Untitled Quiz
40 Questions
0 Views

Choose a study mode

Play Quiz
Study Flashcards
Spaced Repetition
Chat to lesson

Podcast

Play an AI-generated podcast conversation about this lesson

Questions and Answers

Mikä seuraavista syistä ei vaikuta ilmaston lämpenemiseen?

  • Ilmakehän pienhiukkaset
  • Auringon aktiivisuuden vaihtelut
  • Maan pyörimiskulma (correct)
  • Vulkanismi

    • Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa Holoseenin lämpömaksimin aikana?

  • Mannerjäätikkö tällä hetkellä vetäytyi Suomesta
  • Järvien vedenpinnat olivat korkealla
  • Insolaatio oli 8-10 % nykyistä korkeampi (correct)
  • Ilmasto oli erittäin kuiva

    • Miten ilmakehän pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon?

  • Ne heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen (correct)
  • Ne estävät saasteiden pääsyn ilmakehään
  • Ne vahvistavat lämpötilan nousua ainoastaan talvella
  • Ne lisäävät suoraan auringon säteilyä

    • Mikä seuraavista kuvaa parhaiten auringonpurkausten vaikutusta ilmastoon?

    <p>Ne voivat lisätä Maan säteilyenergian määrää</p> Signup and view all the answers

    Mikä on Gleissbergin jakson pituus?

    <p>88 vuotta</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista väittämistä on totta termohalinihormon haalilmoituksista?

    <p>Ne liittyvät meriveden kiertoon</p> Signup and view all the answers

    Mikä on auringonpilkkujakson kesto?

    <p>9-13 vuotta</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista tekijöistä ei ole syy Maapallon kokonaissäteilymäärän laskuun?

    <p>Mannerjäätiköiden vetäytyminen</p> Signup and view all the answers

    Miten mannerliikkeet vaikuttavat jäätiköiden muodostumiseen?

    <p>Ne lisäävät korkeita alueita, jotka mahdollistavat jäätiköiden muodostumisen.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista tekijöistä voi vähentää auringon säteilyn määrää ilmakehässä?

    <p>Vulkaninen toiminta.</p> Signup and view all the answers

    Milloin tapahtui pieni jääkausi, joka johti kylmempiin lämpötiloihin?

    <p>n. 1550–1850</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista kuvaa parhaiten Milankovitchin syklien vaikutusta ilmastoon?

    <p>Maapallon kiertoradan muutokset voivat aloittaa tai lopettaa jääkausiaikoja.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista kuvastaa Eem-interglasiaalikauden kestoa?

    <p>noin 11 000 vuotta</p> Signup and view all the answers

    Miten fossiilisten polttoaineiden käyttö vaikuttaa ilmastoon?

    <p>Se lisää kasvihuonekaasuja, erityisesti hiilidioksidia.</p> Signup and view all the answers

    Mikä teoria selittää, miten auringon aktiivisuus vaikuttaa ilmastoon?

    <p>Auringon aktiivisuuden muutokset voivat vaikuttaa maapallon ilmastoon merkittävästi.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista väittämistä on totta Holoseenin nykyisestä interglasiaalikaudesta?

    <p>Holoseenin lämpimin vaihe päättyi noin 5 000 vuotta sitten.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista väitteistä kuvaa parhaiten tektonisten järvien ominaisuuksia?

    <p>Ne voivat olla hyvin syviä ja pitkämuotoisia.</p> Signup and view all the answers

    Miksi glasiaaliset järvet ovat tyypillisesti viuhkamaisesti suuntautuneita?

    <p>Jäätikön liikkeen ja eroosion vuoksi.</p> Signup and view all the answers

    Miten kivilajit vaikuttavat järvialtaiden muodostumiseen?

    <p>Pehmeämmät kivilajit helpottavat kulumista ja muodostavat järvialtaita.</p> Signup and view all the answers

    Mikä on moreenin luonteenomainen piirre?

    <p>Se on kerroksellista ja lajittelematonta.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista väittämistä kuvaa fladaa?

    <p>Se on matala lahti, joka on yhteydessä mereen kapeiden salmien kautta.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista ei ole maankohoamisen tuloksena syntyvä järvi?

    <p>Glasiaalijärvi</p> Signup and view all the answers

    Mikä on keskimääräinen syventymismäärä, jonka eroosio voi aiheuttaa Järvi-Suomessa?

    <p>7 metriä</p> Signup and view all the answers

    Miksi jäänjakaja-alueilla on vähän järviä?

    <p>Jäätiköt eivät kuluttaneet alueita riittävästi.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista väitteistä kuvaa parhaiten Suomen moreenityyppejä?

    <p>Moreenit ovat yleensä hiekka- tai hietavaltaisia, savipitoisuus alle 5 %.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista tekijöistä ei vaikuta moreenin pintaosaan?

    <p>Jäätikön liikkeen suunta.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista kuvaa parhaiten pohjamoreenin yleisyyttä Suomessa?

    <p>Se peittää kallioperää 1-5 metrin paksuisena kerroksena.</p> Signup and view all the answers

    Miten drumliinit syntyvät?

    <p>Ne syntyvät voimakkaasta jäätikön virtauksesta.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista ei ole drumliinien tyypillinen piirre?

    <p>Ne esiintyvät vain yksittäisinä muodostumina.</p> Signup and view all the answers

    Miksi Pohjanmaalla voi esiintyä hienolajitteista moreenia?

    <p>Koska alueella on runsaasti esijääkaudellista rapautunutta ainesta.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista väitteistä pitää paikkansa moreenin kiviaineksen koostumuksesta?

    <p>Se voi sisältää karkeampia rakeita ja yksittäisiä mineraalirakeita.</p> Signup and view all the answers

    Missä drumliinit esiintyvät erityisesti Suomessa?

    <p>Suurina ryhminä Inarijärvestä luoteeseen.</p> Signup and view all the answers

    Milloin kvartäärikausi alkoi ja mitä se merkitsi ilmastolle?

    <p>2,5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin ilmasto viileni.</p> Signup and view all the answers

    Mikä väittämä Suomen ensimmäisestä jäätiköitymisestä on oikein?

    <p>Suomi peittyi jäätikön alle ensimmäisen kerran 2,4 miljoonaa vuotta sitten.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista aikaväleistä kuvaa jääkausien kestoa?

    <p>Jääkautiset jaksot ovat kestoltaan noin 100 000 vuotta.</p> Signup and view all the answers

    Millä menetelmällä ajoitetaan Etelä-Suomessa jääkauden kerrostumat?

    <p>Lustosavikronologia.</p> Signup and view all the answers

    Miten jääpeitteet ovat vaihdelleet jääkausien aikana?

    <p>Ne vaihtelevat ja jääkaudet eivät ole pysyvästi kylmiä.</p> Signup and view all the answers

    Mikä seuraavista tapahtumista ei liity jäätikön perääntymiseen Itämeren alueella?

    <p>Nopea perääntyminen tapahtui noin 10,000 vuotta sitten.</p> Signup and view all the answers

    Kuinka monta kertaa Suomi on mahdollisesti ollut täysin jäätikön peitossa?

    <p>Emme tiedä tarkasti, kuinka monta kertaa.</p> Signup and view all the answers

    Miten interstadiaalikausia kuvaillaan jääkausien kontekstissa?

    <p>Ne ovat lyhytkestoisia lämpimiä kausia jääkausien sisällä.</p> Signup and view all the answers

    Study Notes

    Maapallon Kallistuskulma ja Auringon Säteilysäteily

    • Maapallon kallistuskulma vaikuttaa auringon säteilytehoon, jota molemmille pallonpuoliskoille tulee kesäaikana.
    • Loivempi kallistuskulma johtaa enemmän säteilytehoon.

    Jääkauden Alkamisen Tekijät

    • Jääkausi alkaa, kun Maapallo on kauimpana Auringosta pohjoisen kesän alussa.
    • Maapallon rata on hyvin soikea, ja pyörimisakselin kaltevuus on pienimmillään.
    • Tämä johtaa pitkiin ja viileisiin kesiä pohjoisella pallonpuoliskolla, jolloin lumi ei ehdi sulaa talvella.

    Jääkauden Vaikutus Suomeen

    • Mannerjäätikkö vetäytyi Suomesta noin 10 000 vuotta sitten.
    • Alussa ilmasto oli epävakaa ja kuivempi.
    • Noin 8200 vuotta sitten oli kylmä piikki, joka kesti 200-300 vuotta.
    • Holoseenin lämpömaksimi (HTM) oli 8000-5000 vuotta sitten.
    • Tällöin insolation oli 8-10 % nykyistä korkeampi, ja ilmasto oli kostea.
    • Lopussa ilmasto kuivui ja järvien vedenpinnat olivat alhaalla 6000-4000 vuotta sitten.

    Ilmakehän Pienhiukkaset ja Ilmaston Lämpeneminen

    • Ilmakehän pienhiukkaset (aerosolit) vaikuttavat maapallon säteilytasapainoon.
    • Ne heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen ja muuttavat pilvien ominaisuuksia.
    • Samalla ne estävät säteilyn pääsyn pois maapallolta, mikä edesauttaa lämpenemistä.

    Ilmastonmuutoksen Syyt

    • Maapallon vastaanottaman kokonaissäteilymäärän lasku (pohjoinen pallonpuolisko)
    • Vaihtelut auringon aktiivisuudessa
    • Vaihtelut meri-ilmakehä vuorovaikutuksessa
    • Termohaliniin meriveden kiertoon liittyvät muutokset
    • Vulkanismi
    • Systeemin sisäinen vaihtelu

    Auringon Aktiivisuus ja Aurinkosyklit

    • Auringon aktiivisuus vaihtelee eri auringonpurkausten, pilkkujen ja kaasukehän säteilyn voimakkuuden mukaan.
    • Auringonpilkkujen määrä vaihtelee 11 vuoden jaksoissa.
    • Erityisen aktiiviset vaiheet olivat 6000–4500 vuotta sitten ja 3000–2000 vuotta sitten.
    • Auringon aktiivisuudessa on havaittavissa myös muita jaksollisuuksia, kuten Gleissbergin (88 vuotta), Suessin (220 vuotta) ja muita.

    Aurinkopilkkuihin Liittyvät Ilmastonmuutokset

    • Aurinkopilkkuihin liittyy lämpötilan vaihteluita, sillä ne ovat merkki auringon aktiivisuuden vaihteluista.

    Tektonisten Järvien Ominaisuudet

    • Tektoniset järvet ovat syviä ja isoja, koska maankuoren siirroslinjat luovat syviä painaumia.
    • Ne ovat pitkänomaisia ja suoraviivaisia, erityisesti graniittialueilla.
    • Monet järvialtaat noudattavat kivilajien heikkouskohtia, kuten fylliitti ja kiilleliuske.
    • Kovat kivilajit, kuten graniitti, voivat estää veden virtaamisen pois järvestä.

    Glasiaalijärvien Ominaisuudet

    • Glasiaalijärvet syntyvät jäätiköiden kuluttaessa ja kaivettaessa altaita.
    • Ne ovat tyypillisesti viuhkamaisesti suuntautuneita.
    • Jäätikön liikkeen mukaiset laaksot ovat syvempiä kuin poikittaiset.
    • Jäätikköeroosio on voimakkainta Järvi-Suomessa.

    Jäätikön Kuljettamat Maalajat - Moreeni

    • Moreeni on jäätikön kuljettamaa ja kasaamaa irtonaista maa-ainesta, kuten savesta, hiekasta, sorasta ja kivistä.
    • Moreenilla ei ole selviä kerrostumia, se sisältää aineksia monessa eri koossa.
    • Yleisimpiä moreenityyppejä ovat pohjamoreeni (suoraan jäätikön alla) ja pintamoreeni (jäätikön reunoilta ja pinnalta).

    Maankohoamisen Tuloksena Syntyneet Järvet

    • Maa kohoaa 2–9 mm vuodessa.
    • Sukkessio eli kehityskulku järvissä:
      • Flada (matala lahti, yhteys mereen)
      • Glo (ajoittain yhteydessä oleva allas)
      • Kuroutumisallas (täysin erillinen)

    Suomen Moreenityypit

    • Suomen moreenit ovat yleisesti hiekka- tai hietavaltaisia, savipitoisuuden ollessa alle 5 %.
    • Poikkeuksellisesti yli 10 % savipitoisuus esiintyy moreeneissa, joihin on sekoittunut vanhoja savisedmenttejä tai runsaasti esijääkaudellista rapautunutta ainesta.

    Moreenin Kerrostumisen Vaikutukset

    • Moreenin pintaosa on usein huuhtoutunut karkeammaksi.
      • Periglasiaaliajan aikana tapahtuneesta hienoaineksen valumisesta pois.
      • Rantavoimien vaikutuksesta maan kohotessa.

    Moreenin Kivirkenne ja Alkuperä

    • Moreenin kivirakenne koostuu:
      • Karkeammat rakeet (hiekaa ja suurempia kiviä)
      • Hienompi aines (yksittäisiä mineraalirakeita)
    • Pohjamoreenissa kivet ovat paikallisia, kulkeutuneina lyhyitä matkoja.
    • Hienompi aines on peräisin laajemmalta alueelta.

    Pohjamoreenin Yleisyys Suomessa

    • Pohjamoreeni on Suomen yleisin maalaji, kattaen 48,2 % maan pinta-alasta.
    • Se on yleinen myös savikoiden ja turvemaiden alla (noin 44,5 % soista).
    • Pohjamoreeni peittää kallioperää ohutta ja muodoiltaan epämääräistä kerrostumaa, jota kutsutaan peitemoreeniksi.

    Drumliinit

    • Drumliinit ovat jäätikön virtauksen suuntaisia sileitä selänteitä.
    • Niiden koko vaihtelee (1-5 km pitkiä ja 5-50 metriä korkeita).
    • Drumliinit esiintyvät usein suurina ryhminä tietyillä alueilla, kuten Savossa, Kuhmossa, Kuusamossa ja Inarijärvestä luoteeseen.
    • Drumliinien synty liittyy voimakkaaseen jäätikön virtaukseen.

    Mannerliikunnot ja Vuoristojen Muodostuminen

    • Mannerliikunnot (tektoniset voimat) ja vuorijonojen kohoaminen lisäävät korkeita alueita, mikä mahdollistaa jäätiköiden muodostumisen.
    • Lumen peittämien alueiden laajeneminen heijastaa auringon lämpösäteilyä takaisin avaruuteen, mikä auttaa jäätiköitä säilymään pidempään.
    • Vuoristot ja mantereiden sijainti vaikuttavat ilmamassojen ja merivirtojen kulkuun sekä maapallon lämpötilaerojen jakautumiseen.

    Ilmastonmuutoksen Syyt

    • Vulkanismi: Tulivuorenpurkaukset lisäävät ilmakehän hiilidioksidia ja vähentävät auringon säteilyn määrää, mikä vaikuttaa lämpötilaan.
    • Fossiilisten polttoaineiden käyttö: Kasvihuonekaasujen lisääntyminen (hiilidioksidi) lämmittää maapalloa estämällä pitkäaaltoisen säteilyn poistumisen.
    • Historialliset lämpötilavaihtelut:
      • Jääkauden jälkeen (noin 9000–5000 vuotta sitten) oli lämpimämpi kausi, jolloin lämpötila oli Euroopassa noin 2 astetta nykyistä korkeampi.
      • Pieni jääkausi (n. 1550–1850) oli paikoin nykyistä kylmempi.
    • Auringon aktiivisuuden vaikutus:
      • Auringon säteilyn muutokset ja auringonpilkkujen määrä voivat vaikuttaa maapallon ilmastoon.
      • Auringonpilkkujen 11 vuoden sykli tunnetaan, mutta yhteys ilmaston ja pitkän aikavälin auringon aktiivisuuden välillä on kiistanalainen.
      • Mahdollisia ovat myös pitkät, tuhansien vuosien syklit.
    • Astronominen ilmastonvaihteluteoria (Milankovitchin syklit):
      • Maapallon kiertoradan, akselikulman ja prekession muutokset vaikuttavat maapallolle saapuvan auringon säteilyn määrään, mikä voi aloittaa tai lopettaa jääkausiaikoja.

    Mannerliikunnot ja Astronominen Ilmastonvaihteluteoria

    • Nämä tekijät antavat parhaan selityksen jääkausille.

    Interglasiaalikaudet ja Tulevan Jääkauden Mahdollisuudet

    • Aiemmat interglasiaalikaudet:

      • Eem-interglasiaalikausi: Kesti noin 11 000 vuotta ennen nykyistä jääkautta.
      • Holstein-interglasiaalikausi: Kesti 15 000–16 000 vuotta, laskettuna Saksassa esiintyvistä piimaan vuosilustoista.

    • Nykyinen interglasiaalikausi (Holoseeni):

      • Holoseeni on jatkunut noin 10 000 vuotta.
      • Holoseenin lämpimin vaihe päättyi noin 5 000 vuotta sitten; esim.Suomen keskilämpötila on laskenut 2 astetta siitä lähtien.

    Kvartäärikauden Jäätiköityminen Suomessa

    • Kvartäärikausi alkoi noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin ilmaston viileneminen loi edellytykset laajoille jäätiköille.
    • Ilmaston viileneminen alkoi tertiäärikaudella kymmeniä miljoonia vuosia aiemmin.

    Etelämantereen ja Pohjoisen Pallonpuoliskon Jäätiköiden Kehitys

    • Etelämantereelle muodostui pysyvä jäätikkö yli 10 miljoonaa vuotta sitten mioseenikaudella.
    • Pohjois-Amerikan ensimmäiset jäätiköt muodostuivat lähes 3 miljoonaa vuotta sitten, laajeten 2,2 miljoonaa vuotta sitten.

    Suomen Ensimmäinen Jäätiköityminen

    • Suomi peittyi mahdollisesti ensimmäisen kerran jäätikön alle 2,4 miljoonaa vuotta sitten.
    • Pohjois-Atlantin kerrostumat sisältävät lasimariinista ainesta (jäätiköiden kuljettamaa hiekkaa ja soraa) tästä ajankohdasta alkaen.

    Jäätiköiden Laajimmillaanolo ja Vaikutukset Suomeen

    • Kvartäärikauden aikana jäätiköt olivat laajimmillaan viimeisten satojentuhansien vuosien aikana.
    • Skandinavian mannerjäätikkö levisi kolmesti Etelä-Englantiin asti.
    • Ei tiedetä tarkasti, kuinka monta kertaa Suomi on ollut täysin jäätikön peitossa.

    Jääkautiset Jaksot

    • Kvartriirikautinen jääkausiaika kattaa useita jääkausia ja niiden välisiä vaiheita, jotka muistuttavat nykyistä holoseenikautta.
    • Jääkautisia jaksoja on ollut ilmeisesti kymmenkunta viimeisten miljoonan vuoden aikana.
    • Jääkautiset jaksot ovat kestoltaan suunnilleen 100 000 vuotta.
    • Interglasiaalikausi, joka on jakso jääkautisten aikojen välillä, on selviytynyt lyhyempi, noin 10 000 vuotta.

    Ilmaston Vaihtelut

    • Jääkautiset jaksot eivät ole olleet pysyvästi kylmiä, vaan jääpeitteet ovat vaihdelleet selvästi.
    • Lyhyitä viileitä kausia, jotka ovat olleet jääkautisten jaksojen sisällä, kutsutaan interstadiaalikausiksi.

    Mannerjäätikön Perääntymisen Ajoitus

    • Ajoitusmenetelmät:

      • Etelä-Suomi: Lustosavikronologia (kerrokselliset savikerrostumat).
      • Muu Suomi: Radiohiiliajoitukset vanhimmista orgaanisista sedimenteistä.
      • Länsi-Lappi: Jäätikön sulavesien kuluttamat lieveuomat.

    • Jäätikön Perääntyminen Itämeren Alueella:

      • Jäätikkö oli uloimmillaan noin 18 000–20 000 vuotta sitten Etelä-Itämeren alueella.
      • Perääntyminen alkoi nykyisten Saksan, Puolan ja Neuvostoliiton alueilta.
      • Nopea perääntyminen noin 13 000 vuotta sitten, eteni Suomenlahden rannikolle.

    Studying That Suits You

    Use AI to generate personalized quizzes and flashcards to suit your learning preferences.

    Quiz Team

    Related Documents

    Suomen luonnonmaisemat muistiinpanot PDF

    More Like This

    Untitled Quiz
    6 questions

    Untitled Quiz

    AdoredHealing avatar
    AdoredHealing
    Untitled Quiz
    37 questions

    Untitled Quiz

    WellReceivedSquirrel7948 avatar
    WellReceivedSquirrel7948
    Untitled Quiz
    18 questions

    Untitled Quiz

    RighteousIguana avatar
    RighteousIguana
    Untitled Quiz
    48 questions

    Untitled Quiz

    StraightforwardStatueOfLiberty avatar
    StraightforwardStatueOfLiberty
    Use Quizgecko on...
    Browser
    Open
    Browser
    Browser