Toinen maailmansota - Hitler PDF

8 Kohti toista maailmansotaa Hitler halusi tehdä Saksasta suurvallan. Hän rikkoi muiden valtioiden kanssa tehtyjä sopimuksia ja asetti tavoitteeksi suuren saksankielisen valtion rakentamisen. Useat valtiot olivat sitä mieltä, että sota Euroopassa voidaan estää antamalla periksi Hitlerin vaatimuksill...

8 Kohti toista maailmansotaa Hitler halusi tehdä Saksasta suurvallan. Hän rikkoi muiden valtioiden kanssa tehtyjä sopimuksia ja asetti tavoitteeksi suuren saksankielisen valtion rakentamisen. Useat valtiot olivat sitä mieltä, että sota Euroopassa voidaan estää antamalla periksi Hitlerin vaatimuksille. Myös Italia ja Japa- ni kasvattivat alueitaan 1930-luvulla. Hitlerin jatkuvat aluevaatimukset johtivat lopulta toisen maailmansodan syttymiseen. Hitler haluaa palauttaa Saksan suuruuden Yksi natsipuolueen keskeisimmistä tavoitteis- ta oli suur-Saksan luominen hankkimalla lisää elintilaa, eli esimerkiksi viljelysmaata, saksa- laiselle herrarodulle. Tätä tavoitetta varten Hitler halusi kasvattaa armeijan kokoa. Se ei kuitenkaan onnistunut rikkomatta Versailles'n rauhansopimusta, joka oli määrännyt sekä Saksan rajat että armeijan koon. Saksan aluelaajennukset ennen toista maailmansotaa Saksasta riippuvainen alue Saksan alue- laajennukset 1935-1939 Sudeettialueet 1938 TANSKA RUOTSI ALANKO- MAAT SAKSA BELGIA Berliini Danzig TŠEKKOSLOVAKIA Praha 1939 Wien Saar 1935 RANSKA ITÄVALTA, 1938 SVEITSI 0 ITALIA LIETTUA PUOLA UNKARI 200 km Ranska ja Iso-Britannia katsoivat Saksan varustautumista sivusta. Euroopassa monet poliitikot olivat sitä mieltä, että Hitler palautti Saksalle vain sen aseman, mikä sille perintei- sesti kuuluikin. Sodan uhkaa ei aluksi pidet- ty todellisena. Hitler käytti näitä mielipiteitä häikäilemättömästi hyväkseen ja lisäsi Saksan valtaa Keski-Euroopassa. Noustuaan valtaan Hitler otti käyttöön ylei- sen asevelvollisuuden, kasvatti armeijan kokoa ja perusti ilmavoimat. Ensimmäinen tavoite oli Euroopan saksankielisten alueiden liittäminen Saksaan. Tämän jälkeen kasvavalle Saksalle oli haettava lisää alueita itäisestä Euroopasta. Itävalta liitetään Saksaan Hitlerin taktiikkana oli lähteä kokeilemaan, kuinka paljon muiden valtioiden johtajat oli- vat valmiit antamaan hänelle periksi. Hän oli luvannut korjata Versailles'n häpeärauhan seuraukset. Ensimmäisenä toimena Saarin alue liitettiin Saksaan, ja sitten aseistettiin Rei- ninmaa. Ison-Britannian ja Ranskan vastalau- seet asiaan olivat melko vähäisiä. Itävallassa ajatus liittymisestä suureen sak- sankieliseen Hitlerin Saksaan sai yhä enem- män kannatusta, tosin vastustuskin oli voima- kasta. Hitlerille Itävallan liittäminen oli tärkeä 50 ELÄMÄÄ DEMOKRATIOISSA JA DIKTATUUREISSA 47 sabftimmung und Grondeutfa 6tsettel hot 13 May 1938 eng Wiedervereinigung Operrebs mit bem Cour babes and Ptu fir be pres Adolf Hitlert За Rein Q Katolisen kirkon kardinaali äänestä- mässä Itävallan Saksaan liittämisen puolesta. Oikeassa reunassa on äänes- tysohje. Mitä erikoista ohjeessa on? asia, olihan kyseessä hänen synnyinmaansa. Itävallan hallitus erosi painostuksen alla, ja uusi hallitus järjesti kansanäänestyksen maan liittymisestä Saksaan. Äänestyksessä lähes kaikki itävaltalaiset kannattivat liittymistä. Muualla Euroopassa epäiltiin, että natsit olivat väärentäneet vaalituloksen. Hitler laajentaa Saksaa muiden maiden suostumuksella Seuraavana Hitlerin aluelaajennuskohteena sunut sen johtoa paikalle. Myöskään Stalin ei saanut kutsua, koska Hitler arveli hänen vas- tustavan rajamuutoksia. Italian Mussolini oli jo aiemmin ehtinyt liit- toutua Saksan kanssa, ja muut kutsutut maat olivat Hitlerin suhteen päättäneet noudattaa myöntyvyyspolitiikkaa estääkseen sodan. Hitler lupasi, että tämän aluelaajennuksen jäl- keen hänellä ei olisi enää uusia vaatimuksia. Viimeistään vuosi 1939 kuitenkin opetti muulle Euroopalle, että Hitlerin sanaan ei voi- nut luottaa. Saksan joukot miehittivät kevääl- lä Tšekkoslovakian, vaikka Hitler oli luvannut lopettaa aluelaajennukset. Kaiken lisäksi val- loitetut alueet eivät olleet enää saksankielisiä. oli Tšekkoslovakia. Vuonna 1938 Hitler uhka- Espanjan sisällissota si Tšekkoslovakiaa sodalla, mikäli se ei suos- tuisi vaatimuksiin luovuttaa saksankieliset Sudeettialueet. Saavuttaakseen tavoitteensa Hitler kutsui Müncheniin kokoukseen Rans- kan, Ison-Britannian ja Italian johtajat. Vaikka saa tukea muista maista Vuonna 1936 Espanjassa oli alkanut sisällissota tasavallan kannattajien ja kansallismielisten välillä. Pian sisällissodan puhkeamisen jälkeen muut valtiot sekaantuivat sodan tapahtumiin kokous kosketti Tšekkoslovakiaa, Hitler ei kut- ja aseistivat sodan eri osapuolia. Neuvostoliitto 51 VICTIME 300000 Nankingin verilöylyn museossa muistetaan Japanin hyökkäyksen noin 300 000 uhria. AICLIWE 30000 tuki vasemmistolaisia tasavaltalaisia. He sai- vat myös tukea lukuisista maista tulleista va- paaehtoisista, jotka halusivat estää diktatuu- rien leviämistä Euroopassa. Kansallismielisiä joukkoja tukivat Saksa ja Italia.trilevilo Väkivaltaisen sodan lopputuloksena vallan saivat kansallismieliset, ja Espanjan diktaat- toriksi nousi kansallismielisten johtaja, Fran- cisco Franco. Hän otti hallintoonsa paljon mal- lia tukijoiltaan Saksalta ja Italialta. Levottomuuksia puhkeaa Euroopan ulkopuolella Tulevan maailmansodan liittoumat olivat syn- tyneet vähitellen 1930-luvun kuluessa, kun Saksa, Japani ja Italia olivat laajentaneet omia alueitaan. Japani oli valloittanut alueita Kiinal- ta usean vuosikymmenen kuluessa. Sillä oli sa- manlaisia suurvaltapyrkimyksiä kuin Saksalla. 1930-luvulla Japani hyökkäsi jälleen Kiinaan ja valloitti siltä laajoja alueita. Sota oli ennen- näkemättömän julma hyökkäys kiinalaista 52 | ELÄMÄÄ DEMOKRATIOISSA JA DIKTATUUREISSA siviiliväestöä vastaan. Samalla vuosikymme- nellä Mussolinin Italia valloitti sodilla Etiopian ja Albanian. Mussolini halusi tehdä Italiasta Välimeren alueen vahvimman valtion. Saksan, Italian ja Japanin valloituksia vas- tustavat maat, kuten Iso-Britannia ja Ranska, lähentyivät toisiaan. Yhdysvallat puolestaan tuki Isoa- Britanniaa. Lisäksi Japanin vallan kasvu Tyynellämerellä oli viemässä Yhdysval- toja Saksan vastustajien puolelle. Kansainliitto oli perustettu turvaamaan maa- ilmanrauhaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Se ei kuitenkaan kyennyt estämään sotia. Kansainliitto epäonnistui, koska sillä ei ollut keinoja painostaa jäsenmaita rauhaan. Se ei esimerkiksi pystynyt kokoamaan soti- lasjoukkoja turvaamaan rauhaa sota-alueilla. Monet valtiot eivät kuuluneet Kansainliittoon. Yhdysvallat ei liittynyt järjestöön koskaan. Saksa, Japani ja Italia erosivat liitosta aloitet- tuaan sodat muita maita vastaan. 1.CA Saksa ja Neuvostoliitto suunnittelevat aluelaajennuksia Vuonna 1939 Hitler alkoi yhä painokkaammin vaatia Puolalta aluetta, joka jakoi Saksan maa- alueet kahtia. Puola ei suostunut aluevaati- muksiin, vaikka sodan uhka lisääntyi. Se luotti Ison-Britannian ja Ranskan vakuutteluihin sii- tä, että ne tulisivat avuksi, jos Saksa hyökkäisi Puolaan. Elokuun lopulla koko maailmaa hämmästytti Saksan ja Neuvostoliiton välillä tehty hyökkää- mättömyyssopimus. Sekä Hitler että Stalin oli- vat 1930-luvulla uhonneet tuhoavansa toisen- sa. Sopimus syntyi, koska molemmat katsoivat hyötyvänsä siitä. Saksa oli päättänyt aloittaa sodan Puolaa vastaan. Koska oli odotettavissa, että Ranska ja Iso- Britannia julistavat sodan Saksalle, Saksan piti estää kahden rintaman sodan syttyminen. Stalin puolestaan sai lisää varustautumisaikaa mahdolliseen sotaan. Maat olivat myös yhdessä sopineet, mitä alueita toinen saisi valloittaa niin, että toinen ei puuttuisi asiaan mitenkään. Tässä salaisessa lisäpöytäkirjassa Neuvostoliitto saisi vallata 1 S Ranskalainen pilakuva esittää Hitleriä ja Stalinia. Suomen, Baltian maat, Puolan itäosat ja Itä-Ro- manian alueet. Saksa puolestaan saisi läntisen Puolan alueet. Hitler ja Stalin olivat käsikirjoit- taneet toisen maailmansodan alkutapahtumat. Sopimuksesta huolimatta Neuvostoliiton ja Saksan väliset ristiriidat olivat suuret, ja niiden välillä sodan vaara oli olemassa sopimuksen teon jälkeenkin. Tehtävät 1. Saksan laajentumispyrkimykset johtivat osaltaan toisen maailman- sodan syttymiseen. a) Miksi Saksa tarvitsi Hitlerin mielestä lisää alueita? b) Miten Hitler laajensi Saksan alueita? 2. Pohdi, mitä yhtäläisyyksiä Saksan, Italian ja Japanin toiminnassa oli 1930-luvulla. 3. Katso sivun 53 pilapiirrosta, joka esittää Hitleriä ja Stalinia. Mitä piirtäjä on halunnut sanoa piirroksella? 4. Euroopan valtiot myöntyivät Hitlerin aluevaatimuksiin helposti. a) Perustele, miksi Hitleriä vastaan olisi pitänyt taistella 1930-luvulla. b) Tiedätkö esimerkkiä nykypäivän tilan- teesta, jossa valtio pyrkii valloittamaan alueita muilta? 53 III Toinen maailman- sota - historian tuhoisin sota Adolf Hitler halusi tehdä Saksasta suurvallan, joka johtaisi Eurooppaa natsien oppien mukaan. Natsit murhasivat mil- joonia juutalaisia ja muita ihmisryhmiä julman rotuoppinsa mukaisesti. Lopulta Saksa hävisi sodan. Suomi kamppaili itsenäisyytensä puolesta Neuvostoliittoa vastaan. Vaikka Suomi hävisi sodan, se säilytti itsenäisyytensä. Toinen maailmansota aiheutti valtavia tuhoja ja kärsimystä, yli 50 miljoonaa ihmistä menetti henkensä. Kuvassa näkyy maan tasalle pommitettua Oulun keskus- taa. Miltä tuntuisi kävellä raunioituneessa kaupungissa? Miten kotinsa menettäneitä perheitä on voitu auttaa? 1939 1940 ➤ Saksa hyökkää Puolaan ➤ Talvisota alkaa ➤ Talvisota päättyy 1941 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon ➤ Jatkosota alkaa Japani hyökkää Pearl Harboriin 1944 1945 Normandian maihinnousu Jatkosota päättyy ➤ Lapin sota alkaa Lapin sota päättyy Adolf Hitler kuolee Ydinpommit päättävät toisen maailmansodan 56 9 Natsi-Saksan voittoisat vuodet Saksa hyökkäsi Puolaan vuonna 1939, mikä aloitti toisen maailmansodan. Sodan alkuvaiheissa Hitlerin johtaman Saksan menestys oli loistava. Se onnistui valtaamaan suuria alueita muilta valtioilta. Toinen maailman- sota aiheutti suuria kärsimyksiä myös siviileille. Saksan armeijaa ei aluksi pysäytä mikään Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939. Saksan armeija oli sodan alkaessa nykyaikai- sesti aseistettu ja hyvin koulutettu. Se käytti salamasotataktiikkaa, jossa lentokoneet ja panssarivaunuosastot hyökkäsivät voimalla avainkohteisiin kuten rautateiden risteyskoh- tiin. Hyökkäyksen jälkeen avainkohteet valtasi jalkaväki, joka pystyi liikkumaan nopeasti moottoriajoneuvoilla. Puolan armeijan ylpeys oli ratsuväki, josta ei ollut vastusta saksalaisille. Puolan puolustus romahti muutamassa viikossa, ja Saksa mie- hitti maan länsiosan. Iso- Britannia ja Ranska Saksalaiset sotilaat hyökkäämässä puolalai- seen kylään syyskuussa 1939. Salamasota- taktiikka oli tehokas tapa hyökätä. julistivat Saksalle sodan, mutta ne eivät pys- tyneet puuttumaan Puolan miehitykseen. Neuvostoliiton ja Saksan solmiman hyökkää- mättömyyssopimuksen etupiirijaon mukai- sesti Neuvostoliitto valtasi Puolan itäosan. Neuvostoliitto hyökkäsi myös Suomeen, joka kuului sen etupiiriin. Se ei kuitenkaan onnis- tunut valtaamaan Suomea 1939-1940 käydyssä talvisodassa. Kevään 1940 aikana Saksa valloitti lähes koko Manner-Euroopan. Tanska antautui no- peasti. Saksalaiset valtasivat Norjan, mutta maahan syntyi sitkeä vastarintaliike vastus- tamaan natsimiehitystä. Ruotsia ei miehitet- ty, vaan se oli virallisesti puolueeton. Se kui- tenkin salli saksalaisten joukkojen läpikulun ja kävi kauppaa natsi-Saksan kanssa. Saksa valtasi myös Belgian, Hollannin ja Ranskan, jonka eteläosiin perustettiin saksalaismieli- nen hallitus. Saksan valtapiiri laajimmillaan Britit kärsivät Saksan pommituksissa Manner-Euroopan valtaamisen jälkeen Hit- ler suunnitteli hyökkäystä Isoon-Britanniaan. Maihinnousun tekeminen Brittein saarille oli kuitenkin vaikeaa, joten saksalaiset alkoivat pommittaa Isoa-Britanniaa. Ensin pommi- tukset kohdistuivat sotilaskohteisiin, mutta ennen pitkää saksalaiset alkoivat pommittaa myös siviilikohteita. Kumpikin osapuoli kärsi suuria tappioita. Ison-Britannian pääministeri Winston Church- ill onnistui luomaan taistelutahtoa yksin Sak- saa vastaan taistelleisiin britteihin, jotka et- sivät suojaa pommeilta esimerkiksi Lontoon metrotunneleista. Laajoista pommituksista huolimatta Saksa ei onnistunut nujertamaan Isoa-Britanniaa. Saksa joutui luopumaan yri- tyksestään, koska se oli menettänyt niin paljon lentäjiä ja lentokoneita ilman tulosta. ISLANTI SUOMI NORJA RUOTSI Leningrad IRLANTI ISO TANSKA VIRO LATVIA LIETTUA Moskova BRITANNIA ALANKO NEUVOSTOLIITTO MAAT PUOLA Stalingrad PORTUGALI ESPANJA BELGIA SAKSA RANSKA Vichyn SVEITSI Ranska UNKARI JUGOSLAVIA ROMANIA BULGARIA ITALIA ALBANIA TURKKI KREIKKA 0 500 km LIBYA El Alamein EGYPTI Saksa elokuussa 1939 Saksan ja sen liittolaisten valtapiiri marraskuussa 1942 Puolueettomat maat 57 57 Operaatio Barbarossa suuntautuu Neuvostoliittoon että ne eivät hyökkää toistensa alueille, Hitler suunnitteli hyökkäystä itään. Suunnitelmaa kutsuttiin operaatio Barbarossaksi. Tavoit- teena oli saada elintilaa saksalaisille sekä polt- to- ja raaka-aineita Saksan armeijalle ja teolli- suudelle. Syksyllä armeijan eteneminen vaikeutui ja hi- dastui, kun keli huononi. Saksalaisilla sotilail- Vaikka Saksa ja Neuvostoliitto olivat sopineet, la oli kesävarustus, eikä sotakalusto toiminut kunnolla kylmällä säällä. Armeijaa oli myös sitä vaikeampi huoltaa, mitä laajemman alueen s oli vallannut. Neuvostoliiton armeija käytti pol- tetun maan taktiikkaa, eli se tuhosi kaiken sak- salaisille käyttökelpoisen vetäytyessään. Vuo- den 1941 lopussa Saksan eteneminen pysähtyi Totaalinen sota koskettaa kaikkia Toista maailmansotaa sanotaan totaaliseksi sodaksi, koska kukaan ei välttynyt sen vaiku- tuksilta. Totaalisessa sodassa on mukana koko sotaa käyvän maan kansa, eivät pelkästään so- tilaat. Noin puolet toisen maailmansodan yli 50 miljoonasta uhrista oli siviilejä. Ensimmäi- sessä maailmansodassa kuolleista siviilejä oli noin kymmenesosa. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesäkuus- sa 1941 ja eteni nopeasti syvälle Neuvostoliiton alueelle. Myös Suomi joutui uudelleen mukaan sotaan, koska se oli tiivistänyt yhteistyötään Saksan kanssa talvisodan jälkeen. Saksan jou- koilla oli kolme kohdetta: Leningrad eli nykyi- nen Pietari, Moskova ja Kaukasian öljykentät Neuvostoliiton eteläosassa. Vaikka Saksan armeija eteni nopeasti Neu- vostoliiton alueella, etäisyydet olivat valtavia. Q Etualalla saksalainen hävittäjäkone Messerschmitt 109, taaempana Ison-Britannian ilma- voimien hävittäjä Spitfire. Miksi lentokoneilla oli ratkaiseva merkitys taistelussa Britanniasta? 58 TOINEN MAAILMANSOTA - HISTORIAN TUHOISIN SOTA ELEPHANT&CASTLE 12 14 15 000 16 17 18 VON 1 Lapsille pidetään matematiikan tuntia Lontoon metrotunnelissa suojassa ilma- pommituksilta. Millaista koulunkäynti on mahtanut olla kuvan olosuhteissa? Kun miehet olivat taistelemassa, naiset teki- vät kotirintamalla töitä, jotka rauhan aikana olivat olleet miesten töitä. Naisten tekemällä työllä oli merkittävä osuus ase- ja ammustuo- tannossa, maatiloilla ja armeijoiden huolta- misessa. Naisia työskenteli myös rintamalla hoito-, valvonta- ja muonitustehtävissä. Propa- gandalla kannustettiin naisia tekemään työtä ja päästämään miehensä tai poikansa taistele- maan rintamalle. Sota-aikana ja sen jälkeenkin ruokaa oli pak- ko säännöstellä, että sitä riittäisi kaikille. Sota myös esti ruokatavaroiden tuonnin ulkomailta. Säännöstely tarkoitti, että kaupasta sai ostaa vain tietyn määrän lihaa, maitoa tai muita elintarvikkeita. Näin yritettiin taata, että niitä Sotapropagandalla kehotettiin esimerkiksi säästämään. Miten juliste kehottaa toimimaan? SAVE YOUR CANS Help pass the Ammunition MCLELLAND BARCLAY USNR PREPARE YOUR TIN CANS FOR WAR 1 REMOVE TOPS AND BOTTOMS 2 TAKE OFF PAPER LABELS 3 WASH THOROUGHLY FLATTEN FIRMLY 59 59