Nuorten psykoottistyyppisten oireiden kliininen merkitys PDF

KATSAUS Maija Lindgren, Sebastian Therman ja Niklas Granö Nuorten psykoottistyyppisten oireiden kliininen merkitys Psykoottistyyppiset oireet ovat nuorilla suhteellisen yleisiä ja johtavat harvoin varsinaisen psykoosi­ sairauden kehittymiseen. Nuorten psykoottistyyppiset oireet liittyvät kuitenkin...

KATSAUS Maija Lindgren, Sebastian Therman ja Niklas Granö Nuorten psykoottistyyppisten oireiden kliininen merkitys Psykoottistyyppiset oireet ovat nuorilla suhteellisen yleisiä ja johtavat harvoin varsinaisen psykoosi­ sairauden kehittymiseen. Nuorten psykoottistyyppiset oireet liittyvät kuitenkin vakavampaan psyyk- kiseen oireiluun ja huonompaan ennusteeseen, minkä vuoksi niitä on tärkeää kartoittaa psykiatrisessa ­hoidossa. Hoidossa on tärkeää oirekeskeisyys: keskitytään ajankohtaiseen tilanteeseen, oireilun koko- naiskuva ja henkilön elämäntilanne huomioiden, ei niinkään mahdolliseen psykoosiriskiin. Psykoottis- tyyppisen oireilun ensisijainen suositeltava hoito on kognitiivinen psykoterapia. P sykoosisairauksien hoidossa painopiste TAULUKKO 1. Psykoottistyyppisen oireilun luokittelu on enenevästi varhaisessa tunnistami­ SIPS-haastattelun mukaisesti ja esimerkkejä oireista (12). sessa ja hoidossa (1). Psykoosia useim­ Oireluokka Esimerkkejä oireilusta miten edeltävä esioirevaihe tarjoaa mahdolli­ Epätavallinen Epävarmuutta siitä, mikä on totta ja suuden tunnistaa psykoosiin sairastumassa ole­ ajatussisältö ja mikä kuvitelmaa, maagista ajattelua, va henkilö jo ennen ensimmäistä psykoottista harhaluuloiset ajatuksia ajatustenluvusta tai tiedo- ajatukset tusvälineistä tulevista viesteistä episodia, ja varhainen hoito parantaa sairauden ennustetta (2). Epäluuloisuus Tunne seuratuksi tulemisesta, vainoa- ja vainoamis­ misajatuksia, tunne että on vaarassa, Psykoosin esioirevaihetta, niin sanottua ajatukset koska joku aikoo pahaa prodromaalivaihetta, luonnehtivat psykoottis­ Suuruus­ Liioiteltu käsitys itsestä, epärealistisia tyyppiset oireet (TAULUKKO 1). Ne ovat psy­ ajatukset suunnitelmia, ajatus siitä, että omaa koosin positiivisten oireiden kaltaisia mutta erityisiä kykyjä tai on valittu erityi- lievempiä, ja niitä voi esiintyä kuukausien tai seen rooliin vuosienkin ajan ennen oireiden kehittymistä Havainnon Kuiskauksien, koputusten, askelien psykoottistasoiksi. Psykoottistyyppisiä oireita poikkeavuudet kuuleminen, välähdysten tai hahmo- ja aistiharhat jen näkeminen, illuusiot, askarrutta- on usein tutkittu takautuvissa tutkimusasetel­ maan jäävät havaintokokemukset missa, joissa on kartoitettu jo sairastuneiden Hajanainen Puheen rönsyily, aiheesta eksymi- henkilöiden aikaisempia oireita. Sitä vastoin kommunikointi nen, puhe, jota muiden on vaikea etenevissä tutkimusasetelmissa on havaittu, ymmärtää ­etteivät psykoottistyyppiset oireet aina johda­ kaan sairastumiseen (3). tamista ja hoitoa yhdessä perusterveydenhuol­ Kirjoitus perustuu kahden suomalaisen tut­ lon työntekijöiden kanssa (5, 6). kimuksen perusteella syntyneisiin käsityksiin. Helsinki Prodromal Study kartoitti helsinki­ Kokemukset psykoosijatkumolla läisten 15–18-vuotiaiden psykiatrisen hoidon aloittaneiden nuorten psykoottistyyppisten Psykoottistyyppisiä oireita esiintyy, etenkin oireiden ennustavuutta (4). HYKS Psykiatrian nuorilla, muissakin tapauksissa kuin ennen psy­ JERI ( Jorvi Early psychosis Recognition and koosia. Meta-analyysin mukaan outoja havain­ Intervention) -hankkeessa kehitettiin nuorten toja, kokemuksia ja ajatuksia esiintyy 9–12-vuo­ psykoottistyyppisten oireiden varhaista tunnis­ tiaista lapsista 17 prosentilla ja 13–18-vuotiaista 515 Duodecim 2016;132:515–21  KATSAUS Oireilun kokonaiskuva ratkaisee 5. Skitsofrenia Psykoottistyyppisten oireiden kliinistä mer­ 4. Psykoottinen häiriö kitystä arvioitaessa haasteita asettaa niiden 3. Häiritseviä kausaalinen epäyhtenäisyys: ne eivät ole vain psykoottistyyppisiä oireita psykoosille ominaisia oireita vaan voivat esi­ 2. Muihin psykiatrisiin häiriöihin merkiksi liittyä dissosiaatioon (jossa henkilö liittyviä psykoottistyyppisiä oireita erottaa tietyn psyykkisen toiminnon muista, 1. Psykoottistyyppisiä oireita, jotka eivät häiritse esimerkiksi eristää tunteen traumaattisesta ko­ 0. Ei psykoottistyyppisiä oireita kemuksesta) tai päihteiden käyttöön. Alison Yungin tutkimusryhmä jakaa psy­ KUVA. Psykoosijatkumon mallinnus (9). Kuvion leveä koottistyyppiset oireet kolmeen luokkaan seu­ alaosa kuvaa yleisintä tilannetta ja kapea huippu har- raavasti (9). Psykoottistyyppiset oireet voivat vinaisinta. Psykoottistyyppiset oireet nähdään oireina, joihin liittyy suurentunut riski, ei psykoosin prodro- olla normaalivaihtelua psykoosijatkumolla, maalioireina, joista seuraisi välttämättä sairastuminen. varsinkin jos kyse on nuoren henkilön ohime­ Liukumat psykoosijatkumolla ovat mahdollisia, myös nevistä kokemuksista. Normaaliin nuoruu­ lievempään suuntaan. Psykoosin esioiretutkimusta den kehitykseen voi myös kuulua kokemuksia on tehty eniten tasolla 3, mutta suomalaisessa hoito- järjestelmässä taso 2 on yleisempi. Huippuna on skit- esimerkiksi kielteisen huomion keskipisteenä sofrenia kuvaamassa pitkäkestoisia, toimintakykyyn olemisesta sekä omnipotentteja haavoittumat­ vakavasti vaikuttavia psykoottisia oireita, mutta myös tomuuden kokemuksia, jotka voidaan virheelli­ affektiivisia psykooseja ennustetaan psykoottistyyppi- sesti tulkita psykoosiriskioireiksi (10). sillä oireilla. Toisekseen psykoottistyyppiset kokemukset voivat olla lievempiin psykiatrisiin sairauksiin nuorista 8 prosentilla (7). Psykoottistyyppisten kuten masennukseen tai ahdistuneisuuteen oireiden esiintyvyys vähenee terveessä väestös­ liittyvää oheisoireilua. Varsinkin nuoret voivat sä aikuisiässä. Yleisväestöstä 5 % raportoi psy­ reagoida henkiseen pahaan oloon psykoottis­ koottistyyppisistä kokemuksista (8). tyyppisillä oireilla. Myös psykiatrisilla aikuis­ Psykoottistyyppisten kokemusten ajatellaan potilailla ne ovat yleisiä (11). Kolmas ryhmä muodostavan jatkumon, jolle asettuvat niin ovat psykoosia ennakoivat esioireet. Varsinkin normaalikokemukset kuin psykoottistasoisek­ jatkuvat oireet, jotka yhdistyvät negatiivisiin si määriteltävä oireilu (KUVA). Ohimenevillä, oireisiin, kuten vetäytymiseen ihmissuhteista lievillä psykoottistyyppisillä kokemuksilla ei ja heikentyneeseen toimintakykyyn, ovat tässä ole kliinistä merkitystä. Lyhytkestoisia, voi­ mielessä huolestuttavampia. makkaampiakin psykoottistyyppisiä kokemuk­ Psykoottistyyppiset oireet eivät siis ole kes­ sia voi olla kenellä tahansa esimerkiksi kovan kenään samanarvoisia, vaan niiden merkityksen psyykkisen kuormituksen yhteydessä. Varsinkin kliinisessä arvioimisessa on otettava huomioon nuorilla, joilla on mielenterveysongelmista joh­ kokonaiskuva (TAULUKKO 2). Samantapainen tuvaa oireilua, psykoottistyyppiset oireet ovat oireilu voi olla ohimenevää nuoruusiän kipui­ tavallisia ja ennustavat harvoin psykoosia (4). lua tai psykoosin esioireilua. Oireiden lisäksi Voimakkaammat psykoottistyyppiset oireet on huomioitava nuoren toimintakyky, perhe ja sijoittuvat psykoosijatkumon toiseen päähän, kehitys eri elämänaloilla. jossa ääripäänä on kliinisesti määriteltävä psy­ koosi. Jatkumoajattelu korostaakin, etteivät Haastatteluilla arvioidaan psykoosioireet ole laadullisesti erilaisia kuin psykoosiriskiä normaaleiksi luokiteltavat kokemukset – vain frekvenssiltään ja intensiteetiltään voimak­ Psykoosiriskin määrittelemisessä käytetään kaampia (8). Selvää rajaa normaalikokemusten riskikriteeristöjä, joista Clinical High Risk ja sairauden välillä ei siis ole. (CHR) ja Ultra-High Risk (UHR) ovat tun­ M. Lindgren ym. 516 TAULUKKO 2.   Psykoottistyyppisen oireilun kokonais­ TAULUKKO 3.   Psykoosiriskiluokat SIPS-haastattelun mu- kuvan arviointi. kaisesti (12). Huomioitavia tekijöitä psykoottistyyppisten Psykoosiriski­ Kriteerit oireiden kliinistä merkitystä arvioitaessa (riskiä syndrooma kasaavia tekijöitä) Vaimentunut Kliinisesti merkittäviä psykoottis­ Ovatko oireet vakavantasoisia ja usein esiintyviä? psykoosiriskioire- tyyppisiä oireita vähintään ker- yhtymä ran viikossa, oireet alkaneet tai Ovatko oireet esiintyneet samantasoisina niin kauan pahentuneet kuluneen vuoden kuin henkilö muistaa, vai ovatko ne voimistuneet? aikana Kuinka vakuuttunut henkilö on kokemiensa oireiden todenperäisyydestä, ja kuinka merkityksellisinä hän ne Lyhytkestoinen Oireet ovat psykoottistasoisia, kokee? ohimenevä psykoot- mutta niiden kesto on alle viikon tinen oireyhtymä Kokeeko henkilö oireiden häiritsevän normaalia elämää? Geneettisen riskin Psykoosipiirteinen persoonalli­ Selittyvätkö oireet henkilön alakulttuurilla, vai poikkea- ja toimintakyvyn suus­häiriö tai ensimmäisen as- vatko ne siitä? heikentymisen teen sukulaisella psykoottinen Onko henkilöllä heikentynyt toimintakyky, esimerkiksi oireyhtymä häiriö ja toimintakyky heikenty- koulunkäyntiin tai työhön liittyen? nyt vähintään 30 % verrattuna toiminta­kyvyn parhaaseen tasoon Liittyykö oireiluun myös negatiivisia oireita, kuten vetäy- kuluneen vuoden aikana tymistä ihmissuhteista, energian vähenemistä ja latteaa tunneilmaisua? Mitä muita oireita henkilöllä esiintyy (muut mielenter- veyden häiriöt), ja millainen on muuten hänen elämän- Kolmas riskioireyhtymä tunnistetaan ge­ tilanteensa? neettisen psykoosiriskin ja toimintakyvyn hei­ Perheen ja muun sosiaalisen ympäristön tuoma tuki tai kentymisen perusteella. Tämä riskioireyhtymä kuormitus voi kuitenkin olla ongelmallinen, eikä Euroo­ Nuoruusiän kehitys eri elämänalueilla pan Psykiatriyhdistys EPA suosittelekaan sitä käytettäväksi yksinään psykoosiriskin määrit­ Päihteiden käyttö tämiseen (13). Psykoosiriski on muihin riski­ Somaattinen terveys luokkiin verrattuna pieni ja – erotuksena oirei­ Onko henkilöllä kohonnut geneettinen riski, onko lähi- siin perustuviin riskiluokkiin – henkilön omas­ sukulaisilla psykoosisairautta tai täyttyvätkö psykoosi- sa kokemusmaailmassa mikään ei välttämättä piirteisen persoonallisuushäiriön kriteerit? viittaa psykoosiriskiin. Voi olla esimerkiksi kyse tapauksesta, jossa perheenjäsenen psykoosiin netuimpia. Näiden kriteerien täyttymistä ar­ sairastuminen kuormittaa henkilöä niin, että vioidaan esi­oire­haastattelun avulla. Mainittui­ hänen oma toimintakykynsä huononee riski­ hin kriteeristöihin liittyvät keskenään saman­ kriteerien täyttymiseen vaadittavan määrän. tapaiset haastattelumenetelmät ­ Structured Strukturoitujen haastattelujen lisäksi psykoo­ ­Interview for Psychosis-risk Syndromes, SIPS siin sairastumista on ennustettu subjektiivisesti ja ­ Comprehensive Assessment of At-risk koetuilla muutoksilla tiedonkäsittelyssä ja havait­ ­Mental States, CAARMS (9, 12). Haastatelta­ semisessa (ns. perusoireet) (14). Psykoosiriskiä va voidaan näissä luokitella kohonneessa psy­ arvioidaan haastattelujen vaatiman ajan ja eri­ koosiriskissä olevaksi kolmen riskioireyhtymän tyiskoulutuksen vuoksi myös kyselylomakkeil­ avulla (TAULUKKO 3). la, kuten Nuoruusiän kokemuskysely NKK:lla Yleisimmin psykoosiriskiluokitukseen pää­ (Prodromal Questionnaire, PQ-92) (15). It­ dytään psykoottistyyppisten oireiden perus­ seraportoitujen ja haastatteluun perustuvien teella. Harvinaisemmassa riskioireyhtymässä psykoottistyyppisten kokemusten ero on suuri, oireet ovat psykoottistasoisia, mutta niiden kes­ ja luotettavimmin kyselylomakkeet mittaavat to on lyhyt, alle viikon. Koska lyhytkestoinen nuorilla kuuloharhoja (7). Lomakkeiden tuoma psykoosi voidaan diagnosoida jo päivän kes­ informaatio on hyödyllistä, muttei yksinään käy­ toisena, voidaan kyseenalaistaa, onko kyseessä tettynä kovin ennustavaa, minkä takia lomakkeet enää riskioireilu. soveltuvat lähinnä alustavaan seulontaan. 517 Nuorten psykoottistyyppisten oireiden kliininen merkitys  KATSAUS Psykoosiriskin ja psykoosin määrittely ovat mioiden psykooseja ei voikaan ennustaa yleis­ kuin veteen piirrettyjä viivoja, jotka eri mene­ väestössä, ja psykoosiriskiä kannattaa arvioida telmiä käyttäen piirtyvät hieman eri kohtiin ainoastaan apua hakevilta henkilöiltä (13, 18). oirejatkumoa. Riskihaastattelulla arvioitu psy­ Kansainvälisissä tutkimuksissa psykoosiriski koosiriskioireilu voi täyttää psykoosin kriteerit on ennustanut psykoosiin sairastumista viime ICD-10-tautiluokituksessa. Kun psykoosiriskiä vuosina yhä heikommin (3). On esitetty, että arvioidaan dikotomisesti, jatkumolla ilmenevät kun riskioireet ja erikoisklinikat ovat tulleet psykoottistyyppiset kokemukset kategorisoi­ tutummiksi, hoitoon on hakeuduttu aikaisem­ daan keinotekoisesti ja muu informaatio oirei­ min ja lievemmillä, vähemmän aikaa kestäneil­ den vakavuudesta ja merkityksestä henkilön lä oireilla. Näissä vähemmän sairaissa ryhmissä elämässä hukkuu. riskiarviot ovat siis olleet epätarkempia. Toi­ saalta sairastumisia on saatettu ehkäistä saadun Psykoosiriskissä olevista harva varhaisen hoidon vuoksi tai sairastumisessa on sairastuu psykoosiin voinut kestää kauemmin, jos riskipotilaat on ”saatu kiinni” aikaisessa vaiheessa. Kaikki psykoottistyyppinen oireilu ei ole häi­ Osa ennustavuuden vaihtelusta voi liittyä ritsevää eikä hoitoa vaativaa. Nuorista, joilla on hoitoon, jota tutkittavat ovat saaneet riskiluoki­ psykoottistyyppisiä oireita, kolmen neljäsosan tuksen jälkeen. Psykoottistyyppiset oireet ovat on arvioitu kokevan ne häiritsevinä (16). Vaik­ olleet ennustavampia, kun tutkittavia on vain ka osa epätavallisten oireiden kokijoista kaipaa monitoroitu, verrattuna tutkimuksiin, joissa apua, osalle kokemukset ovat myönteisiä, eikä he ovat saaneet jotain psykiatrista hoitoa (19). yksilöllisen kokemistavan ja kulttuurin vaiku­ Psykoottistyyppisten oireiden hoitaminen on­ tusta asiaan voi vähätellä. kin yleensä aina kannattavaa. Psykoosin ennustamista koskevat tutkimuk­ set on kansainvälisesti usein tehty psykoosien Psykoottistyyppisiä oireita on varhaistoteamiseen erikoistuneissa yksiköissä. tärkeää kartoittaa – yhteys Niihin valikoituu nimenomaan psykoottistyyp­ vakavampaan oireiluun piseen oireiluun apua hakevia potilaita, jotka lähettävä taho on arvioinut psykoosiriskissä Vaikka psykoottistyyppiset oireet eivät liity oleviksi. Tällaisessa rikastuneessa otoksessa aina psykoosiin, niiden tunnistaminen ja kar­ psykoosiriski ennustaa suhteellisen vahvasti toittaminen asiantuntevan arvioijan toimesta psykoosia (17). Henkilöistä, joilla on esi­oire­ on tärkeää. Psykoottistyyppiset oireet itsessään haastattelulla (SIPS tai CAARMS) arvioitu voivat heikentää elämänlaatua. Ne voivat olla kohonnut psykoosiriski, on sairastunut psy­ hämmentäviä, pelottaviakin kokemuksia, jotka koosiin puolen vuoden päästä 10 %, vuoden eivät välttämättä näy helposti käyttäytymisen kuluttua 15 % ja kolmen vuoden päästä 29 % tasolla. Kokemuksista ei ehkä uskalleta tai osata (13). Valtaosa psykoosiriskitutkimuksesta on kertoa spontaanisti, koska muu oireilu on sub­ tehty täysi-ikäisillä, ja nuorilla psykoosiriski­ jektiivisesti helpompi tunnistaa ja tuoda esiin. kriteerit ennustavat psykoosia heikommin kuin Systemaattinen haastatteluinstrumentti, kuten aikuisilla (13). SIPS tai CAARMS, antaa hyvän mahdollisuu­ Näitä tuloksia ei kuitenkaan voi yleistää suo­ den saada kattava kuva mahdollisesti häiritse­ raan suomalaisen erikoissairaanhoidon arkeen, vistä psykoottistyyppisistä kokemuksista. Esi­ jossa psykoottistyyppiset oireet ovat harvoin oirehaastatteluista saatu kokemus kertoo, että niitä oireita, joiden vuoksi nuori hakee apua. psykiatrisen hoidon vastikään aloittaneilla on Tällöin sairastumisriski on mainittuja lukuja runsaasti psykoottistyyppisiä kokemuksia, jois­ pienempi (4). Vaikka psykoottistyyppiset oi­ ta he eivät aiemmin ole kertoneet, ja jopa diag­ reet myös väestötasolla liittyvät kolminkertai­ nosoimattomia psykoosisairauksia voi löytyä. seen psykoosiriskiin, vuosittainen ilmaantuvuus Kysyminen kokemuksista neutraaliin sävyyn on edelleen vain 1,5 %. Oireiden yleisyys huo­ toimii myös rauhoittavana normalisointina, M. Lindgren ym. 518 koska se antaa viestin, että samanlaisia koke­ muksia on muillakin. Ydinasiat Psykoottistyyppiset oireet liittyvät nuoril­ 88 Psykoottistyyppisiä oireita esiintyy psy- la usein alhaiseen toimintakykyyn ja myös ne koosin esioirevaiheessa, minkä vuoksi psykoosiriskissä olevat, jotka eivät sairastu niiden avulla on pyritty ennustamaan psykoosiin ovat hoitoa tarvitseva ryhmä, jolla psy­kooseja. toimintakyky on pitkäaikaisesti heikentynyt (5, 20). Psykoosiriskikriteerit täyttävistä nuorista 88 Psykoottistyyppisiä oireita esiintyy ylei- aikuispotilaista yli 70 prosentilla arvioidaan sesti lapsilla ja nuorilla, varsinkin liittyen täyttyvän myös jonkin psykiatrisen diagnoo­ lievempiin psykiatrisiin häiriöihin kuten sin kriteerit (21). Psykoottistyyppiset oireet masennukseen. voivat myös nuoren masennuksen yhteydessä 88 Esioirehaastatteluiden perusteella psy- indikoida vakavampaa sairaudenkuvaa ja hei­ koosiriskiin luokitelluista vain harva sai- kompaa hoitoennustetta (22). Sitä vastoin ah­ rastuu psykoosiin. distuneisuushäiriön yhteydessä ilmenevät psy­ 88 Psykoottistyyppisiä oireita on tärkeää koottistyyppiset oireet voivat olla yhteydessä kartoittaa kliinisessä ympäristössä, koska pienempään psykoosiin sairastumisen riskiin: ne saattavat liittyä vakavampaan sairau- ahdistuneisuushäiriön oudot kokemukset voi­ denkuvaan, huonompaan ennusteeseen vat jonkin aikaa näyttää alkavaan psykoosiin ja heikentyneeseen toimintakykyyn. liittyviltä, mutta eivät ne sitä ole (21). 88 Psykoottistyyppisten oireiden hoitami- Psykoottistyyppiset oireet ennustavat jonkin sessa painopiste on oirekeskeisyys psy- verran myös muihin mielenterveyden häiriöi­ koosin ehkäisemisen sijaan. hin sairastumisiin ja psykiatrisiin sairaalahoi­ toihin (4, 23). Psykoosiriskioireiluun yhdistyy nuorilla lisäksi usein heikentynyt kognitiivinen suoriutuminen ja sitä kautta jokapäiväinen toi­ mintakyky arjessa, mikä voi näkyä esimerkiksi Koska suurin osa psykoosiriskitapauksista itsenäisessä asumisessa, työnteossa ja ihmis­ on vääriä hälytyksiä, hoidon on oltava kaikille suhteissa (24, 25). Nuorten psykoottistyyppi­ turvallista, riskitöntä ja hyvin siedettyä. Kog­ set oireet kytkeytyvät myös itsetuhoisuuteen; nitiivista psykoterapiaa (cognitive ­behavioral riskioireilu liittyy siis useimmiten muuhun va­ therapy, CBT) suositellaan ensimmäisenä kavaan psyykkiseen huonovointisuuteen. hoitomuotona (2, 26). Kognitiivisen terapian lähestymistapa sopii niin psykoottistyyppis­ Hoidetaan oireita, ei riskiä ten kuin psykoositasoisten oireiden hoitoon painopisteen ollessa kokemusten normali­ Ennakko-oireiden tunnistamisessa ja alkuvai­ soinnissa, stressin vähentämisessä ja vaihto­ heen hoidossa tärkeä rooli on perusterveyden­ ehtoisten tulkinnoissa. Myös manualisoidusta huollolla, esimerkiksi terveysasemien, koulu­ perhe­terapiasta on näyttöä psykoottistyyppis­ terveydenhuollon ja työterveyshuollon työllä. ten oireiden hoidossa (27). Psykoedukaatio Erikoissairaanhoitoon kuuluu pitkittyvä ja vai­ riskioireista sekä yksilöllisten laukaisevien ja keutuva oireilu. suojelevien tekijöiden ja arjen sujumisen kar­ Kohdattaessa psykoottistyyppisiä oireita klii­ toittaminen on hyödyksi. Stressi-alttiusmallin nisessä ympäristössä on hoidettava senhetkisiä mukaan psykoosin puhkeamiseen vaikuttaa oireita, ei mahdollisen tulevan sairauden riskiä. biologinen haavoittuvuus ja laukaiseva stres­ Koska psykoosidiagnoosi tehdään oirejatkumol­ si, minkä vuoksi tärkeiksi hoidossa nousevat la riittävällä esiintymistiheydellä ja voimakkuu­ psykososiaalisen stressin vähentäminen, elä­ della esiintyvästä oireilusta, on hoidon ja siten mäntilanteen, traumojen ja perheympäristön myös mahdollisen ehkäisyn kannalta tärkeintä, kuormitustekijöiden kartoitus sekä päihteiden että oireilun suunta saadaan käännettyä laskuun. käytön vaikutusten huomiointi (28). 519 Nuorten psykoottistyyppisten oireiden kliininen merkitys  KATSAUS Ehkäisytarkoituksessa alaikäisille annetun telluista täyttyvät muun häiriön kriteerit, tilan lääkityksen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä erottaminen esimerkiksi masennuksesta voi eikä täysi-ikäistenkään pitkäaikaiselle preventii­ olla haastavaa. Uusi diagnoosi on herättänyt viselle hoidolle ole perusteita (2). Jos psykoot­ huolta normaalikokemusten patologisoinnista tistyyppiset oireet etenevät vakaviksi, nykytie­ ja siitä, hoidetaanko tulevien ongelmien riskiä don perusteella pieni annos toisen polven psy­ vai senhetkisiä ongelmia. Turhien hoitojen, koosilääkettä (antipsykootti) voi tulla kysee­ huolen aiheuttamisen ja leimaamisen vaara on seen täysikäisillä, kunnes tilanne vakiintuu niin, otettava huomioon. että psykososiaaliset interventiot ovat mahdol­ Diagnoosin merkitys voi myös olla toissijai­ lisia (2). Ensisijaista on kuitenkin riskioireiden nen epämääräisen psykoottistyyppisen oireilun kartoitus ja mahdollisen etenemisen arviointi. kannalta, koska se usein sopii huonosti psykiat­ Jos oireet yltyvätkin psykoottistasoiksi, hoita­ riseen luokittelusysteemiin. mattoman psykoosin kesto jää tiiviissä seuran­ nassa lyhyeksi. Valmiiksi toimiva hoitosuhde Lopuksi kantaa myös mahdollisen psykoosiin sairastu­ misen yli. Erityisesti suuressa riskissä olevien Vain toistuva, paheneva ja häiritsevä psykoot­ kannalta hoidon katkeamaton jatkuvuus on tär­ tistyyppinen oireilu luokitellaan psykoosiriski­ keää, koska potilaat ovat vaarassa syrjäytyä hoi­ oireiluksi, ja psykoosiriskikriteerit täyttävistä­ dosta mahdollisten kognitiivisten vaikeuksien kin harva sairastuu psykoosiin. Psykoottistyyp­ ja heikomman toimintakyvyn vuoksi. pisten oireiden hoidossa onkin tasapainoiltava Usein hoitoon tullaan muiden kuin psykoot­ toisaalta kokemusten normalisoinnin ja ahdis­ tistyyppisten oireiden takia. Tarjoutuvia oireita tuksen vähentämisen ja toisaalta oireiden tii­ ja häiriöitä hoidetaan tällöin näiden häiriöiden viin monitoroinnin ja riskistä informoimisen hoitosuositusten mukaan, jolloin psykoottis­ välillä. tyyppisellä oireilullakin on taipumus lievittyä Kansainvälisissä julkaisuissa on tuotu esil­ (29). Vaikutus toimii myös toisinpäin: muut le vaihekohtaista hoitoa vastaamaan hoidon oireet voivat lievittyä, kun psykoottistyyppiset tarpeeseen normaaliksi luokitellun ja diag­ oireet lievittyvät, esimerkiksi unensaanti voi nosoitavissa olevan häiriön väliin sijoittuvalla helpottua ja sosiaalinen vetäytyminen vähen­ harmaalla alueella. Fokuksessa olisikin tärkeää tyä. Masennuslääkitys voi sopia muun hoidon diagnoosirajoista välittämättä olla matalan kyn­ lisäksi hyvin psykoottistyyppisen oireilun hoi­ nyksen joustava, nopea, oirekeskeinen hoito, toon (30). Vaikutusmekanismi voi tällöin liit­ joka tarvittaessa voi ulottua ensipsykoosin tyä epätavallisten kokemusten muuttuneeseen hoitamiseen asti. Hoidossa painopisteinä ovat tulkitsemiseen mielialan kohetessa. oireiden lievitys ja nuoren tukeminen myöntei­ seen kehitykseen ja kasvuun. Psykoosiriskioireilu asettuu MAIJA LINDGREN, psykologian tohtori huonosti diagnoosirajoihin SEBASTIAN THERMAN, psykologian tohtori Varhaisen tunnistuksen painotuksen myötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveysyksikkö ja tarpeen mukaisen hoidon varmistamiseksi uudessa DSM-5-luokittelussa on tutkimus­ NIKLAS GRANÖ, psykologian tohtori, dosentti HYKS Psykiatria, psykoosien ja oikeuspsykiatrian linja, käytössä uutena häiriönä psykoosinkaltaisten Jorvin sairaala oireiden syndrooma (attenuated psychosis Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveysyksikkö syndrome), joka voidaan diagnosoida häi­ ritsevien, viikoittaisten psykoottistyyppisten SIDONNAISUUDET oireiden perusteella, jos ne ovat pahentuneet Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia vuoden sisällä eivätkä selity paremmin toisella häiriöllä (31). Kritiikkinä uudelle diagnoosille on esitetty, että koska suurella osalla riskiluoki­ M. Lindgren ym. 520 KIRJALLISUUTTA 1. Salokangas RK, Heinimaa M, Suomela T, 12. Miller TJ, McGlashan TH, Rosen JL, ym. depression, impacting on illness onset, ym. Psykoosialttiuden arvioinnin opas. Prodromal assessment with the structu- risk, and severity – implications for diag- Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2002. red Interview for Prodromal Syndromes nosis and ultra-high risk research. Schizo­ 2. Schmidt SJ, Schultze-Lutter F, Schimmel- and the Scale of Prodromal Symptoms: phr Bull 2012;38:247–57. mann BG, ym. EPA guidance on the early predictive validity, interrater reliability, 23. Werbeloff N, Drukker M, Dohrenwend BP, intervention in clinical high risk states of and training to reliability. Schizophr Bull ym. Self-reported attenuated psychotic psychoses. Eur Psychiatry 2015;30:388– 2003;29:703–15. symptoms as forerunners of severe 404. 13. Schultze-Lutter F, Michel C, Schmidt SJ, mental disorders later in life. Arch Gen 3. Fusar-Poli P, Bonoldi I, Yung AR, ym. ym. EPA guidance on the early detection Psychiatry 2012;69:467–75. Predicting psychosis: meta-analysis of of clinical high risk states of psychoses. 24. Bora E, Lin A, Wood SJ, Yung AR, M ­ cGorry transition outcomes in individuals at high Eur Psychiatry 2015;30:405–16. PD, Pantelis C. Cognitive deficits in youth clinical risk. Arch Gen Psychiatry 2012;69: 14. Klosterkötter J, Schultze-Lutter F, Gross with familial and clinical high risk to 220–9. G, Huber G, Steinmeyer EM. Early self- psychosis: a systematic review and meta- 4. Lindgren M, Manninen M, Kalska H, ym. experienced neuropsychological deficits analysis. Acta Psychiatr Scand 2014;130: Predicting psychosis in a general adoles- and subsequent schizophrenic diseases: 1–15. cent psychiatric sample. Schizophr Res an 8-year average follow-up prospective 25. Kelleher I, Cederlöf M, Lichtenstein P. 2014;158:1–6. study. Acta Psychiatr Scand 1997;95:396– Psychotic experiences as a predictor of 5. Granö N, Kallionpää S, Karjalainen M, ym. 404. the natural course of suicidal ideation: a Lower functioning predicts identification 15. Kline E, Schiffman J. Psychosis risk screen­ Swedish cohort study. World Psychiatry of psychosis risk screening status in help- ing: a systematic review. Schizophr Res 2014;13:184–8. seeking adolescents. Early Interv Psychiat- 2014;158:11–8. 26. Gergov V, Ranta K, Lindberg N, ym. Psy- ry 2015;9:363–9. 16. Kelleher I, Wigman JT, Harley M, ym. koosiriskissä olevien nuorten ja nuorten 6. Granö N, Karjalainen M, Edlund V, ym. Psychotic experiences in the population: psykoottisten häiriöiden psykoterapeut- Changes in depression, anxiety and ho- association with functioning and mental tiset hoitomuodot – Systemaattiseen kir- pelessness symptoms during family- and distress. Schizophr Res 2015;165:9–14. jallisuushakuun perustuva katsaus. Suom community-oriented intervention for 17. Fusar-Poli P, Yung AR, McGorry P, van Lääkäril 2015;70:2413–8. help-seeking adolescents and adoles- Os J. Lessons learned from the psychosis 27. Miklowitz DJ, O’Brien MP, Schlosser DA, cents at risk of psychosis. Nord J Psychiat- high-risk state: towards a general staging ym. Family-focused treatment for ado- ry 2014;68:93–9. model of prodromal intervention. Psychol lescents and young adults at high risk 7. Kelleher I, Connor D, Clarke MC, Devlin Med 2014;44:17–24. for psychosis: results of a randomized N, Harley M, Cannon M. Prevalence of 18. Kaymaz N, Drukker M, Lieb R, ym. Do trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry psychotic symptoms in childhood and subthreshold psychotic experiences pre- 2014;53:848–58. adolescence: a systematic review and dict clinical outcomes in unselected non- 28. Holtzman CW, Trotman HD, Goulding meta-analysis of population-based stu- help-seeking population-based samples? SM, ym. Stress and neurodevelopmental dies. Psychol Med 2012;42:1857–63. A systematic review and meta-analysis, processes in the emergence of psychosis. 8. van Os J, Linscott RJ, Myin-Germeys I, enriched with new results. Psychol Med Neuroscience 2013;249:172–91. Delespaul P, Krabbendam L. A systematic 2012;42:2239–53. 29. Wigman JT, Lin A, Vollebergh WA, ym. review and meta-analysis of the psycho- 19. Bechdolf A, Phillips LJ, Francey SM, ym. Subclinical psychosis and depression: sis continuum: evidence for a psychosis Recent approaches to psychological in- co-occurring phenomena that do not proneness-persistence-impairment terventions for people at risk of psychosis. predict each other over time. Schizophr model of psychotic disorder. Psychol Med Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2006; Res 2011;130:277–81. 2009;39:179–95. 256:159–73. 30. Cornblatt BA, Carrión RE, Addington J, 9. Yung AR, Stanford C, Cosgrave E, ym. 20. Fusar-Poli P, Rocchetti M, Sardella A, ym. ym. Risk factors for psychosis: impaired Testing the Ultra High Risk (prodromal) Disorder, not just state of risk: meta- social and role functioning. Schizophr Bull criteria for the prediction of psychosis in analysis of functioning and quality of life 2012;38:1247–57. a clinical sample of young people. Schizo­ in people at high risk of psychosis. Br J 31. Fusar-Poli P, Carpenter WT, Woods SW, phr Res 2006;84:57–66. Psychiatry 2015;207:198–206. McGlashan TH. Attenuated psychosis 10. Carol EE, Mittal VA. Normative adolescent 21. Salokangas RK, Ruhrmann S, von Re- syndrome: ready for DSM-5.1? Annu Rev experiences may confound assessment ventlow HG, ym. Axis I diagnoses and Clin Psychol 2014;10:155–92. of positive symptoms in youth at ultra- transition to psychosis in clinical high- high risk for psychosis. Schizophr Res risk patients EPOS project: prospective 2015;166:358–9. follow-up of 245 clinical high-risk out- 11. Gaudiano BA, Zimmerman M. Prevalence patients in four countries. Schizophr Res of attenuated psychotic symptoms and 2012;138:192–7. their relationship with DSM-IV diagnoses 22. Wigman JT, van Nierop M, Vollebergh WA, in a general psychiatric outpatient clinic. ym. Evidence that psychotic symptoms J Clin Psychiatry 2013;74:149–55. are prevalent in disorders of anxiety and SUMMARY Clinical significance of psychotic-like symptoms in youth Symptoms of the psychotic type are relatively common in young persons, but seldom result in the development of an actual psychotic disorder. Psychotic-like symptoms in the young are, however, associated with more severe psychiatric symptoms and a less favorable prognosis, whereby their identification is important in psychiatric treatment. A symptom-oriented approach is important in the treatment: instead of the possible risk of psychosis, focus will be on the actual situation, taking the total symptom picture and the person’s life situation into consideration. Cognitive psychotherapy is the recommended first-line treatment for psychotic-like symptoms. 521 Nuorten psykoottistyyppisten oireiden kliininen merkitys