Outward and Inward Problem Behavioural Traits

Kielenkehityksen viiveiden ja ongelmakäyttäytymisen keskinäisestä monihäiriöisyydestä on vahvaa näyttöä, mutta on vain vähän tutkimusta kieli-interventioiden vaikutuksesta lasten ongelmakäyttäytymiseen.

Erään meta-analyysin mukaan 81 % kouluikäisistä lapsista, joilla oli emotionaalis-behavioraalinen häiriö, oli keskivertoa heikommat kielitaidot (Hollo, Wehby ja Olivier, 2014).

Taaperoilla ja esikouluikäisillä, joilla on kielenkehityksen viiveitä, on usein nähtävissä enemmän ongelmakäyttäytymistä kuin saman ikäisillä vertaisilla, joilla kielen kehitys on tyypillistä.

<p>Tässä tutkimuksessa selvitettiin vanhempien toteuttaman intervention, EMT:n (Enhanced Milieu Teaching), vaikutusta ongelmakäytökseen taaperoilla ja esikoululaisilla, joilla oli viiveitä kielen ymmärryksessä/vastaanottamisessa (receptive) tai ilmaisussa (expressive).</p> Signup and view all the answers

<p>Kielen kehityksen viiveiden eteneminen on hyvin yksilöllistä, joskin on olemassa näyttöä siitä, että viiveet ovat pysyviä.</p> Signup and view all the answers

<p>Erityisesti kielen ILMAISUN viiveet voivat hävitä niin, että kielenkehityksen viiveen diagnostiset kriteerit eivät enää täyty (Zambrana, Pons, Eadie ja Ystrom, 2014). Suoriutuminen kielitaitokokeissa on kuitenkin silti tyypillisesti kehittyviä heikompaa (Rescorla, 2011).</p> Signup and view all the answers

<p>Varhaiset kielelliset viiveet on yhdistetty neurologisiin eroihin kielen prosessoinnissa (Preston ym., 2010) ja vaikeuksiin luetun ymmärtämisessä (Rescorla, 2002, 2005), samoin kuin eroavaisuuksiin akateemisessa suoriutumisessa, jotka voivat jatkua nuoreen aikuisuuteen asti (Rescorla, 2005).</p> Signup and view all the answers

<p>Pitkittäisdata viittaa siihen, että varhaisten kielenkehityksen häiriöiden hoitamattomuudesta voi seurata pysyviä vaikutuksia lasten akateemisiin taitoihin (Catts, Fey, Tomblin ja Zhang, 2022) sekä heidän sosioemotionaaliseen kehitykseensä (Benasich ym., 1993).</p> Signup and view all the answers

<p>Tutkijat jakavat lapsuuden ongelmakäyttäytymisen usein kahteen kategoriaan: sisäänpäinsuuntautuneisiin ongelmiin ja ulospäinsuuntautuneisiin ongelmiin (Achenbach, 1978).</p> Signup and view all the answers

<p>Sisäänpäin: ahdistus, masennus, tunne- ja mielialahäiriöt (voi ilmetä pelokkuutena, surullisuutena, vetäytymisenä ja paniikkina). Ulospäin: ylivilkkaus (hyperaktiivisuus), häiritsevä/aggressiivinen käytös</p> Signup and view all the answers

<p>Arviot ahdistushäiriöiden (broad range of anxiety disorders, not just internalizing behaviors) esiintyvyydestä esikouluikäisillä vaihtelevat 1.8 - 15.4 % välillä (Egger ja Angold, 2006). Arviot ulospäinsuuntautuvien häiriöiden esiintyvyydestä esikouluikäisillä vaihtelevat 9.0 – 14.9 % välillä (Egger ja Angold, 2006). Molempien ongelmien pysyvyydestä on näyttöä. Aikaisen vaiheen interventioille on tarvetta.</p> Signup and view all the answers

<p>Ulos- ja sisäänpäinsuuntautuneen käytöksen monihäiriöisyys on yleistä. Monihäiriöisyyden asteessa on laajaa vaihtelua tutkimusten välillä ja yksittäisten häiriöiden mukaan.</p> Signup and view all the answers

<p>Tunnesäätelyä on esitetty yhdeksi kehitykselliseksi mekanismiksi, joka on kytköksissä sisään- ja ulospäinsuuntautuneisiin ongelmiin. Thompson (1994) määritteli tunteiden säätelyn sekä sisäisiksi että ulkoisiksi prosesseiksi, joiden avulla monitoroidaan, arvioidaan ja säädellään tunnereaktioita omien tavotteiden saavuttamiseksi. Tunnesäätelytaidot ovat yhteydessä sisään- ja ulospäinsuuntautuneeseen käytökseen. (Cole, Zahn-Waxler, Fox, Usher, &amp; Welsh, 1996; Halligan et al., 2013)</p> Signup and view all the answers

<p>Gross (1998) kehitti tunteiden säätelyn prosessimallin (Process model of emotion regulation (PMER), jonka mukaan yksilön on mahdollista säädellä omaa tunnetilaansa usealla eri tunnekokemuksen ajanhetkellä. Tunnesäätelystrategioita voi käyttää ennen tunnekokemusta (antecedent focused strategies). Vaihtoehtoisesti on myös tunteidensäätelystrategioita, joita voi käyttää tunnekokemuksen jälkeen (response focused strategies).</p> Signup and view all the answers

<p>Lasten tunnesäätely riippuu aluksi vanhemmasta (vanhemmat säätävät tunteita lapsen puolesta). Taaperot ja pienet lapset saattavat käyttää yhteistä tunnesäätelyä (itse itsenäisesti sekä vanhempien kanssa) -&gt; myöhemmin muodostuu itsesäätely (self-regulation).</p> Signup and view all the answers

<p>Gratz ja Roemer (2004) esittivät laajennettua määritelmää tunnesäätelylle, mihin sisältyy tunteiden tiedostaminen ja ymmärtäminen (kyky tunnistaa ja luokitella tunteen).</p> Signup and view all the answers

<p>Lasten tunnetietoisuuden ja tunnesäätelyn lisäksi vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen LAATU taaperoilla ja esikouluikäisillä vaikuttaa lasten ongelmakäyttäytymiseen (Harrist ja Waughn, 2002). Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen laatu: missä määrin vanhempi ja lapsi jakavat kiintymystä, reagoivat toistensa tunteisiin ja toimintaan ja keskittyvät leikin aikana samaan asiaan.</p> Signup and view all the answers

<p>Monta tekijää, kuten vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus; tunnetietoisuuden kehittyminen; itsesäätelyn &amp; yhteisen tunnesäätelyn opetettu strategia (instruction given by a parent) ja käyttö .</p> Signup and view all the answers

<p>Lapsilla, joilla on kielenkehityksen viiveitä, saattaa olla kohonnut riski ongelmakäyttäytymiselle. Taaperot joilla kielen viiveitä ilmaisussa (expressive delays), olivat muita ujompia ja pelokkaampia uusissa tilanteissa. Taaperot jotka aloittivat puhumaan myöhemmin olivat vetääntyneimpiä (withdrawn), vakavampia ja masentuneimpia. Vanhemmilla lapsilla taas näkyi enemmän käytöshäiriöitä (välinpitämättömyys muita kohtaan).</p> Signup and view all the answers

<p>Kielitaitojen yhteydestä sekä sisäänpäinsuuntautuneeseen että ulospäinsuuntautuneeseen käytökseen on näyttöä, sisäänpäinsuuntautuneet ongelmat ovat ulospäinsuuntautuneita ongelmia yleisempiä lapsilla, joilla on kielenkehityksen viiveitä.</p> Signup and view all the answers

<p>Yksi mahdollinen mekanismi kielitaitojen ja ongelmakäyttäytymisen välisessä yhteydessä voi olla kielen keskeinen asema vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa, joka vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta sekä lapsen tunnesäätelyn kehitystä.</p> Signup and view all the answers

<p>Stansbury ja Zimmermann (1999) havaitsivat, että kielenkehityksen viiveistä kärsivien lasten vanhemmat käyttivät vähemmän erilaisia tunnesäätelystrategioita lastensa kanssa, mikä viittaa siihen, että kielenkehityksen viiveet saattavat häiritä tunnesäätelytaitojen sosialisaatiota, sekä ITSEsäätelytaitoja (vähemmän harjoitusta vanhempien tai muiden aikuisten kanssa).</p> Signup and view all the answers

<p>Grossin (1998) tunteiden säätelyn prosessimallissa (PMER) on viisi säätelykeinoa ja kielen taidot voivat vaikuttaa lapsen kykyyn käyttää niitä. (1) Tilanteen valitseminen - esim. aktiviteetin valitseminen (2) tilanteen muokkaaminen - esim. kysymällä vanhemman tukea (3) huomion uudelleenohjaaminen - esim. keskittymällä johonkin muuhun, stressiä aiheuttavan tehtävän aikana (4) kognitiivinen uudelleenarviointi - esim. pyrkiä näkemään tilanne toisesta näkökulmasta (objektiivisemmin) (5) tunnereaktion muokkaaminen - kun se on jo tapahtunut (jälkeenpäin).</p> Signup and view all the answers

<p>Useita interventioita sekä kielenkehityksen viiveiden että ongelmakäyttäytymisessä. Pääasiassa puututtu vanhempien käyttäytymiseen. Interventioissa paljon samankaltaisuuksia, mutta kielenkehityksen viiveitä mitattaessa harvoin mitattu samalla ongelmakäyttäytymistä.</p> Signup and view all the answers

<p>Esimerkiksi molemmissa interventioissa tavoitteena on rakentaa positiivisia, ehdollisia kanssakäymisiä (kuten CDI) - vastata lapsen puheeseen oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla(engl. contingent interaction) vanhempi-lapsi suhteen vahvistamiseksi. Sekä lisätä vanhemman ja lapsen välistä synkroniaa (kyky reagoida toisiinsa jne.)</p> Signup and view all the answers

<p>Tutkittiin vanhempien toteuttaman kielellisen intervention (EMT:n) vaikutusta taaperoiden ja esikouluikäisten, joilla kielenkehityksen viiveitä, ongelmakäyttäytymiseen.</p> Signup and view all the answers

<p>EMT:ssä vanhemmille opetetaan strategioita kielenkehityksen tukemiseksi. mm. lapsen kommunikaation huomaaminen ja siihen vastaaminen, kielen mallintaminen ja lapsen lausumien laajentaminen, sekä kehotteiden käyttö vastauksena/reaktiona lapsen pyyntöihin.</p> Signup and view all the answers

<p>Esitetyt suorat vaikutukset: a) lapsi-vanhempi suhteen LAADUN muokkaaminen parantamalla lapsi- vanhempi vuorovaikutusta b) parantamalla vanhempien kyvyn reagoida lapsen tunnetiloihin paremmin c) vanhempien opettaminen mallintamaan ja vahvistamaan kielivälitteisten tunnesäätelystrategioiden käyttöä (the use of language-mediated emotion-regulation strategies)</p> Signup and view all the answers

<p>Esitetty epäsuora vaikutus on, että lapset kehittävät monipuolisempaa sanastoa ja kielellisiä taitoja, joita he voivat hyödyntää käyttäessään YHTEISIÄ ja ITSENÄISIÄ tunnesäätelystrategioita.</p> Signup and view all the answers

<p>CDI (child directed interaction) on yksi PCIT (parent-child interaction therapy) komponentti, joka keskittyy rakentamaan positiivisia, ehdollisia kanssakäymisiä vanhempi-lapsi suhteen vahvistamiseksi. Tämä CDI komponentti muistuttaa vahvasti EMT komponenttia!</p> Signup and view all the answers

<p>Koska viestintätaitojen kehittäminen tukee yhteisten- sekä itsenäisten säätelytaitojen kehittymistä ja käyttöä, voikin olla, että kielelliset taidot epäsuorasti medioivat EMT:n ja ongelmakäyttäytymisen välistä suhdetta.</p> Signup and view all the answers

<p>Tutkimus tehtiin sekundäärisenä analyysina aineistolle, jonka primaarisessä analyysissa todettiin, että EMT paransi lasten kykyä ymmärtää/vastaanottaa sekä ilmaista kielellisesti, merkitsevästi heti intervention jälkeen.</p> Signup and view all the answers

<p>Mediaatio-analyysi edellyttää, että riippumaton muuttuja, EMT, on merkitsevä medioivan muuttujan, eli kielen, ennustaja.</p> Signup and view all the answers