Toinen maailmansota - Historian tuhoisin sota PDF

## Toinen maailmansota - Historian tuhoisin sota ### 8. Kohti toista maailmansotaa Hitler halusi tehdä Saksasta suurvallan. Hän rikkoi muiden valtioiden kanssa tehtyjä sopimuksia ja asetti tavoitteeksi suuren saksankielisen valtion rakentamisen. Useat valtiot olivat sitä mieltä, että sota Euroopa...

## Toinen maailmansota - Historian tuhoisin sota ### 8. Kohti toista maailmansotaa Hitler halusi tehdä Saksasta suurvallan. Hän rikkoi muiden valtioiden kanssa tehtyjä sopimuksia ja asetti tavoitteeksi suuren saksankielisen valtion rakentamisen. Useat valtiot olivat sitä mieltä, että sota Euroopassa voidaan estää antamalla periksi Hitlerin vaatimuksille. Myös Italia ja Japani kasvattivat alueitaan 1930-luvulla. Hitlerin jatkuvat aluevaatimukset johtivat lopulta toisen maailmansodan syttymiseen. #### Hitler haluaa palauttaa Saksan suuruuden Yksi natsipuolueen keskeisimmistä tavoitteista oli suur-Saksan luominen hankkimalla lisää elintilaa, eli esimerkiksi viljelysmaata, saksalaiselle herrarodulle. Tätä tavoitetta varten Hitler halusi kasvattaa armeijan kokoa. Se ei kuitenkaan onnistunut rikkomatta Versailles'n rauhansopimusta, joka oli määrännyt sekä Saksan rajat että armeijan koon. #### Saksan aluelaajennukset ennen toista maailmansotaa - Saksan alue-laajennukset 1935-1939 - Sudeettialueet 1938 - Saksasta riippuvainen alue Ranska ja Iso-Britannia katsoivat Saksan varustautumista sivusta. Euroopassa monet poliitikot olivat sitä mieltä, että Hitler palautti Saksalle vain sen aseman, mikä sille perinteisesti kuuluikin. Sodan uhkaa ei aluksi pidetty todellisena. Hitler käytti näitä mielipiteitä häikäilemättömästi hyväkseen ja lisäsi Saksan valtaa Keski-Euroopassa. Noustuaan valtaan Hitler otti käyttöön yleisen asevelvollisuuden, kasvatti armeijan kokoa ja perusti ilmavoimat. Ensimmäinen tavoite oli Euroopan saksankielisten alueiden liittäminen Saksaan. Tämän jälkeen kasvavalle Saksalle oli haettava lisää alueita itäisestä Euroopasta. #### Itävalta liitetään Saksaan Hitlerin taktiikkana oli lähteä kokeilemaan, kuinka paljon muiden valtioiden johtajat olivat valmiit antamaan hänelle periksi. Hän oli luvannut korjata Versailles'n häpeärauhan seuraukset. Ensimmäisenä toimena Saarin alue liitettiin Saksaan, ja sitten aseistettiin Reinmaa. Ison-Britannian ja Ranskan vastalauseet asiaan olivat melko vähäisiä. Itävallassa ajatus liittymisestä suureen saksankieliseen Hitlerin Saksaan sai yhä enemmän kannatusta, tosin vastustuskin oli voimakasta. Hitlerille Itävallan liittäminen oli tärkeä asia, olihan kyseessä hänen synnyinmaansa. Itävallan hallitus erosi painostuksen alla, ja uusi hallitus järjesti kansanäänestyksen maan liittymisestä Saksaan. Äänestyksessä lähes kaikki itävaltalaiset kannattivat liittymistä. Muualla Euroopassa epäiltiin, että natsit olivat väärentäneet vaalituloksen. #### Hitler laajentaa Saksaa muiden maiden suostumuksella Seuraavana Hitlerin aluelaajennuskohteena oli Tšekkoslovakia. Vuonna 1938 Hitler uhkasi Tšekkoslovakiaa sodalla, mikäli se ei suostuisi vaatimuksiin luovuttaa saksankieliset Sudeettialueet. Saavuttaakseen tavoitteensa Hitler kutsui Müncheniin kokoukseen Ranskan, Ison-Britannian ja Italian johtajat. Vaikka kokous kosketti Tšekkoslovakiaa, Hitler ei kut-sunut sen johtoa paikalle. Myöskään Stalin ei saanut kutsua, koska Hitler arveli hänen vastustavan rajamuutoksia. Italian Mussolini oli jo aiemmin ehtinyt liittoutua Saksan kanssa, ja muut kutsutut maat olivat Hitlerin suhteen päättäneet noudattaa myöntyvyyspolitiikkaa estääkseen sodan. Hitler lupasi, että tämän aluelaajennuksen jälkeen hänellä ei olisi enää uusia vaatimuksia. Viimeistään vuosi 1939 kuitenkin opetti muulle Euroopalle, että Hitlerin sanaan ei voi-nut luottaa. Saksan joukot miehittivät kevääl-lä Tšekkoslovakian, vaikka Hitler oli luvannut lopettaa aluelaajennukset. Kaiken lisäksi val-loitetut alueet eivät olleet enää saksankielisiä. #### Espanjan sisällissota saa tukea muista maista Vuonna 1936 Espanjassa oli alkanut sisällissota tasavallan kannattajien ja kansallismielisten välillä. Pian sisällissodan puhkeamisen jälkeen muut valtiot sekaantuivat sodan tapahtumiin ja aseistivat sodan eri osapuolia. Neuvostoliitto tuki vasemmistolaisia tasavaltalaisia. He sai-vat myös tukea lukuisista maista tulleista va-paaehtoisista, jotka halusivat estää diktatuu-rien leviämistä Euroopassa. Kansallismielisiä joukkoja tukivat Saksa ja Italia. Väkivaltaisen sodan lopputuloksena vallan saivat kansallismieliset, ja Espanjan diktaat-toriksi nousi kansallismielisten johtaja, Francisco Franco. Hän otti hallintoonsa paljon mal-lia tukijoiltaan Saksalta ja Italialta. #### Levottomuuksia puhkeaa Euroopan ulkopuolella Tulevan maailmansodan liittoumat olivat syn-tyneet vähitellen 1930-luvun kuluessa, kun Saksa, Japani ja Italia olivat laajentaneet omia alueitaan. Japani oli valloittanut alueita Kiinal-ta usean vuosikymmenen kuluessa. Sillä oli samanlaisia suurvaltapyrkimyksiä kuin Saksalla. 1930-luvulla Japani hyökkäsi jälleen Kiinaan ja valloitti siltä laajoja alueita. Sota oli ennen-näkemättömän julma hyökkäys kiinalaista siviiliväestöä vastaan. Samalla vuosikymme-nellä Mussolinin Italia valloitti sodilla Etiopian ja Albanian. Mussolini halusi tehdä Italiasta Välimeren alueen vahvimman valtion. Saksan, Italian ja Japanin valloituksia vas-tustavat maat, kuten Iso-Britannia ja Ranska, lähentyivät toisiaan. Yhdysvallat puolestaan tuki Isoa-Britanniaa. Lisäksi Japanin vallan kasvu Tyynellämerellä oli viemässä Yhdysval-toja Saksan vastustajien puolelle. Kansainliitto oli perustettu turvaamaan maa-ilmanrauhaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Se ei kuitenkaan kyennyt estämään sotia. Kansainliitto epäonnistui, koska sillä ei ollut keinoja painostaa jäsenmaita rauhaan. Se ei esimerkiksi pystynyt kokoamaan soti-lasjoukkoja turvaamaan rauhaa sota-alueilla. Monet valtiot eivät kuuluneet Kansainliittoon. Yhdysvallat ei liittynyt järjestöön koskaan. Saksa, Japani ja Italia erosivat liitosta aloitet-tuaan sodat muita maita vastaan. ### 9. Natsi-Saksan voittoisat vuodet Saksa hyökkäsi Puolaan vuonna 1939, mikä aloitti toisen maailmansodan. Sodan alkuvaiheissa Hitlerin johtaman Saksan menestys oli loistava. Se onnistui valtaamaan suuria alueita muilta valtioilta. Toinen maailman-sota aiheutti suuria kärsimyksiä myös siviileille. #### Saksan armeijaa ei aluksi pysäytä mikään Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939. Saksan armeija oli sodan alkaessa nykyaikai-sesti aseistettu ja hyvin koulutettu. Se käytti **salamasotataktiikkaa**, jossa lentokoneet ja panssarivaunuosastot hyökkäsivät voimalla avainkohteisiin kuten rautateiden risteyskoh-tiin. Hyökkäyksen jälkeen avainkohteet valtasi jalkaväki, joka pystyi liikkumaan nopeasti moottoriajoneuvoilla. Puolan armeijan ylpeys oli ratsuväki, josta ei ollut vastusta saksalaisille. Puolan puolustus romahti muutamassa viikossa, ja Saksa mie-hitti maan länsiosan. Iso-Britannia ja Ranska julistivat Saksalle sodan, mutta ne eivät pys-tyneet puuttumaan Puolan miehitykseen. Neuvostoliiton ja Saksan solmiman hyökkää-mättömyyssopimuksen etupiirijaon mukai-sesti Neuvostoliitto valtasi Puolan itäosan. Neuvostoliitto hyökkäsi myös Suomeen, joka kuului sen etupiiriin. Se ei kuitenkaan onnis-tunut valtaamaan Suomea 1939–1940 käydyssä talvisodassa. Kevään 1940 aikana Saksa valloitti lähes koko Manner-Euroopan. Tanska antautui no-peasti. Saksalaiset valtasivat Norjan, mutta maahan syntyi sitkeä vastarintaliike vastus-tamaan natsimiehitystä. Ruotsia ei miehitet-ty, vaan se oli virallisesti puolueeton. Se kui-tenkin salli saksalaisten joukkojen läpikulun ja kävi kauppaa natsi-Saksan kanssa. Saksa valtasi myös Belgian, Hollannin ja Ranskan, jonka eteläosiin perustettiin saksalaismieli-nen hallitus. #### Britit kärsivät Saksan pommituksissa Manner-Euroopan valtaamisen jälkeen Hit-ler suunnitteli hyökkäystä Isoon-Britanniaan. Maihinnousun tekeminen Brittein saarille oli kuitenkin vaikeaa, joten saksalaiset alkoivat pommittaa Isoa-Britanniaa. Ensin pommi-tukset kohdistuivat sotilaskohteisiin, mutta ennen pitkää saksalaiset alkoivat pommittaa myös siviilikohteita. Kumpikin osapuoli kärsi suuria tappioita. Ison-Britannian pääministeri Winston Church-ill onnistui luomaan taistelutahtoa yksin Sak-saa vastaan taistelleisiin britteihin, jotka et-sivät suojaa pommeilta esimerkiksi Lontoon metrotunneleista. Laajoista pommituksista huolimatta Saksa ei onnistunut nujertamaan Isoa-Britanniaa. Saksa joutui luopumaan yri-tyksestään, koska se oli menettänyt niin paljon lentäjiä ja lentokoneita ilman tulosta. #### Saksan valtapiiri laajimmillaan - Saksa elokuussa 1939 - Saksan ja sen liittolaisten valtapiiri marraskuussa 1942 - Puolueettomat maat ### 10. Liittoutuneet nujertavat akselivaltiot Saksan ja sen liittolaisten tappiot Stalingradissa ja Pohjois-Afrikassa olivat käännekohtia Saksan sotamenestyksessä. Normandian maihinnousu pakotti Saksan kahden rintaman sotaan, joka lopulta romahdutti Saksan puolustuksen. Liittoutuneiden edetessä Saksan alueille paljastuivat myös natsien tekemät julmuudet, keskitysleirit ja juutalaisten kansanmurha. #### Saksan sotaonni kääntyy Pohjois-Afrikassa liittoutuneet ja akselival-tiot taistelivat Välimeren merenkulkureittien ja Suezin kanavan hallinnasta. Saksalaiset joukot olivat pitkään taistelleet menestyksel-lisesti liittoutuneiden joukkoja vastaan Poh-jois-Afrikassa, mutta El Alameinissa Egyptissä saksalaiset kärsivät tappion. Voitokkaat liit-toutuneet tekivät maihinnousun Sisiliaan ke-sällä 1943 ja hyökkäsivät Italiaan. Italia solmi aselevon ja irtautui taistelusta Saksan rinnalla. Italian diktaattori Benito Mussolini yritti paeta mutta jäi kiinni Pohjois-Italiassa. Hänet am-muttiin ja ripustettiin seurueensa kanssa roik-kumaan kuolleena Milanon torille. Itärintamalla Saksan hyökkäys oli pysäh-tynyt talven tullen. Vuoden 1942 lopussa käy-tiin Stalingradissa ratkaiseva taistelu, joka oli Saksan armeijalle katastrofi. Hitler oli kieltä-nyt sotilaita perääntymästä Stalingradista, joka oli tärkeä liikenteen solmukohta reitil-lä Kaukasuksen öljykentille. Hitlerin käskyn seurauksena 300 000 saksalaista sotilasta jäi satimeen kaupunkiin ankaran talven ja kylmyyden armoille. Parin kuukauden taiste-luiden jälkeen yli puolet saksalaisista oli kuol-lut ja loput antautuivat tammikuussa 1943. Saksan armeijan vetäytyminen takaisin kohti länttä alkoi Stalingradista. #### Normandian maihinnousu saa Saksan perääntymään Vaikka Saksa oli heikentynyt, kesällä 1944 sen hallussa oli vielä lähes koko Manner-Euroop-pa. Tarvittiin maihinnousu, jotta Yhdysvallat ja Iso-Britannia voisivat taistella Saksaa vastaan. Saksa oli rakentanut kymmeniä tuhansia lin-noitusrakennelmia pitkin rannikkoa estääk-seen maihinnousun. Ison-Britannian, Yhdysval-tojen ja Kanadan armeijoiden joukot kuitenkin onnistuivat nousemaan maihin Normandiassa Ranskassa 6. kesäkuuta vuonna 1944. Normandian maihinnousu eli D-Day on historian suurin maihinnousu. Uusien kek-sintöjen, kuten liikuteltavien laitureiden ja kelluvien panssarivaunujen, sekä suurien inhimillisten uhrausten ansiosta liittoutu-neiden joukot pääsivät nousemaan rannalle. Ensimmäisessä aallossa hyökänneistä sotilais-ta joka toinen kuoli. Maihinnousun seurauk-sena Saksan armeija alkoi vetäytyä kohti itää. Noin kaksi kuukautta maihinnousun jälkeen liittoutuneet vapauttivat Pariisin natsien mie-hityksestä. #### Natsit vainoavat juutalaisia toisen maailmansodan aikana Vaikka sota-aika oli ankaraa kaikille, juutalais-ten kohtalo oli erityisen karmea. Natsi-Saksan järjestelmällinen juutalaisten vainoaminen ja tuhoaminen on juutalaisvainojen pitkässä his-toriassa kaikkein synkin ajanjakso. Natsien ke-hittelemän rotuopin mukaan juutalaiset olivat alhaisin ihmisrotu, joka oli tuhottava kokonaan. Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, etene-vän armeijan perässä tuli SS-järjestön erikois-osastoja, joille oli annettu tehtäväksi teloittaa kaikki juutalaiset valloitetuilta alueilta. Aluksi juutalaisia tapettiin ampumalla, mutta se oli hi-dasta, kallista ja aiheutti mielenterveysongel-mia päivästä toiseen ihmisiä ampuneille teloit-tajille. Tämän vuoksi kuorma-autojen lavalle kehiteltiin liikuteltavia kaasukammion tapai-sia laitteita. Keskitysleirivangeilta takavarikoituja laukkuja Auschwitz-Birkenaun leiriltä. #### Natsien tavoitteena on tuhota kaikki juutalaiset Tammikuussa 1942 natsit järjestivät Wannseen konferenssin, jossa he tekivät päätöksen kaikkien Euroopan juutalaisten lopullisesta tuhoamisesta. Tavoitteena oli tuhota 11 miljoonaa juutalaista. Lukuun sisältyi myös Ison-Britannian juutalaisväestö. Päätöstä kutsuttiin nimellä Endlösung, lopullinen ratkaisu. Juutalaisia oli jo aiemmin koottu pakko-työleireille, joilla ihmiset pakotettiin työsken-telemään raskaasti ankarissa olosuhteissa. Huonon ravinnon, tautien ja ankarien olosuh-teiden vuoksi monet kuolivat. Wannseen jälkeen juutalaisia alettiin siir-tää erityisille tuhoamisleireille tarkkojen kul-jetussuunnitelmien mukaan. Tuhoamisessa päätettiin käyttää kaasua, jonka käyttöä oli jo testattu neuvostoliittolaisilla sotavangeilla. Suurin osa tuhoamisleireistä sijaitsi Saksan valtakunnan itäosissa. Tunnetuin tuhoamislei-reistä on Auschwitz nykyisen Puolan alueella. Leireille tuodut uudet vangit lajiteltiin heti, kun he saapuivat. Ne, jotka kykenivät työhön, säästettiin. Ne, joista ei ollut hyötyä, lähetettiin kaasukammioon. Monet saksalaiset yritykset käyttivät natsien toimittamaa orjatyövoimaa sodan aikana. IG Farben käytti keskitysleiri-vankeja työvoimana kemian alan tuotanto-laitoksissaan. Sama yritys tuotti myös Zyklon B -kaasua, jota käytettiin ihmisten tappamiseen kaasukammioissa. Tuhoamisleireillä tappami-nen kehittyi järjestelmälliseksi ja tehokkaaksi toimnaksi. Ruumiita tuli niin paljon, että niiden hautaaminen alkoi pilata pohjavettä. Tämän vuoksi ruumiita alettiin polttaa krema-torioissa. Leireillä vangeille tatuoitiin käteen numero, josta heidät tunnisti leirillä. Heidän hiuksensa ajeltiin ja arvoesineet otettiin haltuun. Vanke-ja saatettiin käyttää koekaniineina epäinhimil-lisissä lääketieteellisissä kokeissa. Natsit tut-kivat esimerkiksi sitä, kuinka kauan ihminen selviää hengissä avannossa. Myös kuolleilta otetiin pois kaikki arvokas. Vainajilta revityis-tä kultahampaista saatu arvometalli toimitet-tiin Saksan valtionpankille. #### Holokausti - kansanmurha Holokausti-sanalla tarkoitetaan yleensä nat-sien toteuttamaa juutalaisten kansanmurhaa, jonten seurauksena kuoli noin 6 miljoonaa juu-talaista. Laajemmin ymmärrettynä holokausti tarkoittaa natsien suorittamaa kansallisten, et-nisten, uskonnollisten ja muiden heidän rotu-oppinsa ihanteista poikenneiden ihmisryh-mien tuhoamista. Holokaustin uhriksi joutui juutalaisten lisäksi ihmisiä sillä perusteella, että he olivat esimerkiksi kommunisteja, ro-maneita, Jehovan todistajia, henkisesti sairai-ta, kehitysvammaisia tai homoseksuaaleja. On arvioitu, että kaikkiaan holokaustin uhre-ja on yli kymmenen miljoonaa. Hitlerin tavoit-teena oli Saksan johtama tuhatvuotinen valta-kunta. Kenestä ei ollut hyötyä tämän tavoitteen saavuttamiseksi, hänet jouti tuhota. ### 11. Toisen maailmansodan päättyminen Pitkittynyt sota Euroopassa oli heikentänyt Saksan armeijaa, joka kärsi polttoaineen ja kaluston puutteesta sekä valtavista miestappioista. Lopulta liittoutuneet valtasivat Berliinin, ja Hitler teki itsemurhan. Tyynellämerellä Yhdysvallat käytti ydinpommia, mikä sai Japanin antautumaan. Toisessa maailmansodassa kuoli yli 50 miljoonaa ihmistä. Puna-armeijan sotilas heiluttaa Neuvostoliiton lippua Berliinin valtiopäivätalon katolla. Stalin hyväksyi kuvan kertomaan Berliinin valtauksesta. #### Liittoutuneiden kilpajuoksu Berliiniin Saksan kärsimät tappiot ja Normandian mai-hinnousu aloittivat Hitlerin johtaman Saksan romahduksen. Liittoutuneiden joukot eteni-vät lännestä, idästä ja etelästä nopeasti kohti natsi-Saksan pääkaupunkia Berliiniä. Edetes-sään sotilaat kohtasivat järkyttävän näyn va-pauttamillaan keskitysleireillä. Elossa löyty-neet vangit olivat laihtuneet luurangoiksi, ja paenneet saksalaiset olivat yrittäneet tuhota todisteita rikoksistaan esimerkiksi polttamal-la ruumiita. Saksan armeijan voimat hupenivat. Sota-koneille ei riittänyt polttoainetta, ja miehistö-tappioiden harventaman armeijan paikkaa miseksi rintamalle lähetettiin nuoria poikia, joilla ei ollut kunnollista sotilaskoulutusta. Hitler johti valtakuntaansa Berliinistä käsin ja suunnitteli viimeiseen saakka vastahyök-käystä, joka kääntäisi sodan Saksan voitoksi. #### Saksalaiset kärsivät sodan lopussa Luhistuva Saksa joutui koston kohteeksi so-dan loppuvaiheessa. Liittoutuneet pommitti-vat liikenneyhteyksiä ja teollisuuskeskuksia heikentääkseen edelleen Saksaa. Osa pommi-tuksista oli kostopommituksia, joiden tavoit-teena oli aiheuttaa mahdollisimman paljon tuhoa ja kärsimystä saksalaisille. Kuuluisin kostopommituksista kohdistui Dresdeniin. Massiivisten pommitusten sytyttämät tulipa-lot yhtyivät koko kaupungin keskustan katta-vaksi tulimereksi, ja vähintään 25 000 ihmistä kuoli häkään, tukehtui hapen puutteeseen tai paloi elävältä. Yli kahden miljoonan sotilaan voimin eden-nyt Neuvostoliiton puna-armeija saavutti Ber-liinin liittoutuneiden joukoista ensimmäisenä. Berliiniläisille koittivat kauhun ajat. Stalin an-toi puna-armeijalle luvan ryöstellä ja raiskata Berliinissä kostoksi saksalaisten aiheuttamista kärsimyksistä. Kaaoksen keskellä siviilit yritti-vät selvitä miten taisivat. #### Yhdistyneet kansakunnat perustetaan estämään uutta sotaa Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perus-tettu Kansainliitto oli epäonnistunut maa-ilmanrauhan turvaamisessa. Kansainliiton epäonnistumisesta haluttiin oppia, joten toi-sen maailmansodan voittajavaltiot perustivat uuden kansainvälisen järjestön, joka voisi pa-remmin puuttua tilanteisiin ja sovitella valti-oiden välisiä ristiriitoja. Järjestön tavoitteeksi asetettiin kansainvälisen rauhan ja turvall-suuden edistäminen, ja sen nimeksi annettiin **Yhdistyneet kansakunnat eli YK**. Myöhem-min YK:hon on liittynyt suurin osa mailman maista, ja se on tärkein valtioiden välinen yhteistyöjärjestö. #### Toisen maailmansodan kuolonuhrit - **Neuvostoliitto:** 13,6 miljoonaa sotilasta, 7 miljoonaa siviiliä, yhteensä 20,6 miljoonaa, 11,6 % väkiluvusta - **Saksa:** 3,3 miljoonaa sotilasta, 3,4 miljoonaa siviiliä, yhteensä 6,7 miljoonaa, 10 % väkiluvusta - **Puola:** 0,1 miljoonaa sotilasta, 4,2 miljoonaa siviiliä, yhteensä 4,3 miljoonaa, 12,4 % väkiluvusta - **Japani:** 1,2 miljoonaa sotilasta, 0,7 miljoonaa siviiliä, yhteensä 1,9 miljoonaa, 2,6 % väkiluvusta - **Jugoslavia:** 0,3 miljoonaa sotilasta, 1,4 miljoonaa siviiliä, yhteensä 1,7 miljoonaa, 1,7 % väkiluvusta - **Ranska:** 0,3 miljoonaa sotilasta, 0,4 miljoonaa siviiliä, yhteensä 0,7 miljoonaa, 1,4 % väkiluvusta - **Iso-Britannia:** 0,3 miljoonaa sotilasta, 0,1 miljoonaa siviiliä, yhteensä 0,4 miljoonaa, 0,8 % väkiluvusta Kaikki maat yhteensä: 27 miljoonaa sotilasta, 24 miljoonaa siviiliä, yhteensä 51 miljoonaa. YK:n yleiskokouksen tehtävänä on keskus-tella ja antaa suosituksia, mutta se ei voi antaa jäsenmaita sitovia määräyksiä. Käytännön toi-minta on jakautunut useisiin alajärjestöihin. Esimerkiksi koulutusta käsittelee UNESCO ja lasten asioita UNICEF. Rauhan turvaamisen kannalta tärkein toi-mielin on turvallisuusneuvosto. Siihen kuu-luvat pysyvinä jäseninä Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat. Lisäksi turval-lisuusneuvostoon kuuluu kymmenen kahden vuoden välein vaihtuvaa jäsenmaata. Turval-lisuusneuvosto voi asettaa pakotteita, lähettää rauhanturvaajia tai jopa sopia sotilaallisista toimista kriisien ehkäisemiseksi. Toisen maailmansodan uhriluvuista on erilaisia arvioita. Lähteistä ja niiden tilastointitavoista riippuen arviot sodan uhrien kokonaismäärästä vaihtelevat 50-70 miljoonan välillä.