Challenges in Language Education

Lukuseulan päämääränä on lukea tekstiä niin nopeasti kuin mahdollista.

Epäsanatehtävässä tekstiä luetaan eteenpäin merkiten tekstiin lisättyjä oikeita sanoja.

Tavutustehtävä kuuluu Lukuseulassa vain ensimmäisen luokan tehtäviin.

Tekstinymmärtämistä arvioidaan lukutaidon yhteydessä vain toisella luokalla.

Koherenssitehtävässä oppilaan tulee valita ne virkkeet, jotka ovat vähiten tärkeitä tekstin kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta.

Tavutustehtävässä tavutetaan sanoja sanalistasta.

Lukuseulassa arvioidaan teknistä lukutaitoa sa-, S2-samanaikaisryhmä S1-ryhmä najono- ja tavutustehtävällä.

Sanajonotehtävässä katkaistaan sanoja yhteenkirjoitetuista sanajonoista siten, että pystyviivojen väliin jää suomen kielen sana.

Kuinka suuri osuus S2-samanaikaisryhmän toisluokkalaisista saa lukemisen tukea?

Kuinka suuri osuus S1-ryhmän seitsemäsluokkalaisista lukee tasolla, joka riittäisi S1-oppimäärän opiskeluun?

Mikä oli Lukuseulan tehtävien tarkoitus alaluokilla?

Oliko seitsemännen luokan tekstinymmärtämistehtävien harjoitustehtävien saaminen täysin oikein pakollista?

Mikä oli tarkoitus arvioida Lukuseulalla tässä tutkimuksessa?

Kuinka monessa koulussa aineisto kerättiin vuonna 2021?

Minkä asetuksen mukaan henkilötietojen käsittelyssä toimittiin?

Miksi osa opettajista saattoi ymmärtää kysymykset väärin?

Noin joka viides suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärää opiskeleva luki suomenkielisiä tekstejä sujuvammin kuin S1-oppimäärää opiskelevista.

Noin kolmasosa S1-oppimäärää opiskelevista ymmärsi suomenkielisiä tekstejä paremmin kuin S2-oppimäärää opiskelevista.

Lukutaidon vahvistamiseen suunnattua tukea annettiin tilastollisesti merkitsevästi enemmän S1-oppimäärää opiskeleville kuin S2-oppimäärää opiskeleville.

Tuki lukutaidon vahvistamiseen kohdentui osittain epätarkasti S2-oppimäärää opiskeleville.

S2-oppimäärän ja lukemisen tuen valitsemiseen ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota resurssien yhdenvertaisen, tarkoituksenmukaisen ja eettisen kohdentumisen varmistamiseksi.

Tutkimuksessa verrattiin suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärää suomen kieli ja kirjallisuus (S1) -oppimäärään.

Tutkimuksessa keskityttiin oppimäärän valitsemisen perusteiden tutkimiseen.

Noin viidennes S2-oppimäärää opiskelevista olisi valmis opiskelemaan S1-oppimäärän mukaisesti.

Suomessa syntyneiden oppilaiden kieliympäristö on aina suomi koulun opetuskieltä lukuun ottamatta. (True/False)

S2-oppimäärän opiskeluun siirretään automaattisesti tehostettuun tukeen. (True/False)

S2-oppimäärän pysyvyys ei tule esiin Kuukan ja Metsämuurosen raportissa. (True/False)

Akateeminen kielitaito voi kehittyä nopeammin, jos oppilas opiskelee useita lukuvuosia S2-oppimäärää. (True/False)

S2-oppimäärän valitsemisella on vähäisiä vaikutuksia oppilaan koulupolkuun ja laajemmin koko elämään. (True/False)

Ylioppilaskokeissa kirjoitettu oppimäärä suosii aiemmin S2-oppimäärän kirjoittaneita. (True/False)

Souto korostaa kielitaidon vähäistä merkitystä opintomahdollisuuksien kartoituksessa. (True/False)

Tutkimuskysymykset koskevat S1- ja S2-oppimäärää opiskelevien teknistä matematiikkaa. (True/False)

S2-oppimäärää opiskelevien lukutaito oli tilastollisesti merkitsevästi korkeammalla tasolla kuin S1-oppimäärää opiskelevien?

Noin viidesosa S2-oppimäärää opiskelevista luki teknisesti ja ymmärsi suomenkielisiä tekstejä tasolla, joka riittäisi todennäköisesti S2-oppimäärän yhdenvertaiseen valitsemiseen ja oppimäärän opetukseen?

Lukutaidon vahvistamiseen suunnattua tukea annettiin enemmän S2-oppimäärää opiskeleville kuin S1-oppimäärää opiskeleville?

Lukemisen tuki kohdistuu osittain oppilaille, jotka eivät tarvitse sitä, eivätkä kaikki tarvitsevat saa tukea?

S2-oppimäärän opetus järjestetään oppilaan edellytysten ja ikäkauden mukaan?

S2-oppimäärää voi opiskella vain jos oppilaan äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame?

Oppimäärän valitsemisen tulee perustua kokonaisvaltaiseen arvioon oppilaan opetuskielen taidosta sekä asianosaisten mielipiteen kuulemiseen?

Syy siihen, ettei monilla maahanmuuttotaustaisten oppilaiden huoltajilla ole perusteltuun valintaan tarvittavaa tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä tai riittävää ymmärrystä kielivalinnan kokonaisvaikutuksista oppilaan koulupolkuun?