COPY: Dyslexia + second language learning SUOMEKSI

Kehityksellinen lukihäiriö on lukemisen vaikeus/heikentymä, vaikka henkilöllä on muuten normaali älykkyyden taso, kuulo- ja näkökyky sekä riittävä opetus esim. koulussa. Sen ominainen piirre on fonologisen prosessoinnin vaikeus, eli: heikko fonologinen tietoisuus, heikentynyt fonologinen työmuisti ja heikentynyt nopea sarjallinen nimeäminen (RAN: rapid automatized naming). -Yleisin oppimisvaikeus (esiintyvyys 3-10%)

Lukihäiriön esiintyvyys on 3-10% väestöstä.

Fonologisen prosessoinnin vaikeus voi olla yhteydessä tehottomaan auditiiviseen prosessointiin koska vastasyntyneillä dysleksiariskin lapsilla on epätyypilliset kuulotapahtumaan liittyvien potentiaalien (ERP) malli (ERP kuviot)

Fonologiset edustukset olisivat kunnossa, mutta pääsy fonologisiin yksiköihin on estynyt/vaarantunut. Tukea tälle löytyy viimeaikaisista aivokuvantamistutkimuksista.

Vasen kaareva fasciculus yhdistää vasemmat temporaaliset ja frontaaliset aivoalueet. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet kaarevan fasciculuksen lukutaitoon ja sanojen oppimiseen.

Puheäänet tuottivat samankaltaista kuulokuorten aktivaatiota kuin tavallisilla/ei-dyslektisillä, MUTTA vasemman kaarevan fasisculuksen funktionaalinen ja rakenteellinen yhteys vasempaan superioriseen ohimolohkoon sekä frontaalisiin aivoalueisiin oli heikentynyt dysleksisilla lapsilla (vrt. tavallisilla).

Dysleksikoilla oli kaikilla kielillä vaikeuksia oppia sananmuotoja (word forms) vaikka sanojen merkityksen prosessointi toimi tavallisesti.

Dyslektikoilla on havaittu heikentynyt vaste lyhytkestoista muistia haastavassa pseudosanojen erottelutehtävässä VAIN vieraskielis-sanojen (foreign words) osalta.

Vasemman temporaalisen ja frontaalisen aivoalueen välinen toiminnallinen yhteys voi olla erityisen tärkeä sekä foneettisten edustusten (phonetic representations) että sanaedustusten (word representations) muodostamiseksi aivoissa. --> Molempia edustuksia (both representations) tarvitaan toisen kielen oppimiseen! -->Heikko yhteys aivoalueiden välillä dysleksiassa voi johtaa heikkoon toisen kielen oppimiseen!

Neurokuvaustutkimukset ovat osoittaneet kaarevan fasciculuksen toimivan puutteellisesti dysleksiassa! • MUTTA sen vaikutus puheenkäsittelyn eri tasoihin ja niiden ajalliseen dynamiikkaan jää epäselväksi (ei näy fMRI tai DTI kuvantamisessa)

Leksikaalinen representaatio yhdistää sananmuodot merkitykseen, subleksikaalinen viittaa sanojen foneettisiin ja foneemisiin edustuksiin.

• Subleksikaalisten edustusten muodostuminen (foneettinen/foneeminen) • Leksikaalisten edustusten muodostuminen (merkitykseen liittyvät sanamuodot)

Koska aiemmat tulokset viittaavat siihen, että dysleksiassa äidinkielisten ja ei-natiivien foneettisten segmenttien käsittely on ehjää, mutta sanamuotojen oppiminen on heikentynyttä --> TUTKIJOIDEN HYPOTEESI LEKSIKAALINEN!

Uusien sanamuotojen luominen voi linkittyä yleisempään sarjallisen prosessoinnin puutteeseen dysleksiassa (we hypothesize that the bottleneck is the establishment of new word representations, spe- cifically that of word forms required for full lexical representations, which may be linked with more general serial processing deficits in dyslexia)

• Uusien sanamuotojen oppimisen on oletettu heikentyneen dyslektisilla aikuisilla samalla tavalla äidinkielen ja toisen kielen osalta • Viiveet lasten äidinkielen kehityksessä ovat joskus yhteydessä lukemisen vaikeuksiin • Dysleksiaa ei voida havaita pelkästään äidinkielen puhutun kielen prosessoinnin perusteella • Dyslektikot kamppailevat tyypillisesti enemmän toisen kielen oppimisen kuin äidinkielen oppimisen kanssa --> tämä ristiriitaista sen kanssa että dysleksiassa on yleisesti sananoppimisvaikeutta Ø Ei siis ole selvää, osoittavatko dyslektiset/ei dyslektiset lapset erilaista hermoedustusten aktivointimallia (pattern of activation of neural representations) tuttujen äidinkielen ja toisen kielen sanojen kohdalla!

Pitkäkestoisen muistin representaatioiden aktivoitumista puhuttujen äidinkielen ja toisen kielen sanamuodoissa

• Suomenkielisillä 9-11v. lapsilla, joilla dysleksia/ei dysleksiaa • Opiskelevat englantia toisena kielenä koulussa

Aivopresentaatiota varten käytettiin ääni-ERP:n tallenteita ja niiden MMN-komponenttia

MMN (mismatch negativity) = MMN vaste, poikkeavuusnegatiivisuus (tapahtumasidonnaisen jännitevasteen komponentti). MMN vaste syntyy kun kahden kuuloärsykevirran välillä havaitaan muutos (automaattisesti tai ennakoivasti).

MMN-vaste saadaan tyypillisesti esiin ouddball-paradigmassa. Oddball-paradigma on äänisarja, jossa toistuu suurella todennäköisyydellä vakioääniä ja pienellä todennäköisyydellä ääniä, jotka eroavat akustisesti vakiosta. Standardi äänet luovat aivoissa(automaattisesti) ennustavan mallin ja standardi ääniä seuraavat äänet, eli poikkeamat, saavat aikaan MMN-vasteen. (Comparing two differentiating sounds = 1) standard 2) deviant)

MMN vaste aktivoituu vaikka huomio on suunnattu pois ärsykkeestä. Erityisen hyödyllinen kehityksellisiä häiriöitä tutkittaessa.

1. Selvittää onko toisen kielen sanojen prosessointi ensimmäisestä kielestä poikkeavaa, ja onko kyse leksikaalisesta (sananmuodot) vai subleksikaalisesta tasosta?
2. Huomioida prosessoinnin eroja dysleksikoilla ja kontrolleilla tutkimalla aivojen aktivaatiota varhaisessa prosessointivaiheessa (<200ms). Kohteina vasen etuotsalohko ja ohimolohkojen alueet.
3. Liittyykö äidinkielen ja toisen kielen aivoedustusten aktivoituminen lukemisen taitoihin ja fonologiseen prosessointiin (esim. nopea nimeäminen, rapid naming), jotka ovat tyypillisesti heikentyneet dysleksiassa.

Kirjallinen tai suullinen suostumus

Yleisesti: 9-11 v. lapset, äidinkieli suomi, opiskelee englantia koulussa. Jaettiin dysleksia- ja kontrolliryhmään esitestien ja taustaseulonnan perusteella.Dysleksiaryhmä: 19 lasta = 7 tyttöä, 12 poikaa, keski-ikä 10v. 8kk + Englantia opiskeltu 16 kk (average). Kontrolliryhmä: 21 lasta = 9 tyttöä, 12 poikaa, keski-ikä 10v 6kk + Englantia opiskeltu 15kk (average)

Kirjainjonojen segmentointi sanoiksi (aikaraja: 3,5 min). "the segmentation of letter strings lacking spaces into words". Kolme taitotasoa heikko 23%, keskiverto 54%, keskivertoa parempi 23%. Jokainen 3 ryhmästä jaettiin edelleen 3 ryhmäksi = yhteensä 9 taitotasoa.

1. Yksittäisten sanojen ääneen lukemisen tarkkuus ja nopeus (AIKARAJA: 2 min) 2) Sanelu: sanojen/ lauseiden kirjoittaminen (ei aikarajaa)

WISC eli "Wechsler Intelligence Scale for Children": 1) Block design 2) Digit span (lyhytkestoinen muisti) 3) Sanasto 4) Koodaus

Väri- ja kirjaintehtävät

Nimeä yhteinen foneemi kahdessa pseudosanassa /epäsanassa (15 paria yhteensä), yhteinen foneemi voi olla missä tahansa kohtaa epäsanaa. Pseudosanojen pituus vaihtelee 5-12 foneemia. Kolme harjoituskierrosta koehenkilön kanssa palautteen kera, varsinainen testi ilman palautetta.

WISC-osatestien pisteet vähintään 7 joka osiossa

Dysleksiadiagnoosi TAI 1. Yhden sanan lukutehtävän standardipistemäärä vähintään yhden keskiarvon alapuolella JA 2. a) Sanelutehtävän standardipistemäärä vähintään yhden keskiarvon alapuolella TAI b) Teknisen lukutaidon tehtävässä sijoittuu heikoimpaan kolmannekseen (23%) -8 lasta valittiin seulonnan perusteella, 11 diagnoosilla

Ei dysleksiaepäilyjä! Yhden sanan luku- ja sanelutehtävät enintään yhden alle keskiarvon. Teknisen lukutaidon tehtävässä EI sijoitu heikompaan kolmannekseen (23%).

Dysleksiaryhmän koehenkilöt altistuivat englanninkielisille TV ohjelmille 3,5h ja videopeleille 2h viikossa. Kontrolliryhmä 3 h TV ohjelmille ja 1,9h videopeleille. Yksi dysleksiaryhmän osallistujista oli altistunut englanninkielelle 2-4 vuoden ikäisenä ulkomailla asuessaan.

Vanhempien raportoinnin perusteella kenelläkään osallistujista ei ollut muita neurologisia vaivoja, normaali kuulo, ja oikeakätisiä (poislukien kaksi vasenkätistä lasta kontrolliryhmässä).

8/19 dysleksiaryhmän lapsista sisällytettiin ryhmään seulontatehtävien perusteella. Standardoitujen z- pisteiden osalta eroja ei ollut sanojen lukemisessa, teknisessä lukemisessa, fonologisessa tietoisuudessa, ja RAN väreissä. Diagnoisomattomat lapset pärjäsivät paremmin LukiLassen sanelussa ja diagnosoidut paremmin RAN kirjainten nimeämisessä. Erot voidaan selittää aikarajoitteella. Diagnoosista riippumatta kaikkien dysleksia ryhmän lasten pisteet putosivat alimmalle 10 persentiilille sanojen lukemisessa! Diagnosoidussa ryhmässä pojat olivat yliedustettuina 11:sta 10 poikia kun taas diagnosoimattomissa kuusi tyttöä ja kaksi poikaa. Pojat lähetetään herkemmin tutkimuksiin kun ilmenee lukivaikeuksia.

Kontrolliryhmä suoriutui dysleksiaryhmää paremmin:

1. Lukutaitoa mittaavissa tehtävissä
2. WISC-testin numerodigit span–tehtävässä (lyhytkestoinen muisti)
3. RAN-testissä väreissä ja kirjaimissa
4. Fonologisen tietoisuuden testissä

Yksitavuisia, 4 per kieli yhteensä 8kpl. Suomenkieliset sanat: suu, sii, sai, ja soi. Englanninkieliset sanat she, shoe, shy, ja shoy. Suomen kielen fonologia ei sisällä /ʃ/ joten englanninkieliset sanat voidaan tunnistaa vieraaksi alusta alkaen.

Foneettisen samankaltaisuuden vuoksi. Sanojen välillä on yleisyyseroja mitä oli hankala sovittaa keskenään sillä suomenkielessä on vähän yksitavuisia sanoja ja MMN vaste on erittäin herkkä akustisille muutoksille. Vaikka englanninkieliset sanat olivat yleisempiä, oli koehenkilöiden altistus englannille suomeen verrattuna pienempi.