Nuorten hyvinvointia tukevat palvelut ja lainsäädäntö PDF

NUORTEN HYVINVOIN TIA TUKEVAT PALVELUT ’Toimintaperiaatteet ja tehtävät, nuorten hyvinvoinnin tukemiseen liittyvä keskeinen lainsäädäntö’. OP2 Nuoruus ja hyvinvointipalvelut SAMK / syksy 2024 Hanna Raitakari 1 ”Nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukevat mm....

NUORTEN HYVINVOIN TIA TUKEVAT PALVELUT ’Toimintaperiaatteet ja tehtävät, nuorten hyvinvoinnin tukemiseen liittyvä keskeinen lainsäädäntö’. OP2 Nuoruus ja hyvinvointipalvelut SAMK / syksy 2024 Hanna Raitakari 1 ”Nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukevat mm. hyvät perhesuhteet, positiiviset koulukokemukset, mieleiset harrastukset ja ainakin yksi läheinen ystävä. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tekijöitä on tärkeä tukea kodeissa ja kouluissa”. 2 Yhteisöllisyys ja palvelut tukevat nuorten hyvinvointia  Nuoruus lainsäädännössä Diasarja  Etsivä nuorisotyö Opiskeluhuoltopalvelut n sisältö  Apua verkossa Nuorisopalvelut  Harrastukset, yhteisölliset palvelut 4 nuorten hyvinvoinnin tukemiseen liittyvä keskeinen lainsäädäntö SOSIAALIHUOLTOLAKI: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301 NUORISOLAKI: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285 -> huom! katso erityisesti 9§ MONIALAINEN YHTEISTYÖ OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287#Pidp2472864 LASTENSUOJELULAKI: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417 5  Sosiaalihuoltolaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301 Lain tarkoituksena on: 1) edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta; 3) turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet; 4) edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa; 5) parantaa yhteistyötä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä 1–4 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. 6  Esimerkki, miten sos.huoltolaki näkyy nuorten palveluissa 9 § (8.7.2022/589) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen Hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin hyvinvointialueen asukkaille ja hyvinvointialueella toimiville yhteisöille. 10 § Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Tarvittaessa on järjestettävä erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin. 7  Esimerkki, miten sos.huoltolaki näkyy nuorten palveluissa 27 c § (29.6.2021/635) Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut Hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon kuraattoripalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään. Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut ovat osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiskeluhuollon palveluja. Sen lisäksi, mitä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetään opiskeluhuollon kuraattoripalvelujen järjestämisestä ja sisällöstä, hyvinvointialueen on niitä järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden toimijoiden kanssa terveydenhuoltolain 15 a §:n 3 momentin mukaisesti. Hyvinvointialueen velvollisuudesta osallistua perusopetuslain (628/1998) 15 §:ssä sekä lukiolain (714/2018) 12 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 99 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen säädetään terveydenhuoltolain 15 a §:n 4 momentissa. (25.5.2022/380) 8 9  Nuorisolaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285 Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; 2) tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; 3) tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; 4) edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä 5) parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat: 1) yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys; 2) kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen; 3) monialainen yhteistyö. 10 11  nuorisolaki 9§ Monialainen yhteistyö Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Verkoston tai muun yhteistyöryhmän tulee toimia vuorovaikutuksessa nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen verkosto. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Verkoston tai muun vastaavan yhteistyöryhmän tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, yhteisiä menettelytapoja nuoren palveluihin ohjaamisessa sekä tiedonvaihdon sujuvuutta; 3) edistää yhteistyötä nuorisotoiminnan toteutumiseksi. 12  nuorisolaki 10 § Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä nuorisotyö perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen ja nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Etsivä nuorisotyö aloitetaan ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Etsivä nuorisotyö voidaan aloittaa myös muiden viranomaisten luovuttamien tietojen perusteella. 13 Etsivä nuorisotyö 14 15 nuorisolaki 16  nuorisolaki 24 § Nuorten osallistuminen, vaikuttaminen ja kuuleminen Nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa nuorisovaltuustossa tai vastaavassa nuorten vaikuttajaryhmässä säädetään kuntalain (410/2015) 26 §:ssä. Sen lisäksi, mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään, kunnan ja valtion viranomaisen tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. 17  lastensuojelulaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417 1§ Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ___________________________________________________________________ Lastensuojelu on vastuuta lapsen hyvinvoinnista, erilaisia lastensuojelun tehtäviä, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä ja palvelujen kehittämistä kasvatuksen tueksi. 18 2§ ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista on lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla! 3§ Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. 20 Hyvinvointia Ehkäisevä lastensuojelu lueiden Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tehtävät, Tuki koulunkäyntiin Yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun jotka järjestäminen Lastensuojeluilmoitusrekisterin ja asiakasrekisterin ylläpito perustuvat Avohuolto (lastensuojelussa) Sijaishuolto ja sijaishuollon valvonta lastensuojel Jälkihuolto (kunnes nuori täyttää 25 vuotta) ulakiin 21 22  OPISKELUHUOLTO (satakunnan hyvinvointialueella) Opiskeluhuolto on kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää työtä, jolla edistetään, pidetään yllä ja luodaan edellytyksiä oppilaan ja opiskelijan hyvälle oppimiselle, psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille. 23 - Suomessa on erilaistuva ON ERILAISIA joukko lapsia ja nuoria. Osalla vaikeudet ovat äärimmäisen HAASTEITA – kasautuneita. - Koulun näkökulmasta nämä TOISILLA nuoret muodostavat usein haasteellisimpien oppilaiden VÄHEMMÄN, joukon. - Näiden nuorten haasteena TOISILLA ovat monet asiat. ENEMMÄN. Ammattilaisten haasteet syntyvät ainakin seuraavista tekijöistä: JOILLA * Pedagogiset haasteet ENEMMÄN, * Hyvinvoinnin haasteet * Käyttäytymisen haasteet TARVITSEVAT 24  KOULUTERVEYDENHUOLTOON KUULUU:  oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen  vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen  oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen  kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta  suun terveydenhuolto  oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset. 25  Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu (Terveydenhuoltolaki §17)  opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja  edistäminen, johon sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti  perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto mukaan lukien  opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen sekä psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto  oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein. 26  Kaikki satakuntalaiset alle 25-vuotiaat sekä alueen oppilaitoksissa opiskelevat hyvinvointialueen ulkopuolella kirjoilla olevat alle 25-vuotiaat opiskelijat kuuluvat maksuttoman ehkäisyn kokeilun piiriin ja saavat heille suunnitellut ehkäisyvalmisteet maksutta seksuaaliterveysneuvolan toimipisteistä. Ennaltaehkäisevät terveyspalvelut, kuten ehkäisyn aloitus- ja seurantakäynnit terveydenhoitajan vastaanotolla ovat maksuttomia. 27 Yths – ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluterveydenhuollon-palvelut/ 28  KURAATTORIPALVELUIHIN KUULUU: Kuraattorin työn perustehtävä on edistää sosiaalista hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä keskuudessa. Oppilaat ja opiskelijat ohjautuvat kuraattorin luokse joko itsenäisesti, vanhempien yhteydenoton, koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan, lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden sekä muiden yhteistyökumppanien kautta. Yhteydenoton syinä voivat olla mm. ristiriidat ihmissuhteissa, motivaatio- ongelmat, koulupoissaolot, haitallinen päihteidenkäyttö, toimeentuloon ja asumiseen liittyvät asiat sekä erilaiset elämäntilanteisiin liittyvät haasteet. Kuraattorit toimivat kaikissa hyvinvointialueen esikouluissa, peruskouluissa sekä toisella asteella. He toimivat osana koulujen ja oppilaitosten monialaista opiskeluhuoltoa. 29  Psykologipalveluihin kuuluu Opiskeluhuollon psykologitoiminnan tavoitteena on oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäynnin, oppimisen sekä psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Psykologi tarjoaa yksilökohtaista tukea oppilaille ja opiskelijoille, ja tekee yhteistyötä huoltajien, koulun henkilöstön ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yksilötyöskentelyssä psykologi toteuttaa arvioita ja tarvittaessa tutkimuksia tai tukikeskusteluja koulunkäynnin haasteisiin, oppimisvaikeuksiin, mielenterveyden pulmiin tai neuropsykiatrisiin piirteisiin liittyen. Hän osallistuu tukitoimien suunnitteluun ja ohjaa opiskelijan tarvittaessa myös muiden palveluiden piiriin. Opiskeluhuollon psykologi osallistuu myös koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden ja myönteisen oppimisilmapiirin kehittämiseen, sekä koulujen ja oppilaitosten kriisityöhön. Opiskeluhuollon psykologipalvelut ovat lakisääteisiä, vapaaehtoisia, maksuttomia ja luottamuksellisia. 30 https://www.youtube.com/watch?v=Q3 SuRK-ST6o&t=6s 31 32  Yhteisöllinen oppilashuoltot yö https://www.y outube.com/w atch?v=sQDJ RWUJn9I&t=1 3.9.20XX Esityksen otsikko 33  Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveystyötä toteutetaan hyvinvointialueen perhekeskuksissa. Palvelut on tarkoitettu lapsille ja nuorille esim. mielialaan, ihmissuhteisiin, neuropsykiatrisiin piirteisiin tai päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa. Yhteydenoton voi tehdä lapsen tai nuoren vanhempi, nuori itse tai tilanteeseen perehtynyt ammattilainen. Käynneillä arvioidaan lapsen ja nuoren kokonaistilannetta ja hoidon tarvetta yhdessä lapsen, nuoren ja hänen perheensä kanssa. 34 Ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, tämä oli porissa tunnettu nimeltään ’nuorten vastaanotto’ ila, 35 Satakunnan hyvinvointialueen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -etusivu 36  Apua verkossa Myös netistä saa laadukasta ja luotettavaa tietoa sekä keskusteluapua seuraavilta sivustoilta: MIELI Suomen Mielenterveys ry https://mieli.fi/tukea-ja-apua/chattaa-tai-kirjoita/ Nuorten mielenterveystalo https://www.mielenterveystalo.fi/fi/nuoret ADHD-liitto https://adhd-liitto.fi/ En jaksa –chat https://enjaksa.fi/ Nuorten linkki https://nuortenlinkki.fi/ 3.9.20XX Esityksen otsikko 37 https://www.pori.fi/v apaa-aika/nuoriso/ 38  Nuorisotyön muotoja Nuorisotilat Monikulttuurisuustyö Yökahvilat Nuorisotiedotus Nuorten illat Verkkonuorisotyö Nuorisovaihdot Työpajat Leirit, retket, kerhot, Etsivä nuorisotyö tapahtumat Vaikuttamistoiminta Erityisnuorisotyö (nuorisovaltuustot) Pienryhmätoiminta, seikkailutoiminta, Kulttuurinen nuorisotyö erilaiset projektit 39 NUORISOTILA T ”Nuorisotila on paikka, jonne voit tulla yksin tai kaverin kanssa viettämään vapaa-aikaasi. Vapaan oleilun lisäksi nuokkarilla voi esimerkiksi pelata biljardia sekä erilaisia lauta- ja konsolipelejä, askarrella, kokkailla ja katsoa leffaa. Toisinaan järjestetään kisoja, retkiä ja teemailtoja”. 40 VERKKONUORI SOTYÖ ”Verkkonuorisotyössä tehdään nimensä mukaisesti nuorisotyötä verkossa eli jutellaan nuorten kanssa somessa, pelataan digitaalisia pelejä ja osallistutaan erilaisten verkkoyhteisöjen toimintaan”. 41 ERITYISNUORI SOTYÖ ”Erityisnuorisotyön tarkoituksena on auttaa ja tukea nuorta ongelmallisissa tilanteissa. Porissa erityisnuorisotyön muotoja ovat pienryhmätoiminta, henkilökohtainen tukitoiminta, katutyö sekä tapahtumat”. 42 vaikuttamaan heille suunnattuihin palveluihin. Ohjattujen toimintojen lisäksi nuoria osallistetaan kaikessa toiminnassa”. Lisätietoa 43 vaikuttamistoiminnasta Koulussa tehtävä nuorisotyö Nuorisopalvelut näkyy myös kouluissa: Ryhmäytykset Teematunnit Välituntivierailut Vanhempainillat Suomen harrastamisen malli Tapahtumat ja teemapäivät 44  Mitä muuta palvelua.. - Nuorten leirit ja retket - Erilaiset tapahtumat, kuten bileet, Nippori-tapahtumat, Porin pelipäivä jne. - Nuorisopassit (porilaiset 7.-, 8.- ja 9.-luokkalaiset voivat osallistua ilmaiseksi erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin ja harrastuksiin.) 45 Harrastamisen suomen malli Harrastamisen Suomen malli on valtakunnallinen hanke, jonka tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Opetus- ja 46  OHJAAMO Ohjaamo on alle 30- vuotiaiden neuvonta- ja ohjauspiste, josta saa maksutonta apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Ohjaamoon voi tulla ilman ajanvarausta. https://ohjaamot.fi/web/oh 47  Yhteisöt ja järjestöt nuorisotyössä Seurakunta (nuoriso- ja erityisnuorisotyö / mm. rippikoulut, -leirit) Järjestöt (esim. MLL, 4H, Punainen Risti) Kadulla tapahtuva nuorisotyö (Aseman lapset, mm. Walkers, katusovittelu) https://nuorisoala.fi/vaikuttaminen/nuorisotyo-ja-nuorten- hyvinvointi/ 48 Kaikenlainen harrastamin en ja liikkuminen tukee nuoren hyvinvointia! 49 Lähteet Opetushallitus (2023). Opiskeluhuolto. Haettu 31.10.2023 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskeluhuolto Pamppunen, S. (2022). Luentoaineistoa OP2. [SAMK, Moodle] Pori (n.d.). Nuoriso. Haettu 31.10.2023 osoitteesta https://www.pori.fi/vapaa-aika/nuoriso/ Satakunnan hyvinvointialue (2023). Haettu 31.10.2023 50