käyttäytymistiede auttaa ymmärtämään, miten ihminen saadaan motivoitumaan terveelli- seen syömiseen. Terveysuskomusmalli Terveysuskomusmallin avulla selitetään ensisijaisesti ihmisten käyt- täytymistä jonkin sairauden välttämiseksi. Terveysuskomusmallin mukaan terveysvalintoja tehdään punnitsemalla kahta eri näkökul- maa: millainen uhka nykyiseen elintapaan liittyy ja mitkä olisivat toi- senlaisen elintavan seuraukset. Uhan kokemukseen vaikuttaa ihmi- sen arvio uhkaavan sairauden vakavuudesta sekä siitä, kuinka suu- ri alttius hänellä on sairastua, jos hän jatkaa nykyistä käyttäytymis- tä. Jos ihminen uskoo, että hän on vaarassa sairastua ja että sairastu- Terveysuskomusmallin mukaan ihmiset käyttäy- minen vaikuttaisi merkittävästi hänen elämäänsä, hän todennäköi- tyvät terveyttä tukevasti sesti pyrkii muuttamaan käyttäytymistään. Esimerkiksi jos ihmisel- todennäköisimmin sil- lä on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen ja hän pi- loin, kun he kokevat, että terveysriski on vakava, tää sairauden mukanaan tuomaa lääkehoitoa epämiellyttävänä, hän he ovat alttiita sairastu- todennäköisesti pyrkii ennaltaehkäisemään taudin puhkeamista ter- miselle ja että käyttäy- veellisillä elintavoilla. tymisen muutoksesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. TERVEYSUSKOMUSMALLI | Uhka - N Vihje tai ärsyke | N j uskomukset ; aina i — ja sairauden — - |— | ; ' alttiudesta sairastua =; * Sosiodemografiset tekijät ; esim. ikä, sukupuoli, ' vakavuudesta j : ' sosioekonominen asema, G Käyttäytyminen [ mmm siviilisääty ja etninen tausta | =* o Y- Seuraukset E uskomukset ; k muutoksen hyödyistä % & jaesteistä 38 TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ  Ihminen pohtii myös sitä, mitä seurauksia käyttäytymisen muu- toksella olisi: mitä terveyshyötyjä se toisi ja toisaalta mitä esteitä muutokseen liittyisi. Terveyshyöty voi olla esimerkiksi se, että jon- kin sairauden puhkeaminen myöhentyy ja ihminen saa siten lisää ter- veitä elinvuosia. Esteet puolestaan hankaloittavat uuden toimintata- van omaksumista. Esimerkiksi nykyisen käyttäytymisen helppous voi tehdä siitä luopumisesta vaikeaa. Jotta ihminen siis muuttaisi käyttäytymistään, hänen on uskot- tava, että uuden käyttäytymisen hyödyt ovat merkittävämmät kuin nykyisen käyttäytymisen hyödyt. Kun muutoksella koetaan olevan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä seurauksia, matkan varrelle tu- levat hankaluudet on helpompi voittaa. Esimerkiksi tupakoinnilla voi olla ihmiselle sosiaalista merkitystä, mutta vielä tärkeämpää hä- nelle voi olla tupakoinnin aiheuttaman kroonisen yskän loppuminen. Mitä vakavammasta sairaudesta on kyse, Ihmisen uskomuksiin uhasta ja seurauksista vaikuttavat sosio- sitä todennäköisemmin demografiset tekijät, joita ovat ikä, sukupuoli, siviilisääty, etninen ihminen muuttaa käyt- tausta ja sosioekonominen asema. Esimerkiksi eri-ikäiset ihmiset voi- täytymistään sen vält- vat kokea alttiutensa sairastua erilaiseksi, mikä voi myös selittää hei- tääkseen. dän erilaista käyttäytymistään. Kun ihmisen uskomukset ovat otolliset terveyskäyttäytymisen ' muuttamiseen, varsinaisen muutoksen laukaisee usein jokin vihje tai ärsyke: esimerkiksi oireilu, lääkärin ohjeistus, ystävän sairastuminen, mediakampanjassa ilmenevä tieto tai pakkausten varoitustekstit. Suunnitellun käyttäytymisen teoria Suunnitellun käyttäytymisen teoria kuvaa ihmisen tahdonalaista ja suunnitelmallista käyttäytymistä. Teoriassa keskeisenä käyttäyty- mistä ohjaavana tekijänä on aikomus eli intentio. Aikomus tarkoittaa sitä, ettäihminen on motivoitunut käyttäytymisen muutokseen. Mitä "voimakkaampi motivaatio on, sitä voimakkaampi on myös aikomus. Teorian mukaan aikomuksen syntymiseen vaikuttavat asenteet käyt- täytymistä kohtaan, sosiaaliset normit ja minäpystyvyys. Mitä useam- pi näistä tekijöistä tukee aikomusta toimia tietyllä tavalla, sitä toden- näköisemmin ihminen myös muuttaa toimintaansa. Asenteet rakentuvat käyttäytymisen hyötyjen ja haittojen arvioinnista. Jos käyttäytymisen seuraukset vaikuttavat mielekkäil- tä, ihminen asennoituu käyttäytymiseen myönteisesti ja todennä- köisemmin käyttäytyy tällä tavalla. Esimerkiksi jos nuori uskoo kas- visruoan olevan liharuokaa terveellisempi vaihtoehto, hänen myön- teinen asenteensa kasvisruokaa kohtaan saa hänet todennäköisem- min valitsemaan kasvisvaihtoehdon kouluruokailussa, mikäli sellai- nen on tarjolla. TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ 39 Sosiaalinen paine toimia tietyllä tavalla on sitä suurempi, mitä merkityk- sellisemmästä ihmisestä on kyse. Vanhempien ja parhaiden ystävien toiveet ja odotukset ovat usein merkityksellisiä ja toisinaan myös ristirii- dassa. Aikomukseen vaikuttavat myös sosiaaliset normit. Ihminen toi- mii usein sen mukaan, miten muut toimivat tai mitä hän uskoo mui- den pitävän toivottavana ja oikeana. Esimerkiksi vanhempien kiel- teinen suhtautuminen tupakointiin luo nuorelle sosiaalisen paineen olla tupakoimatta. Jos nuori haluaa toimia vanhempien toiveiden ja odotusten mukaisesti, hänkin asennoituu tupakointiin kielteisesti ja Suunnitellun käyttäyty- aikoo kieltäytyä, jos hänelle tarjotaan tupakkaa. misen teoriassa aikomus Aikomukseen ja sitä kautta käyttäytymiseen vaikuttaa myös minä- on keskeisin käyttäy- pystyvyys, jolla tarkoitetaan ihmisen uskoa omiin mahdollisuuksiin tymistä ohjaava tekijä. Aikomusta määrittävät suoriutua onnistuneesti jostakin asiasta sekä kokemusta suoriutumi- asenteet, sosiaaliset sen helppoudesta tai vaikeudesta. Esimerkiksi nuoren kokemus sii- normit ja minäpystyvyys. tä, että hän pystyy kieltäytymään, jos kaverit tarjoavat nuuskaa, tu- Ympäristö voi mahdollis- faa tai estää aikomuksen kee hänen aikomustaan lopettaa nuuskaaminen. Ihmisillä on kuiten- toteuttamisen ja vaikut- kin konkreettisesti erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa elintapoihinsa. taa myös minäpystyvyy- teen. SUUNNITELLUN KÄYTTÄYTYMISEN TEORIA (aaenteet. N - uskomukset käyttäytymisen j : seurauksista == N ; Sosiaaliset normit i Muiden käyttäytyminen, j : p N = asenteet jaodotuksetsekä | ——» == Toiminta-aikomus —-—» Käyttäytyminen | m ' oma halu toimia niiden : mukaisesti | - | N amnimmnn j maist mire * Minäpystyvyys * Ympäristön esteet | mahdollisuuksista orinis.tua. ; Uuskomuksetomista ässien at mm LL KIT L äi ja mahdollisuudet toteuttaa käyttäytymistä 40 TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ  Nämä ympäristön esteet ja mahdollisuudet vaikuttavat sekä suoraan aikomuksen toteuttamiseen että minäpystyvyyteen ja sitä kautta käyt- täytymiseen. Esimerkiksi nuorella, jonka vanhemmat aina ostavat jää- kaapin täyteen kasviksia, on konkreettisesti enemmän mahdollisuuk- sia toteuttaa aikomuksensa kasvisten syömisen lisäämisestä kuin nuo- rella, jonka kotona niitä ei ole tarjolla. Sosiaaliskognitiivinen teoria Sosiaaliskognitiivisessa teoriassa uskomukset käyttäytymisen seu- rauksista ja minäpystyvyys ovat keskeisimpiä tavoitteiden asetta- mista ja käyttäytymisen muutosta määrittäviä tekijöitä. Ihminen siis muuttaa käyttäytymistään todennäköisemmin silloin, kun hän odot- taa käyttäytymisen muutoksella olevan enemmän hyötyä kuin hait- taa ja uskoo pystyvänsä muutokseen. Uskomukset käyttäytymisen seurauksista tarkoittavat odotuksia fyysisistä, sosiaalisista ja minäkuvaan liittyvistä vaikutuksista. Mitä d merkityksellisempiä seurauksia muutoksella on, sitä todennäköisem- min käyttäytyminen muuttuu. Jos esimerkiksi ihminen uskoo liikun- nallisen elämäntavan vahvistavan itsetuntoa, hän todennäköisesti lisää fyysistä aktiivisuuttaan. Uskomuksia rakentavat muun muassa omat kokemukset ja havainnot muiden ihmisten kokemuksista. Myös minäpystyvyys vaikuttaa ihmisen motivaatioon ja käyttäy- tymisen muutokseen. Esimerkiksi aloittaakseen jonkin joukkuelajin harrastamisen ihmisen pitää uskoa pärjäävänsä kyseisessä harraste- ryhmässä. Onnistumiset tai epäonnistumiset voivat vahvistaa tai hei- kentää minäpystyvyyttä. Teorian mukaan käyttäytyminen, yksilötekijät ja ympäristöteki- jät vaikuttavat toinen toisiinsa. Tätä osatekijöiden yhteyttä kutsutaan vastavuoroiseksi määräytymiseksi. Muun muassa minäpystyvyys ja uskomukset käyttäytymisen seurauksista rakentuvat ja muokkautuvat sosiaalisissa ympäristöissä saatavien kokemusten pohjalta. Lisäksi ih- minen omaksuu käsityksiä, taitoja ja toimintatapoja muilta esimerkik- si mallioppimisen kautta. Mallioppiminen voi olla tietoista tai tie- dostamatontaja johtaa niin terveyttä edistävään kuin heikentävään- kin käyttäytymiseen. Tiedostamattaan voi esimerkiksi omaksua per- heensä epäedullisia tunteidenhallintakeinoja tai tietoisesti, vanhem- man esimerkkiä havainnomalla, oppia harjaamaan hampaansa kaksi kertaa päivässä. Mitä läheisempi, vaikutusvaltaisempi tai samastutta- vampi havainnoitava ihminen on, sitä voimakkaampaa on myös mal- lioppiminen. TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ — 41  | =E aino Hia o PEPS0E ENT. j m——isey | W i : Mainonnassa hyö- Sen lisäksi että ihminen omaksuu ja oppii asioita sosiaalisesta ym- dynnetään malliop- pimisen periaatteita. päristöstään, myös sosiaalinen ympäristö reagoi yksilön käytökseen. Muun muassa julki- Ihminen pyrkii myös muokkaamaan toimintaansa muiden reaktioi- suuden henkilöiden den pohjalta ryhmän sosiaalisten normien mukaisesti. Siksi ihminen avulla pyritään vai- kuttamaan kuluttajien voi käyttäytyä eri lailla eri sosiaalissa ympäristöissä. ostokäyttäytymiseen. Pysyvän muutoksen saavuttaminen vaatii kykyä itsesäätelyyn ja muutosta tukevia ympäristötekijöitä. Itsesäätely tarkoittaa ihmisen kykyä asettaa itselleen tavoitteita ja ohjata omaa toimintaansa, kuten seurata omaa edistymistään ja muokata tavoitteita ja keinoja edisty- misen mukaisesti. Itsesäätelyn on tutkittu selittävän muun muassa sitä, miksi joillakin ihmisillä on toisia terveellisempi ruokavalio. Muutos- ta tukevat ympäristötekijät voivat tarkoittaa esimerkiksi tärkeiden ih- misten tukea muutoksen toteuttamiselle. SOSIAALISKOGNITIIVINEN TEORIA Sosiaaliskognitiivisen teorian mukaan käyttäy- tyminen, ympäristö ja yksilölliset tekijät ovat uskomukset Käyttäytyminen. käyttäytymisen N N jatkuvassa vuorovaiku- seurauksista sosiaaliset tuksessa ja määrittävät normit minäpystyvyys n toinen toisiaan. Usko- PYStyvyy. Vastavuoroinen mukset käyttäytymisen itsesäätely määräytyminen seurauksista ja minäpys- tyvyys selittävät eniten käyttäytymistä. Lisäksi Yksiiö « pysyvä käyttäytymisen Ympäristö nykien. mallioppiminen muutos vaatii itsesääte- lyä ja ympäristöä, joka tukee käyttäytymistä. ympäristön mahdollistavat ja ehkäisevät tekijät 42 TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ Muutosvaihemalli Käyttäytymisen muutos voidaan nähdä kaksivaiheisena prosessina: käyttäytymisaikomuksen syntymisenä ja kyseisen aikomuksen toteut- tamisena. Pelkkä aikomus ei siis automaattisesti johda käyttäytymi- sen muutokseen. Edellä esitellyt kolme teoriaa kuvaavat ensisijaisesti aikomuksen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä väestötasolla. Muutos- vaihemalli tarkastelee kuitenkin myös aikomuksen jälkeistä käyttäy- tymisenmuutosprosessia ja eroaa siten hieman aiemmin esitellyistä teorioista ja malleista. | Muutosvaihemallin mukaan terveyskäyttäytymisen muutos ete- nee tiettyjen vaiheiden kautta, ja erilaiset keinot auttavat vaiheesta toiseen siirtymisessä. Ihmiset aloittavat käyttäytymisen muutoksen eri vaiheista, koska heidän tilanteensa ja motivaationsa muutokseen Erilaiset keinot auttavat muutosvaiheesta toiseen eroavat toisistaan. Matkan varrella punnitaan muutoksen hyötyjä ja siirtymisessä. Eri tilan- haittoja sekä omaa pystyvyyttä muutoksen toteuttamiseen. Terveys- teisiin sopivia keinoja on käyttäytymisen muutos ei useinkaan etene suoraviivaisesti, vaan ih- kaikkiaan kymmenen. minen saattaa liikkua useita kertoja edestakaisin eri vaiheiden välillä. Ihmiset voivat käyttää keinoja itse, minkä Tavallista on, että elintapoja muutettaessa tapahtuu hetkellisiä rep- lisäksi niitä käytetään sahduksia, ennen kuin uudesta tavasta toimia tulee vakiintunut elin- terveydenhuollon toteut- tapa. Vaikka repsahdus usein tuntuu epäonnistumiselta, se ei ole este tamissa interventioisssa, joissa pyritään ihmisten pysyvän muutoksen aikaansaamiselle, jos pystyy sitoutumaan uuteen elintapojen muutokseen. elintapaan pitkällä aikavälillä. | MUUTOSPROSESSIN KEINOJA YKSILÖ - Ärsykkeiden kontrollointi: esim. laihduttaja poistaa herkut kotoa - Tietoisuuden lisääntyminen: esim. ihminen - Auttavat ihmissuhteet: esim. peliriippuvainen oppii ravintoaineiden vaikutuksesta jaksamiseen hyödyntää tukiverkostoa repsahduksen estämi- - Tunteiden herääminen: esim. raskaana oleva seksi ymmärtää tupakoinnin haittavaikutukset sikiölle TOIMINTA - Itsensä uudelleenarviointi: esim. ihminen - Vanhan toiminnan korvaaminen: esim. tupa- arvioi, miten liikunnallinen elämäntapa vahvis- taisi itsetuntoa koinnin lopettaja korvaa savukkeet nikotiinikor- vausvalmisteella - Toiminnan vahvistaminen palkkioin ja ran- YMPÄRISTÖ gaistuksin: esim. liikunnallisen tavoitteen saa- - Ympäristöön kohdistuvien vaikutusten vuttanut palkitsee itseään uudella liikuntava- ymmärtäminen: esim. alkoholisti ymmärtää rusteella juomisensa vaikutuksen lähipiiriin - Itsensä vapauttaminen vanhasta muutok- - Sosiaalisen ympäristön muokkaaminen: seen sitoutumalla: esim. ihminen uskoo pysty- esim. tupakoinnin lopettaja välttää sosiaalisia vänsä elämään ilman tupakkaa ja luopuu tupa- — tilanteita, jotka altistavat tupakointiin. koinnista TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ 43 MUUTOSVAIHEMALLI Esiharkinta Harkinta Valmistelu Toiminta — | Ylläpito Ihminen ei tunnista — Ihminen tunnistaa Ihminen on päättä- — Ihminen muuttaa Ihminen ylläpitää muutostarvetta. ongelman terveys: — nyt muuttaa käyt: — käyttäytymistään, = uuttaa käyttäy- Hän ei ole valmis käyttäytymisessä. — täytymistään ja mutta ei ole vielä tymistä ja pyrkii tai ei koe pystyvän- — Hän alkaa punnita alkaa etsiä keinoja omaksunut uutta välttämään repsah- sä muutokseen. muutoksen hyötyjä — käyttäytymisen käyttäytymistä duksia. Lopulta hän ja haittoja. muuttamiseksi. elämäntavakseen. omaksuu uuden toiminnan elämän- tavakseen. tietoisuuden lisääntyminen tunteiden herääminen ympäristöön kohdistuvien vaikutusten ymmärtäminen itsensä uudelleenarviointi auttavat ihmissuhteet toiminnan korvaaminen vanhasta käyttäytymisestä luopuminen ja uuteen sitoutuminen ' muutoksen hyödyt kasvavat muutoksen haitat vähenevät i toiminnan vahvis- taminen palkkioin minäpystyvyyden tunne kasvaa ja rangaistuksin ärsykkeiden kontrollointi Muutosvaihemalli selittää Muutosvaihemallin mukaan käyttäytymismuutoksessa voidaan käyttäytymisen muutok- erottaa viisi vaihetta, joissa kussakin ihmisellä on erilainen valmius sen prosessia. Vaiheesta toiseen sirtymistä tuke- muutokseen: esiharkinta-, harkinta-, valmistelu-, toiminta- ja yllä- vat erilaiset keinot. Mat- pitovaihe. Esiharkintavaiheessa ihminen ei tunnista muutostarvet- kan varrella muutoksen ta, hän ei ole valmis muutokseen tai ei koe pystyvänsä toteuttamaan hyödyt kasvavat, haitat vähenevät ja minäpysty- muutosta. Esimerkiksi univajeesta kärsivä voi ajatella, ettei hän ehdi vyyden tunne kasvaa. tehdä kaikkea mitä haluaa, jos menisi aikaisin nukkumaan. Harkin- tavaiheessa ihminen tunnistaa ongelman terveyskäyttäytymisessä ja alkaa punnita käyttäytymisen muutoksen hyötyjä ja haittoja. Liian vähän nukkuva voi esimerkiksi lukea terveystiedon oppikirjasta uni- vajeen terveysvaikutuksista. Valmisteluvaiheessa ihminen kokee, että käyttäytymisen muutoksesta on enemmän hyötyä kuin hai ä on päättänyt muuttaa käyttäytymistään ja alkaa etsiä inoia käyt” täytymisen muuttamiseksi. Univajeesta kärsivä voi esimerkiksi ryh- tyä pohtimaan keinoja pidentää yöuntaan. Toimintavaiheessa ih- minen muuttaa käyttäytymistä, mutta ei ole vielä omaksunut uutta 44 TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ  käyttäytymistä elämäntavakseen. Esimerkiksi ihminen voi rajoittaa sosiaalisen median käyttöään ilta-aikaan. Ylläpitovaiheessa ihminen ylläpitää uutta käyttäytymistä ja pyrkii välttämään repsahduksia. Par- haimmillaan ihminen lopulta omaksuu uuden käyttäytymismuodon elämäntavakseen. Tämä voi kuitenkin viedä useita kuukausia. Teorioiden ja mallien rajoituksia Yksittäisessä teoriassa on hankala huomioida kaikkia terveyskäyt- Muutosvaihemalli täytymiseen vaikuttavia tekijöitä, minkä vuoksi teorioita on synty- kehitettiin alun perin selittämään irtautumista nyt paljon. Teorioiden ja mallien runsaus on johtanut niiden käsit- riippuvuuksista, kuten teistön hajanaisuuteenja teorioiden päällekkäisyyteen. Teorioiden ja tupakoinnista, huumei- mallien paljous hankaloittaa niiden vertailua ja parhaan mahdollisen denkäytöstä ja alkoholin teorian valintaa kuhunkin tilanteeseen. väärinkäytöstä. Tässä esitellyt teoriat keskittyvät selittämään käyttäytymistä usko- musten, asenteiden, minäpystyvyyden ja aikomuksen avulla. On myös muita teorioita, jotka huomioivat tiedostamattomampia käyttäyty- miseen vaikuttavia tekijöitä, kuten tunteet, tottumukset ja impulssit. Usein teoriat keskittyvät yksilökeskeisiin tekijöihin laajempien ym- päristön mahdollistavien ja estävien tekijöiden sijaan. Mikään teoria tai malli ei ole täydellinen, vaan kuten tiede ylei- sestikin, myös terveyskäyttäytymistä selittävät teoriat ja mallit kehit- tyvät ajan saatossa. Teorioihin ja malleihin on esimerkiksi tiedon li- sääntymisen myötä voitu lisätä jokin käyttäytymiseen vaikuttava te- kijä tai alkuperäisen teorian pohjalta on kehittynyt täysin uusi teoria. Esimerkiksi terveysusko- musmallia on arvosteltu siitä, että siinä ei oteta riittävästi huomioon sosiaalisen ympäristön vaikutusta. Esimerkiksi nuorten tupakoinnin aloittamisessa kaverei- den vaikutus on usein merkittävämpää kuin nuoren ymmärrys tupa- koinnin terveyriskeistä. i TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ 45 mjein Terveyskäyttäytymisen koontimalli [a] ERI TEORIOISSA JA MALLEISSA on osin samoja Kyvykkyys kattaa sekä fyysisiä että psyykkisiä tai- ja osin erilaisia käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. toja. Fyysinen kyvykkyys tarkoittaa esimerkiksi fyy- Lisäksi samoista tekijöistä saatetaan käyttää erilai- sistä toimintakykyä tai lajitaitoja. Psyykkinen kyvyk- sia käsitteitä. Teorioita ja malleja käsittelevien koon- kyys on esimerkiksi tietoja ja henkistä vahvuutta sekä tien tavoitteena on yhtenäistää hajanaista käsitteis- sisukkuutta käyttäytymisen toteuttamiseen. Esimer- töä ja nostaa esiin eri teorioiden keskeisimmät käyt- kiksi terveysosaaminen on osa kyvykkyyttä. täytymiseen vaikuttavat tekijät ja niiden yhteydet. Mahdollisuudet viittaavat fyysisen ja sosiaalisen Eräs keskeinen koontimalli havainnollistaa kolme ympäristön tarjoamiin tilaisuuksiin ja olosuhtei- keskeistä käyttäytymiseen vaikuttavaa tekijää: ihmi- siin, jotka mahdollistavat toivotun käyttäytymisen sellä pitää olla motivaatiota, kyvykkyyttä ja mahdol- toteutumisen. Fyysiset mahdollisuudet voivat olla lisuuksia käyttäytymisen toteuttamiseen. Käyttäyty- esimerkiksi välineitä tai rahaa, jotka mahdollista- mistä voidaan pyrkiä muuttamaan vaikuttamalla näi- vat esimerkiksi harrastamisen. Sosiaaliset mahdol- hin kolmeen käyttäytymisen edellytykseen. lisuudet puolestaan tarkoittavat sosiaalisen ympä- Motivaatio terveyttä edis- ristön tekijöitä, jotka tukevat toivottua käyttäyty- Ihmisellä pitää olla tävään toimintaan voi syn- mistä. Tällaisia ovat muun muassa sosiaaliset nor- tyä joko harkinnan tulok- mit eli lähiyhteisön odotukset ja ajatukset hyväksy- motivaatiota, kyvyk- sena, esimerkiksi toiminnan tystä käyttäytymisestä. kyyttä ja mahdolli- myönteisiä ja kielteisiä seu- Käyttäytymisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden suuksia käyttäytymi- rauksia pohtimalla, tai auto- yhteydet ovat usein monimutkaisia. Sen lisäksi, että sen toteuttamiseen. maattisemmin haluista, tar- motivaatio, kyvykkyys ja mahdollisuudet vaikutta- peista tai yllykkeistä johtuvana reaktiona. Sisäi- vat suoraan käyttäytymiseen, mahdollisuudet ja nen motivaatio käyttäytymisen muutokseen tar- kyvykkyys vaikuttavat myös motivaatioon ja sitä koittaa sitä, että muutos on ihmiselle itselleen tär- kautta käyttäytymiseen. Lisäksi myös käyttäyty- keä: esimerkiksi ihminen haluaa liikkua enemmän, minen itsessään voi vaikuttaa motivaatioon, kyvyk- koska hänelle on tärkeää jaksaa paremmin ja kohot- kyyteen ja mahdollisuuksiin. Esimerkiksi jalkapallon taa kuntoaan. Ulkoisessa motivaatiossa puolestaan pelaaminen voi lisätä pallonhallintataitoja ja nostaa kannuste käyttäytymisen muutokseen tulee ulko- kuntoa eli parantaa kyvykkyyttä, mikä tekee pelaa- puolelta: ihminen pyrkii liikkumaan aktiivisemmin, misesta mielekkäämpää ja lisää siten motivaatiota jotta häntä ei paheksuttaisi passiivisuuden vuoksi. jalkapalloiluun. MUIDEN MALLIEN KOONTIMALLI KÄSITTEITÄ Kuvio havainnollistaa, Ki miten motivaatio, kyvyk- : tiedot, taidot, i Kyvykkyys kyys, mahdollisuudet i itsesäätely i ja käyttäytyminen ovat i i koontimallin mukaan i minäpystyvyys, i vuorovaikutuksessa i uskomukset H keskenään. Se myös i käyttäytymisen i j Käyttäytyminen näyttää, miten muiden i asenteet teorioiden ja mallien i i käsitteet suhteutuvat estävät tai i koontimalliin. i mahdollistavat — i i ympäristötekijät, = i sosiaaliset normit 46 TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ komen mannna mm mmen in an pmmint mn matin Omen nn KUTEN man nn nin n n ma 0  Mihin malleja tarvitaan? Vertaile käsitteitä. Selitä lyhyesti, mihin terveyskäyttäytymisen a. terveyskäyttäytyminen ja elintavat teorioita ja malleja tarvitaan. b. sosiaaliset normit ja ympäristötekijät c. minäpystyvyys ja kyvykkyys Määrittele käsitteet ja anna esimerkki, miten ne vaikuttavat terveyskäyttäyty- 5 Sovella teorioita ja malleja. miseen. Valitse jokin terveyskäyttäytymisen muoto a. minäpystyvyys ja siihen sopiva malli. Hyödynnä valitsemasi b. uskomukset käyttäytymisen seurauksista mallin visuaalista kuviota ja täydennä siihen c. ympäristötekijät esimerkit siitä, miten eri tekijät vaikuttavat d. itsesäätely valitsemasi käyttäytymisen muutokseen. e. sosiaalinen normi Analysoi uutisartikkelia. Kehitä itsellesi muistisääntö kunkin teo- Lue artikkeli, jossa selitetään syitä siihen, rian ja mallin peruslogiikasta. miksi kaikki eivät noudattaneet suosituksia a. terveysuskomusmalli ja rajoituksia koronavirusepidemian alussa b. suunnitellun käyttäytymisen teoria keväällä 2020 ja miksi selkämpiä ohjeita tar- c. sosiaaliskognitiivinen teoria vittiin. Mitä yhteneviä käyttäytymistä selit- d. muutosvaihemalli täviä tekijöitä löydät artikkelista sekä teo- rioista ja malleista? Miksi osa ei noudata rajoituksia, vaikka ne ovat kaikkien tiedossa? Suomalaisia on kehotettu pysymään kotonaan koronatartuntojen hillitsemiseksi. Sosiaalipsykologi Nelli Hankonen kertoo, mikä saa jotkut kapinoimaan sääntöjä vastaan — ja millainen viestintä mo- tivoi ihmisiä noudattamaan rajoituksia tehokkaimmin. Hankonen on tutkinut keinoja vaikuttaa ihmisten motivaatioon ja käyttäytymiseen. Valintam- me eivät ole pelkästään terveen järjen varassa. Hankosen mukaan käyttäytymisen taustalla vaikuttaa erilaisia psykologisia harhoja ja virhepäätelmiä, ja me kaikki olemme niille jossain määrin alttiita. 1. Valistus ja tieto ei johda toimintaan Jos yksin valistus riittäisi, meillä ei olisi myöskään tupakoinnista tai liikunnan puutteesta johtu- via sairauksia, Hankonen muistuttaa.”Vaikka ihminen omaksuisi tiedon, motivaatio ei välttämät- tä riitä toimimaan sen mukaan.” Lisäksi on haastavaa antaa kaikille tarvittavat tiedot lyhyessä ajassa. Itse viestikin voi olla epä- määräinen. Emme esimerkiksi vieläkään tiedä tarkasti, kuinka pitkän matkaa virus voi matkustaa ja tartuttaa ilmateitse. 2. Mittakaava ei hahmotu ”Uhka on jotain sellaista, joka ei ole vielä toteutunut. Se, että kyse on kollektiivisesta haasteesta ja tarkoitus on madaltaa ja hidastaa tartuntakäyrää, on vaikea asia ymmärtää ja paketoida.” Tutkimusten mukaan muiden suojelemisen korostaminen tehoaa epidemioissa paremmin kuin se, että painotetaan jokaista suojelemaan omaa nahkaansa. ”Moni ajattelee, että on itse niin haa- voittumaton, ettei. sairaus vaikuta.jeTämäkin ” on tosin muuttunut viime viikkoina, kun on uutisoitu useampia lasten ja nuorten kuolemia. N TERVEYS OSANA ELÄMÄÄ 47 STI [23:0 oemaäNni —> 3. Ylioptimismi Ihmisillä on monia omaa etua palvelevia uskomuksia ja taipumus yliarvioida omaa osaamis- taan. "Moni saattaa ajatella olevansa niin varovainen, ettei itse sairastu, ja yliarvioida kykynsä huomioida kaikki riskit. Todellisuudessa ei välttämättä silti toimi suositusten mukaan ja esi- merkiksi koskettelee huomaamatta kasvojaan.” 4. Yhteisen edun dilemma Mitä useamman ihmisen kesken vastuu jakaantuu, sitä pienemmältä oma painoarvo tuntuu. Syntyy yhteismaan tragedia: kukaan ei enää ota vastuuta,ja jokainen toimii oman etunsa mu- kaan yhteisen hyvän sijaan. Tämä käy Hankosen mukaan ilmi kuntosalikävijöiden kommenteista. Kyllähän minä voin käydä salilla, kun kerran muut pysyvät kotona. Lopulta yhteismaan tragedia voi vaikuttaa kaikkiin. ”Kun näkee, että tuo toinen saa nauttia tavallisesta elämästä, se syö motivaatiota ja voi aiheuttaa muissakin lipsumista,” 5. Moraalinen valtuutus Kun teemme oikean teon ja saamme siitä moraalista mielihyvää, meillä on taipumus kompen- soida ja tehdä seuraavaksi vähän vähemmän hyviä tekoja. Normaalielämässä jousto on tärkeää, mutta tartuntatauti on erikoistapaus. Jos pesee kädet huolellisesti yhdeksän kertaa ja lipsuu kerran, aiempi vaivannäkö ei estä saamasta tartuntaa. 6. Luottamus sääntelyyn Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että turvallisuutta säännellään. Tämä saattaa synnyttää vir- hepäätelmän: ”Jos se on sallittua, se on automaattisesti turvallista.” ”Jos ulkona lenkkeily tai kuntosalilla käyminen olisi oikeasti vaarallista, eikö se olisijo kiellet- ty? Jos turvavälit ovat suosituksia, eihän niiden rikkominen ole niin vakavaa?” Hankonen sanoo. 7. Halu päättää omista asioista Koronakriisi rajoittaa monia vapauksia. Kun kielletään tapaamasta ystäviä tai menemästä mö- kille, on luonnollista tuntea kapinaa. ”Jos rajoitustoimet vaikuttavat järjenvastaisilta, ne ärsyttävät. Jos ihmiselle perustellaan, mik- si tämä on tärkeää, kapinointikin voi vähentyä. Valtaosa kuitenkin allekirjoittaa sen, että pitää suojella riskiryhmiä ja elämää.” 8. Ryhmäpaine Meillä on taipumus mukautua niiden ihmisten käytöks