Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 2023-2024 PDF

Maantieteen abikertaus GES 05 33 2023 - 2024 Maantieteen kertaus (LOPS 2021) Tekijät: Paavo Ikonen, Lotta Laitinen, Johanna Vuollet Suomen tietokirjailijat ry on tukenut oppimateriaalin kirjoittamista. Sininen planeetta (LOPS 2021) Tekijät: Paavo Ikonen, Lot...

Maantieteen abikertaus GES 05 33 2023 - 2024 Maantieteen kertaus (LOPS 2021) Tekijät: Paavo Ikonen, Lotta Laitinen, Johanna Vuollet Suomen tietokirjailijat ry on tukenut oppimateriaalin kirjoittamista. Sininen planeetta (LOPS 2021) Tekijät: Paavo Ikonen, Lotta Laitinen, Johanna Vuollet Kuvitus: Sampsa Rydman ja Törmä-Ärrälä Oy Suomen tietokirjailijat ry on tukenut oppimateriaalin kirjoittamista. © Studeo ja tekijät  Yhteinen maailma (LOPS 2021) Tekijät: Paavo Ikonen, Lotta Laitinen, Anna Virolainen-Hynnä, Johanna Vuollet Kuvitus: Sampsa Rydman Suomen tietokirjailijat ry on tukenut oppimateriaalin kirjoittamista. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (LOPS 2021) Tekijät: Paavo Ikonen, Lotta Laitinen, Johanna Vuollet Kuvitus: Sampsa Rydman Suomen tietokirjailijat ry on tukenut oppimateriaalin kirjoittamista. © Studeo ja tekijät  Sisällysluettelo 6 Luonnonvarat 6.1 Alkutuotanto 6.2 Energianlähteet 6.3 Teollisuus Maantieteen abikertaus (GES 05 33) © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat 6 Luonnonvarat Tämän luvun kerrattuasi osaat vastata seuraaviin kysymyksiin: Miten luonnonvaroja luokitellaan? Mitä ekosysteemipalvelut ovat, ja mikä niiden merkitys on? Mihin fossiilienergiaa käytetään? Mitä tarkoittaa hiilineutraali yhteiskunta? Millainen on kiertotalousmalli? Eri puolilla maailmaa arvostetaan erilaisia luonnonvaroja. Itä-ja Kaakkois-Aasiassa pääskysenpesäkeitto on perinteinen herkku. Raaka-aineiden keruuta luolissa pesivien pääskysten pesistä joudutaan säännöstelemään, jotta linnut eivät häviä. LÄHDE: Getty Images Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 4 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat Luonnonvarojen luokittelu Yleisesti luonnonvarat luokitellaan uusiutumattomiin ja uusiutuviin. Jako perustuu luonnonvarojen riittävyyteen. Uusiutumattomia luonnonvaroja ei synny maapallolle lisää tai niiden muodostuminen kestää ihmisen kannalta liian pitkään. Uusiutumattomia luonnonvaroja ovat fossiiliset polttoaineet [Fossiiliset polttoaineet hiili, maakaasu ja öljy ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten eläneistä eliöistä. Niihin on varastoitunut hiileen sitoutunutta energiaa.], uraani ja metallit. Useimpia metalleja, kuten juomatölkkien alumiinia, voidaan kierrättää. Ydinvoimaloissa käytettävä uraani muuttuu käytön jälkeen radioaktiiviseksi jätteeksi. Uusiutuvia luonnonvaroja muodostuu koko ajan lisää. Niiden uusiutuminen perustuu Auringon säteilyyn tai maan sisäiseen energiaan. Uusiutuvat luonnonvaratkin voivat ehtyä, jos niitä ei käytetä kestävästi. Osa näistä luonnonvaroista on käytettävissä käytännössä rajattomasti, kuten esimerkiksi tuuli. Osa uusiutuu nopeasti, kuten ravintokasvit, ja osa vain kestävästi käytettynä, kuten maaperä. Luonnonvarat on perinteisesti luokiteltu uusiutuviin ja uusiutumattomiin, mutta laajemmin ne voidaan jakaa myös aineellisiin ja aineettomiin. Toinen luonnonvarojen luokittelutapa on jako aineellisiin ja aineettomiin luonnonvaroihin. Aineellisia luonnonvaroja ihminen hyödyntää taloudellisesti. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 5 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat Tällaisia ovat esimerkiksi energian tuotantoon käytetyt luonnonvarat ja metallit. Aineettomia luonnonvaroja ovat luonnonvarat, joille ei voida asettaa taloudellista arvoa. Tällaisia ovat luonnon virkistysarvot, maisema ja luonnon monimuotoisuus. Ekosysteemipalvelut ovat välttämättömiä elämälle Jako aineellisiin ja aineettomiin luonnonvaroihin ei ole aina selkeä, sillä ihminen pyrkii kaupallistamaan myös aineettomia luonnonvaroja. Luonnon ekosysteemejä pidetään ekosysteemipalveluina [Ekosysteemipalvelut (englanniksi ecosystem services) käsittää luonnon tarjoamat tuotanto-, säätely-, tuki-/ylläpito- ja kulttuuripalvelut. Käytetään luonnon monimuotoisuuden taloudelliseen arvottamiseen.], jolloin helposti unohdetaan luonnon itseisarvo ja monimuotoisuus. Ihminen on täysin riippuvainen toimivista ekosysteemeistä ja luonnonvaroista. Ekosysteemipalvelut luokitellaan ylläpitäviin, tuotanto-, säätely- ja kulttuuripalveluihin. Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa eri toimintoihin luonnosta saatavan hyödyn mukaan. Elämän kannalta keskeisimpiä ovat ylläpitävät ekosysteemipalvelut, kuten biodiversiteetti ja fotosynteesi. Ihmisen toimeentulon kannalta merkittäviä ovat tuotantopalvelut, joihin kuuluvat esimerkiksi ravinto, puhdas vesi ja luonnosta saatavat lääkkeet sekä puu ja puuvilla. Sääteleviin palveluihinkuuluvat kasvien pölytys, Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 6 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat maaperän eroosion estäminen, veden puhdistuminen ja ilmasto. Näiden lisäksi ekosysteemipalveluihin kuuluvat myös kulttuuripalvelut, kuten tiede ja tutkimus, taide ja luonnon kauneus sekä ihmisen terveys ja hyvinvointi. Ihminen on pirstonut ekosysteemejä ja heikentänyt ekosysteemien toimintaa ja siten heikentänyt ekosysteemipalveluita. Metsäteollisuus heikentää ekosysteemipalveluita kasvattamalla viljeltyjä metsiä. Luonnonmetsissä biodiversiteetti on suurempi kuin viljellyissä metsissä. LÄHDE: Pixabay Getty Images Shutterstock Ravinnontuotanto on ekosysteemipalveluiden tuotantopalvelu. Usein ravinnon tuottaminen on ristiriidassa ylläpitävien palveluiden kanssa, esimerkiksi vain vehnää kasvava pelto tuhoaa alueen monimuotoisuutta. Luonnonvaroja käytetään kestämättömästi Ihmiskunta käyttää luonnonvaroja kestämättömällä tavalla, minkä seurauksena ekosysteemit ovat vaarassa. Samalla yhteiskunnat ovat täysin riippuvaisia fossiilienergiasta. Toisaalta monet valtiot ja EU tavoittelevat hiilineutraaliutta, mikä tarkoittaa sitä, että yhteiskunta ei tuota enempää hiilidioksidia kuin ekosysteemit pystyvät sitomaan. Eksponentiaalinen väestönkasvu 1800-luvulta ja elintason nousu ovat kasvattaneet luonnonvarojen kulutusta valtavasti. Nykyiselle globaalille elämälle on tunnusomaista luonnon resurssien voimakas hyödyntäminen sekä tekniikan kiihtyvä kehittyminen. Ihmiskunnan käyttämän energian määrä on moninkertaistunut, mikä vaikuttaa moniin ympäristöongelmiin. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 7 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat Elintason nousu on vaikuttanut paitsi energian-myös ravinnontuotantoon. Ravinnontuotantoon tarvitaan yhä enemmän makeaa vettä ja fossiilisia polttoaineita. Uusiutuvia luonnonvaroja Jos kaikilla maapallon asukkailla olisi pystytään hyödyntämään teknologian länsimaalainen elämäntapa, tarvittaisiin kolme maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan energian kehittymisen myötä aikaisempaa ja luonnonvarojen tarve. tehokkaammin. Luonnonvarojen kestämätöntä kulutusta voidaan havainnollistaa ylikulutuspäivällä [Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.]. Maailmanlaajuisesti ihmiskunta on kuluttanut vuoden luonnonvarat elokuun alussa. Nykyisellä kulutuksella tarvittaisiin 1,6 maapalloa, jotta maailmanlaajuinen luonnonvarojen käyttö olisi kestävää. Yhteiskuntien välillä on suurta eriarvoisuutta luonnonvarojen käytön suhteen: vaurain 20 prosenttia maapallon väestöstä kuluttaa 80 prosenttia sen luonnonvaroista. Jos kaikilla maapallon ihmisillä olisi samanlainen elämäntapa kuin suomalaisilla, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen käyttö. Suomalaisten ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta: vuonna 2022 se oli jo maaliskuussa. https://player.vimeo.com/video/162675312[...] Kiertotalous pyrkii säästämään luonnonvaroja Kiertotalous on kokonaisvaltainen kestävän kehityksen mukainen toimintamalli, joka pyrkii tarjoamaan ratkaisuja siihen, miten tuotteet ja materiaalit voitaisiin pitää käytössä eli kierrossa mahdollisimman pitkään ennen kuin ne muuttuvat jätteeksi. Kiertotaloudessa pyritään käyttämään mahdollisimman vähän luonnonvaroja ja hyödyntämään mahdollisimman paljon uusiutuvia luonnonvaroja uusiutumattomien sijaan. Keskeisiä asioita kiertotalouden saavuttamiseksi ovat kestävät ja kierrätyskelpoiset tuotteet ja materiaalit, eri toimijoiden välinen yhteistyö, uusien Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 8 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat palveluyritysten syntyminen ja kuluttajien tekemät valinnat sekä tehokkaat kierrätysjärjestelmät. Kiertotalous ei ole siis perinteistä jätteiden kierrätystä, vaan siihen kuuluu olennaisena osana myös esimerkiksi tavaroiden uusiokäyttö ja teollisuusalojen yhteistyö, joissa toisen jäte voi olla toiselle rahanarvoinen resurssi. Kiertotaloudessa ei oteta uusia raaka-aineita tai niitä otetaan hyvin vähän. Vuokrauspalvelut ja tavaroiden jakaminen ja vaihtaminen ovat myös keskeisessä asemassa kiertotalousajattelussa. Berg, A., Antikainen, R., Hartikainen, E., Kauppi, S., Kautto, P., Lazarevic, D., Piesik, S. & Saikku, L. CC4, WIkipedia Maantieteen opintojaksot Luvun teemaa käsitellään Studeon maantieteen luvuissa: Luonnonvarojen kestävä käyttö: GE3 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 9 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat Laajenna tietopohjaasi Ylikulutus: overshoot.org, bios.fi Biotalous.fi Kiertotalous – Sitra Hiilineutraali yhteiskunta – Sitra Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 10 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat Tehtävät 1 Käsitteiden määrittely – luonnonvarat Määrittely Tehtävä 1 p. Yhdistä käsitteet. a aineeton luonnonvara b ekosysteemipalvelu c biotalous d fossiilinen polttoaine e aineellinen luonnonvara f uusiutumaton luonnonvara g kiertotalous h uusiutuva luonnonvara i ylikulutuspäivä j hiilineutraali yhteiskunta k luonnonvara Maapallon luonnollisten prosessien seurauksena syntyneitä aineksia, joita ihmiset voivat hyödyntää ravintona, rakennusaineina ja energian tuottajina. Ei synny maapallolle lisää, tai niiden muodostuminen kestää ihmisen kannalta liian pitkään. Muodostuu koko ajan lisää. Ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten eläneiden eliöiden maatumisen seurauksena. Niihin on varastoitunut hiileen sitoutunutta energiaa. Ihminen hyödyntää taloudellisesti. Ei voida asettaa taloudellista arvoa. Käsittää luonnon tarjoamat tuotanto-, säätely-, tuki-/ylläpito- ja kulttuuripalvelut. Käytetään luonnon monimuotoisuuden taloudelliseen arvottamiseen. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 11 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat Laskennallisesti se päivä, jona kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Kokonaisvaltainen kestävän kehityksen mukainen toimintamalli, joka pyrkii tarjoamaan ratkaisuja koko yhteiskunnan tasolla siihen, miten tuotteet ja materiaalit voitaisiin pitää käytössä (kierrossa) mahdollisimman pitkään ennen kuin ne muuttuvat jätteeksi. Tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan ilmakehästä ja pyrkii tuottamaan mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä. 2 Väittämiä luonnonvaroista Luetun ymmärtäminen Tehtävä 1 p. Ovatko väittämät oikein vai väärin? Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 12 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat Väittämät Oikein Väärin Luonnonvarojen luokittelu uusiutuviin ja uusiutumattomiin perustuu niiden riittävyyteen. Aineettomia luonnonvaroja hyödynnetään taloudellisesti. Ekosysteemipalvelulla pyritään laskemaan taloudellinen arvo toimimattomalle ekosysteemille. Yhteiskuntamme toimivat pääsääntöisesti uusiutuvalla energialla. Monet ympäristöongelmat ja luonnonvarojen liikakäyttö johtuvat väestönkasvusta ja elintason noususta. Näköpiirissä on fossiilienergian korvaaja. Ylikulutuspäivällä havainnollistetaan luonnonvarojen liikakulutusta. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kiertotaloudessa yritetään pitää luonnonvarat ja niistä valmistetut materiaalit pidempään käytössä. Hiilineutraali yhteiskunta tarkoittaa täysin hiilidioksiditonta yhteiskuntaa. 3 Käsitekartta luonnonvaroista Tehtävä 1 p. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 13 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat Lue oppimateriaalin luku ja rakenna käsitekartta tai kaavio luonnonvaroista joko sähköisesti tai paperille. 4 Muistiinpanot Tiedon poiminta Tehtävä 1 p. Laadi luvun aiheista muistiinpanot tai tiivistelmä. 5 Kysymykset Tiedon soveltaminen Luova ajattelu Tehtävä 1 p. Lue oppimateriaalin luku ja laadi siitä vähintään viisi kysymystä. Kysymykset voivat olla sellaisia, joihin et itse tiedä vastausta luvun perusteella, eli asioita, joita et ymmärtänyt sellaisia, joiden avulla voisit harjoitella kokeeseen tai joita voisit kysyä kaverilta ja joihin osaisit vastata itse Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 14 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat sellaisia, että ne heräävät tekstiä lukiessa ja liittyvät johonkin arjen ilmiöön tai muuten tuttuun asiaan. 6 Yo-koe, kevät 2019, 6 – Hiekka ehtyvänä luonnonvarana Tiedon soveltaminen Tiedon poiminta Tehtävä 3 p. Hiekka ehtyvänä luonnonvarana (30 p.) Aineisto (Yle.fi/abitreenit) a) Mitä tarkoitetaan kivennäismaalajeilla, ja miten niitä luokitellaan? (4 p.) b) Mihin hiekkaa tarvitaan, ja mitkä seikat vaikuttavat hiekan kulutukseen? (12 p.) c) Mitä taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöongelmia hiekan käyttöön luonnonvarana liittyy? Pohdi myös keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. (14 p.) Ylioppilaskoe, kevät 2019, tehtävä 6 Vihje Lue myös GE2 Maannoksessa kohtaavat elävä ja eloton luonto. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 15 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat 7 Yo-koe, syksy 2017, 3 – Metsätalousvyöhykkeet Tehtävä 3 p. Aineisto 3.1 Mitä tarkoitetaan uusiutuvilla luonnonvaroilla? (3 p.) 3.2 Luonnehdi karttaan merkittyjä metsätalousvyöhykkeitä metsätalouden kannalta. (12 p.) 3.3 Millaisia yhteiskunnallisia ongelmia metsien käyttöön liittyy trooppisilla alueilla? (5 p.) Ylioppilaskoe, syksy 2017, tehtävä 3 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 16 © Studeo ja tekijät  6 Luonnonvarat Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 17 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto 6.1 Alkutuotanto Tämän luvun kerrattuasi osaat vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä alkutuotanto tarkoittaa? Millainen on ravinnontuotannon nykytila? Mitkä ovat ekstensiivisen ja intensiivisen maatalouden erot? Mitä kalatalous tarkoittaa? Mitä ovat määrällinen ja laadullinen nälkä? Mikä on metsien tila? Millaista kaivostoimintaa on? Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 18 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Alkutuotantoon kuuluva kalastus on elinkeinoista vanhimpia. Turskan pyynnillä ja kuivatuksella on pitkät perinteet Norjassa. LÄHDE: Shutterstock Alkutuotannossa hyödynnetään luontoa Primaari- eli alkutuotanto saa raaka-aineensa suoraan luonnosta. Alkutuotanto on yhteisnimitys maa-, metsä- ja kalataloudelle, kalastukselle, metsästykselle, luonnontuotteiden keräilylle ja kaivannaistoiminnalle. Metsätalous ja kaivannaistoiminta voidaan luokitella myös teollisuuden osaksi. Köyhissä maissa alkutuotannon suhteellinen merkitys taloudelle on suurempi kuin kehittyneissä maissa. Tätä eroa selitetään yhteiskuntien ja maiden elinkeinorakenteen muuttumisella. Teollisuusmaissa maatalousyhteiskunta on muuttunut teollisuusyhteiskunnaksi ja lopulta palveluyhteiskunnaksi. Maatalousyhteiskunnissa suurin osa ihmisistä Metsästys on alkutuotantoa, jonka taloudellinen merkitys on pieni länsimaissa. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 19 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto saa elantonsa alkutuotannosta. Vaurastumisen Fort Assiniboine, Kanada. LÄHDE: Unsplash (CC0) myötä siirrytään teollisuuteen ja alkutuotanto koneistuu, jolloin ei tarvita niin paljon työntekijöitä kuin aikaisemmin. Suomessa merkittävimmät alkutuotannon alat ovat maa- ja metsätalous sekä kaivannaistoiminta. Osa alkutuotannon parissa työskentelevistä ihmisistä toimii kuljetusalalla, myynnissä ja kehitystehtävissä. Suomessa alkutuotanto työllistää noin 3–5 prosenttia työssäkäyvistä. Tekniikan kehittyminen on vähentänyt alkutuotannon työpaikkojen määrää. Esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa koneet hoitavat tehtäviä, joihin aikaisemmin tarvittiin paljon ihmistyövoimaa. Katso Globalis.fi-sivustolta alkutuotannon osuus valtioiden bruttokansantuotteesta. Valitse näkymäksi kartat ja vertaile teollisuusmaiden ja köyhien maiden osuuksia primaarisektorissa. Ravintoa ja ympäristöongelmia Maatalous on elinkeino, jossa tuotetaan ruokaa ja rehua sekä muita tuotteita kasvattamalla kasveja ja karjaa. Maatalous on globaalia liiketoimintaa, jonka on katsottu aiheuttaneen runsaasti ongelmia ympäristölle. Valtiot pyrkivät mahdollisimman suureen maatalouden omavaraisuuteen, sillä kriisitilanteissa ravintoa voi olla hankala saada. Monesti maanviljelyä harjoitetaankin epäsuotuisilla alueilla, kuten esimerkiksi pohjoisen viileässä ilmastossa ja autiomaissa keinokastelun avulla. Maatalous käyttää noin 38 prosenttia maapallon pinta-alasta ja tuo toimeentulon yli 1,3 miljardille ihmiselle. Suurin osa ihmiskunnan ravinnosta saadaan maataloudesta, ja erityisesti viljojen merkitys ravinnonlähteenä on suuri. Globaalisti keskeisimmät kaupalliset viljat ovat vehnä, riisi ja maissi. Lihantuotannosta suurin osuus on naudan-, sian- ja broilerinlihalla. Elintason nousun myötä lihaperäisen proteiinin käyttö yleensä lisääntyy. Ravinnontuotanto aiheuttaa metsäkatoa, kun metsää kaadetaan maatalouden tarpeisiin. Maatalous aiheuttaa myös metaanipäästöjä ja rehevöittää vesistöjä sekä köyhdyttää maaperää. Ravinnontuotannon lisääminen ei ole poistanut nälkäongelmaa maailmasta. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 20 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Tehomaataloudessa käytetään koneita, lannoitteita ja Nykynavetoissa lehmien ruokinta, kulutetaan paljon fossiilisia polttoaineita. lypsäminen ja lannanpoisto on koneistettu. Maissipelto, Illinois, Yhdysvallat. Se on mahdollistanut yhä suuremmat LÄHDE: Unsplash (CC0) tilakoot. LÄHDE: Getty Images Tehomaataloudessa [Tehomaatalous tarkoittaa maataloutta, jossa nykyaikaisten keinojen avulla tehostetaan maataloustuotantoa. Nykyaikaisia keinoja ovat esimerkiksi maatalouskoneet, lannoitteet, torjunta- aineet, tuotannon kasvattamiseksi jalostetut ja geenimuunnellut lajit.] tuotantoa lisätään kastelun, väkilannoitteiden eli teollisesti tuotettujen lannoitteiden, torjunta-aineiden ja tekniikan avulla ja keskitytään vain muutamiin runsassatoisiin lajikkeisiin. Tehomaatalous on paikoin vaurioittanut maaperää, ja vesivarat ovat huvenneet kastelun ja maannoksen kulumisen seurauksena. Lisäksi luonnon monimuotoisuus on vaarantunut, ympäristö on saastunut ja kasvihuonepäästöt ovat voimistuneet. Merkittävä osa maailman viljelystä on nykyään täysin riippuvaista fossiilisten polttoaineiden käytöstä, joita käytetään maan muokkaamiseen, lannoitteiden valmistukseen, tuholaistorjuntaan ja sadonkorjuuseen. Maatalous jaetaan ekstensiiviseen ja intensiiviseen talouteen Maatalous voidaan jakaa ekstensiiviseen ja intensiiviseen maatalouteen. Ekstensiivisessä eli laaja-alaisessa maataloudessa hehtaarikokoinen sato on pientä ja sadon tuotantokustannukset vähäiset, tilakoot suuria ja työ tehdään pääosin koneita käyttäen. Ekstensiivistä maataloutta ovat esimerkiksi lauhkean ilmastovyöhykkeen arojen lihakarjan kasvatus ja viljanviljely. Myös paimentolaisuus lasketaan kuuluvaksi ekstensiiviseen maatalouteen. Intensiivisessä eli pienialaisessa ja voimaperäisessä maataloudessa hehtaarikokoinen tuotto on suurta. Tilat ovat usein erikoistuneet johonkin tiettyyn tuotteeseen. Intensiivisen viljatalouden tuottoa nostaa Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 21 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto suotuisa ilmasto. Intensiivistä maataloutta ovat esimerkiksi tehokarjankasvatus ja kasvihuoneviljely. Keskeisimmät maataloustyypit. LÄHDE: Maantiedon kysymykset - kevät 1993, Ylioppilastutkinto 24. 3. 1993 Kalatalous tuottaa eläinproteiinia Kalatalous tarkoittaa kalojen, äyriäisten, nilviäisten ja levien hyödyntämistä. Kalastuksella tuotetaan noin 17 prosenttia ihmiskunnan eläinproteiinin kulutuksesta ja noin 7 prosenttia kaikesta proteiinin kulutuksesta. Kalastus ei välttämättä ole sen edullisempaa ympäristölle kuin muukaan ruuantuotanto, sillä kalakantoja ylikalastetaan ja siinäkin kuluu fossiilienergiaa, josta syntyy päästöjä. Ylikalastus on seurausta monikansallisten kalastusyhtiöiden toiminnasta. EU:n ja Kiinan alueilla merkittävä osa kalakannoista on vaarassa romahtaa tai ne ovat jo romahtaneet. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 22 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Eniten kalastetaan ravinteikkailla mannerjalustoilla ja matalan meren alueilla, joihin joet tuovat paljon ravinteita. Näillä alueilla tapahtuu kumpuamista tuulten seurauksena sekä merivirtojen törmätessä to tai matalanveden alueeseen. LÄHDE: Food and Agriculture Organization of the United Nations Vesiviljelyllä eli akvakulttuurilla tarkoitetaan vesieliöiden kontrolloitua kasvattamista vesistöissä. Akvakulttuurissa tuotetaan kaloja, äyriäisiä, nilviäisiä sekä leviä ja vesikasveja. Akvakulttuurin määrä on maailmanlaajuisesti kasvussa. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 23 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Kalan ja muiden vesieliöiden viljely on kasvanut enemmän kuin villien kantojen kalastus. Ravinnontuotannon tehostuminen ei ole poistanut nälkäongelmaa Maailmassa tuotetaan jo tällä hetkellä riittävästi ruokaa, jotta nälkää ei tarvitsisi kärsiä. Ongelmana onkin ruuan epätasainen jakautuminen sekä sen puutteellinen kuljetus ja varastointi. Aliravitsemus on maailmassa iso ongelma. FAO [FAO (Food and Agriculture Organization) on YK:n alainen maatalouteen ja ravitsemukseen keskittyvä organisaatio.]:n mukaan joka yhdeksäs ihminen maapallolla kärsii nälästä. Nälästä voidaan kärsiä eri tavoin. https://ourworldindata.org/grapher/prevalence-of-undernourishment Aliravittujen osuus prosentteina valtioittain. Määrällisessä nälässä ihminen ei saa riittävästi energiaa ravinnostaan. Maailman terveysjärjestö WHO pitää aliravitsemuksen rajana 1 800 kilokaloria vuorokaudessa. Jatkuvasti vähemmän energiaa saavilla ihmisillä on suurentunut riski sairastua, ja heidän työtehonsa kärsii. Määrällisestä nälästä kärsiviä on eniten Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, mutta myös Etelä-Amerikan ja Aasian köyhimmissä valtioissa on haasteita turvata riittävä ravinnonsaanti kaikille. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 24 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Laadullisessa nälässä ihminen ei saa ravinnostaan tarvitsemiaan ravintoaineita, vitamiineja, kivennäisiä ja hivenaineita. Laadullista nälkää kokeva ihminen voi saada ravinnosta riittävästi energiaa, mutta sen yksipuolisuudesta johtuen tärkeiden ravintoaineiden, kuten raudan, jodin ja A- ja B9-vitamiinien, saanti on heikkoa. Tärkeiden ravintoaineiden puute voi esimerkiksi lapsilla johtaa kasvun ja kehityksen hidastumiseen ja erityyppisiin sairauksiin. Laadullisesta nälästä kärsiviä on niin rikkaissa teollisuusmaissa kuin köyhissä kehittyvissä maissa. FAO:n tilastojen mukaan teollisuusmaissa noin 16 miljoonaa ihmistä elää enemmän tai vähemmän nälkärajan alapuolella. Myös Suomessa nälkä on edelleen yleinen vieras. Ruoka-avun piiriin kuuluu muun muassa opiskelijoita, vanhuksia ja lapsiperheitä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 nostaa ruuan hintaa kaikkialla, ja uhkana on, että yhä useampi ihminen on vaarassa kärsiä nälästä. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 25 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Metsien pinta-ala ja biodiversiteetti pienenevät Metsät peittävät noin 31 prosenttia maapallon maapinta-alasta. Metsät ovat merien ohella merkittävimmät hiilinielut. Ihminen hyödyntää metsää rakennusmateriaaleiksi ja esimerkiksi paperin valmistamiseen. Metsäteollisuus jaetaan mekaaniseen ja kemialliseen metsäteollisuuteen. Mekaaninen metsäteollisuus tuottaa puutavaraa, kuten rakennusmateriaaleja, ja kemiallinen metsäteollisuus esimerkiksi paperia. Maailman metsäpinta-alasta 67 prosenttia sijaitsee kymmenessä maassa: Venäjällä, Brasiliassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Kongossa, Australiassa, Indonesiassa, Perussa ja Intiassa. Euroopan unionin alueella Suomella on toiseksi suurin metsäpinta-ala Ruotsin jälkeen. Brasilialla on maailman runsaimmat Paperitehdas on kemiallista metsäteollisuutta. New Brunswick, Kanada. puuvarat, mikä johtuu sekä suuresta LÄHDE: Unsplash (CC0) metsäalasta että puiden suuresta määrästä. Noin puolet kaadetuista puista käytetään kotitalouksien polttopuuna, ja jäljelle jäävästä osuudesta sahateollisuus käyttää 28 prosenttia ja paperiteollisuus 11 prosenttia. https://ourworldindata.org/grapher/annual-change-forest- area Vuosittainen metsäpinta-alan muutos valtioittain. Noin puolet maapallon metsistä on jo hävitetty, ja metsäkato uhkaa erityisesti trooppisia metsiä. Keskeisin yksittäinen syy on metsien raivaaminen maatalousmaaksi. Metsiä raivataan myös asuinalueiden ja infrastruktuurin tieltä. Puiden kaataminen polttopuuksi köyhissä maissa ei sellaisenaan juuri aiheuta Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 26 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto metsäkatoa, mutta se aiheuttaa eroosiota ja maanvyöryjä, jotka puolestaan aiheuttavat metsäkatoa. Metsäalan vähentymisellä on kauaskantoiset vaikutukset, sillä metsien mukana järkkyy myös luonnon monimuotoisuus, maaperän elinvoimaisuus sekä metsien ilmastoa tasapainottava vaikutus. Suomen metsien biodiversiteetti on heikkoa, vaikka metsäpinta-ala ei ole pienentynyt. Suomessa vanhoja luonnontilaisia metsiä on jäljellä vain 5 prosenttia kaikista metsistä. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 27 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Kaivannaisteollisuus hyödyntää kivikehää Kaivannaisteollisuus kattaa kaivos-, kiviaines- ja luonnonkiviteollisuuden. Lisäksi alaan kuuluvat teknologian, koneiden ja palveluiden tuottajat. Kiviaines- ja luonnonkiviteollisuudet tuottavat erityisesti rakennusmateriaaleja, kuten betonin raaka-ainetta. Mineraalipohjaisia rakennustuotteita valmistetaan tyypillisesti kotimarkkinoille, mikä johtuu niiden yleisyydestä sekä painavuudesta. Kaivosteollisuus voidaan edelleen jakaa karkeasti kaivos- ja louhimistoimintaan, rikasteiden [rikaste: Kaivosteollisuudessa rikaste tarkoittaa malmia, josta erilaisilla erotusmenetelmillä on poistettu tarpeettomat mineraalit. Erotus voi perustua eroihin sähköisissä ominaisuuksissa, magneettisuudessa tai ominaispainoissa.]jalostamiseen sekä puolivalmisteiden ja lopputuotteiden valmistamiseen. Kaivosteollisuus on keskittynyt niille alueille, joilla se on taloudellisesti kannattavaa. Kaivannaisteollisuudella on valtavat paikalliset ympäristövaikutukset: ympäristö muuttuu totaalisesti ja kaivannaisjätteet voivat pilata vesistöjä. Kaivannaisteollisuuden ympäristövaikutuksia voidaan vähentää koko toimitusketjussa. Metallien kierrätys ja tuotteiden uusiokäyttö tulisi huomioida entistä paremmin tuotannon ja tuotteiden suunnittelussa. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 28 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Suurimmat kaivosalueet ja mineraalit, joita niistä kaivetaan. Maantieteen opintojaksot Luvun teemaa käsitellään Studeon maantieteen luvuissa: Luonnonvarojen kestävä käyttö: GE3 Maatalous on merkittävä elinkeino: GE3 Ravintoa vesistöistä: GE3 Metsät ovat arvokas luonnonvara: GE3 Kaivannaiset: GE3 Maapallon metsät – tärkeät hiilinielut: GE1 Ravinnontuotannon haasteet ja mahdollisuudet: GE1 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 29 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Tehtävät 1 Käsitteiden määrittely – alkutuotanto Määrittely Tehtävä 1 p. Yhdistä käsitteet. a ekstensiivinen maatalous b kalatalous c maatalous d intensiivinen maatalous e tehomaatalous f alkutuotanto Työtä, jossa hyödynnetään suoraan luonnon raaka-aineita. Elinkeino, jossa tuotetaan ruokaa ja rehua sekä muita tuotteita kasvattamalla kasveja ja karjaa. Laaja-alainen maanviljely. Hehtaarikokoinen sato on pientä, sadon tuotantokustannukset ovat vähäiset, tilakoot suuria ja työ tehdään pääosin koneita käyttäen. Pienalainen ja voimaperäinen maatalous. Hehtaarikokoinen tuotto on suurta. Tilat ovat usein erikoistuneet johonkin tiettyyn tuotteeseen. Nykyaikaisten keinojen avulla tehostetaan maataloustuotantoa. Nykyaikaisia keinoja ovat esimerkiksi maatalouskoneet, lannoitteet, torjunta-aineet, tuotannon kasvattamiseksi jalostetut ja geenimuunnellut lajit. Kalojen, äyriäisten, nilviäisten ja levien hyödyntämistä. 2 Väittämiä alkutuotannosta Luetun ymmärtäminen Tehtävä 1 p. Ovatko väittämät oikein vai väärin? Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 30 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Väittämät Oikein Väärin Alkutuotantoa ovat kaivannaistoiminta, maa- ja metsätalous, kalastus, keräily ja metsästys. Rikkaissa maissa alkutuotannon suhteellinen merkitys on suurempi kuin köyhemmissä maissa. Suomessa merkittävimmät alkutuotannon alat ovat maa- ja metsätalous sekä kaivannaistoiminta. Ravinnontuotannon lisääminen on poistanut nälkäongelman maailmasta. Merkittävä osa maailman viljelystä on nykyään täysin riippuvaista fossiilisten polttoaineiden käytöstä. EU:n ja Kiinan alueilla merkittävä osa kalakannoista on vaarassa romahtaa tai ne ovat jo romahtaneet. Noin puolet maapallon metsistä on jo hävitetty, ja metsäkato uhkaa erityisesti trooppisia metsiä. 3 Yo-koe, syksy 2017, 3 – Metsätalousvyöhykkeet Pohdinta Määrittely Tehtävä 3 p. Metsätalousvyöhykkeet (20 p.) Aineisto (Yle.fi/abitreenit) 1. Mitä tarkoitetaan uusiutuvilla luonnonvaroilla? (3 p.) 2. Luonnehdi karttaan merkittyjä metsätalousvyöhykkeitä metsätalouden kannalta. (12 p.) Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 31 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto 3. Millaisia yhteiskunnallisia ongelmia metsien käyttöön liittyy trooppisilla alueilla? (5 p.) Ylioppilaskoe, syksy 2017, tehtävä 3 4 Yo-koe, kevät 2016, 9 – Kalastus ja vesiviljely Pohdinta Määrittely Tehtävä 3 p. Vastaa alla oleviin kalastukseen ja vesiviljelyyn (akvakulttuuriin) liittyviin kysymyksiin. Käytä hyväksesi oheisia aineistoja. a) Miten kalansaaliit vaihtelevat eri merialueilla? Mitkä tekijät ovat syynä alueellisiin eroihin? b) Mitä vesiviljelyllä tarkoitetaan? Miten vesiviljelyn osuus on muuttunut kalan kokonaistuotannossa? Mistä muutos johtuu? c) Millaisia vaikutuksia villien kalakantojen kalastuksella ja vesiviljelyllä on ympäristöön, ja miten ympäristön tila vaikuttaa kalastuselinkeinoon? Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 32 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Ylioppilaskoe, kevät 2016, tehtävä 9 (jokeri) Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 33 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto 5 Yo-koe, syksy 2015, 9 – Ravinnontuotanto Tiedon soveltaminen Luova ajattelu Tehtävä 3 p. a) Miten ilmastonmuutoksen ennustetaan vaikuttavan maapallon ravinnontuotantoon? Millaisia alueellisia muutoksia ravinnontuotannossa voi tapahtua, ja millaisia ongelmia muutokset aiheuttavat? (5 p.) b) Miten maapallon ravitsemustilannetta voidaan parantaa? (4 p.) Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 34 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Ylioppilaskoe, syksy 2015, tehtävä 9 (jokeritehtävä) 6 Yo-koe, syksy 2013, 9 – Kaivostoiminta Suomessa Tiedon soveltaminen Luova ajattelu Tehtävä 3 p. Suomeen on viime vuosina perustettu useita kaivoksia. Kansallisen mineraalistrategian mukaan Suomi on vuonna 2050 mineraalien kestävän hyödyntämisen edelläkävijä. a) Mitä tarkoitetaan malmimineraalilla? (1 p.) b) Miksi kiinnostus Suomen malmivaroja kohtaan on voimakkaasti kasvanut 2000- luvulla? (2 p.) c) Millaisia taloudellisia vaikutuksia kaivosteollisuudella on kaivospaikkakunnalle ja koko Suomelle? (3 p.) d) Mitä ympäristöongelmia lisääntyvä kaivosteollisuus voi Suomessa aiheuttaa? (3 p.) Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 35 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto Ylioppilaskoe, syksy 2013, tehtävä 9 (jokeritehtävä) 7 Yo-koe, syksy 2021, 6 – Metsäpalot maantieteellisenä ilmiönä Pohdinta Tiedon rakentaminen Tehtävä 3 p. Aineisto 6.A Kuva: Sentinel-satelliitin kuva Siperiasta Venäjältä 12.8.2019 6.1 Ilmastonmuutoksen seurauksena metsäpalot todennäköisesti yleistyvät. Pohdi neljää metsäpalojen taustalla olevaa luonnonmaantieteellistä tekijää, joiden kautta ilmastonmuutos vaikuttaa metsäpalojen yleisyyteen. Anna kustakin neljästä tekijästä alueellinen esimerkki. Esimerkkien tulee olla eri puolilta maailmaa. (16 p.) 6.2 Pohdi, millaisia vaikutuksia metsäpaloilla on paikallisesti ja globaalisti. (8 p.) Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 36 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto 6.3 Pohdi, millä paikallisilla toimilla metsäpalojen paikallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä. (6 p.) Ylioppilaskoe, syksy 2021, tehtävä 6 8 Yo-koe, syksy 2021, 8 – Kalankasvatus Suomessa Pohdinta Tiedon rakentaminen Määrittely Tehtävä 3 p. Aineisto 8.A Kartta: Saaristomeren Gullkronan selän syvyyssuhteet, laivaväylät ja luonnonsuojelualueet 8.1 Määrittele käsite akvakulttuuri. (2 p.) 8.2 Pohdi, mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia kalankasvatuksen lisäämisellä Suomen merialueella olisi ympäristölle ja ihmiselle. (8 p.) 8.3 Aineisto 8.A esittelee Saaristomeren Gullkronan selkää ympäristön ja ihmisen toiminnan kannalta: syvyyssuhteita, laivaväyliä ja luonnonsuojelualueita. Pohdi, miten nämä kolme tekijää vaikuttavat siihen, mihin kalankasvatuslaitoksia kannattaisi sijoittaa. (10 p.) 8.4 Suunnittele ja piirrä kartan 8.A päälle neljän neliökilometrin (4 km2) kokoinen alue, joka olisi mielestäsi ihanteellisin uudelle kalankasvatuslaitokselle. Liitä kuvakaappaus muokkaamastasi kartasta vastauskenttään. Perustele valintasi sekä aineistossa 8.A kuvatuilla tekijöillä että yhdellä muulla tekijällä. (10 p.) Ylioppilaskoe, syksy 2021, tehtävä 8 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 37 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto 9 Yo-Koe, syksy 2022, 8 - Kaivostoiminta Pohdinta Määrittely Tehtävä 3 p. Kaivostoiminta Kaivostoiminta tuottaa yhteiskunnan käyttöön kallioperässä olevia raaka-aineita, joita käytetään myös ympäristöä säästävän tekniikan tarpeisiin. Kaivoksen perustamisella on erilaisia vaikutuksia niin ympäristöön kuin yhteiskuntaan, ja kaivosten perustamista joko kannatetaan tai vastustetaan riippuen näkökulmasta. 8.1 Määrittele lyhyesti seuraavat kolme käsitettä: malmi, teollisuusmineraali ja energiamineraali. 6p. 8.2 Pohdi, mitkä tekijät vaikuttavat kaivostoiminnan kannattavuuteen kaivosyhtiön näkökulmasta. 8p. 8.3 Eräässä suomalaisessa kunnassa on käynnissä kaivoshanke, joka jakaa mielipiteitä asukkaiden ja kunnan välillä. Pohdi, miksi paikallinen asukasryhmä vastustaisi kaivoshanketta ja miksi kunta kannattaisi kaivoshanketta. 16p. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 38 © Studeo ja tekijät  6.1 Alkutuotanto 10 Yo-Koe, Kevät 2023, 8 - Kestävä ravinnontuotanto ja ruokavalio Pohdinta Tiedon soveltaminen Tiedon rakentaminen Tiedon poiminta Määrittely Tehtävä 1 p. Kestävä ravinnontuotanto ja ruokavalio 30 p. Aineisto 8.A Diagrammi: Ravinnontuotannon ympäristövaikutukset eri ruoka-aineiden tuotannon osalta 8.B Kuva: Ruokavalio Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Aasiassa tutkijoiden suosittelemaan terveelliseen ja ympäristöystävälliseen ruokavalioon sekä keskimääräiseen ruokavalioon verrattuna 8.1 Pohdi, minkälaisia vaikutuksia maataloudella on ympäristöön. Voit hyödyntää vastauksessasi aineistoa 8.A. 12p. 8.2 Analysoi ihmisten tyypillistä ruokavaliota Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Aasiassa aineiston 8.B perusteella. Pohdi myös, mitkä tekijät ovat syynä alueellisiin eroihin. 12.p. 8.3 Suunnittele päivällisateria, joka on terveellinen ja mahdollisimman ympäristöystävällinen. Kuvaile, mistä ruoka-aineista ateria koostuu, ja perustele, miksi se on ympäristöystävällinen. 6p. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 39 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet 6.2 Energianlähteet Tämän luvun kerrattuasi osaat vastata seuraaviin kysymyksiin: Miten energianlähteitä luokitellaan? Mitkä ovat uusiutumattomien ja uusiutuvien energiamuotojen edut ja haitat? Mistä lähteistä energiaa tuotetaan globaalisti? Mitkä ovat tulevaisuuden energianlähteet? Uusiutuvalla tuulivoimalla tuotetaan yhä suurempi osa energiasta. LÄHDE: Unsplash (PD) Uusiutumattomat energianlähteet Uusiutumattomia energianlähteitä ovat öljy, maakaasu, kivi- ja ruskohiili ja uraani. Turve luokitellaan tavallisesti uusiutumattomaksi energianlähteeksi sen hitaan uusiutumiskyvyn vuoksi. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 40 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet Maailmantalous on merkittävässä määrin riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Ne ovat helposti kuljetettavia ja nykytekniikalla kustannustehokkaasti hyödynnettävissä. Fossiilisiin polttoaineisiin liittyy paljon ongelmia, kuten perinteisten öljyntuottajamaiden monopoliasema, suuri ilmastonmuutosvaikutus ja varantojen hupeneminen. Öljyn maailmanmarkkinahinta vaihtelee voimakkaasti, ja sillä on vaikutuksia muiden energiamuotojen hintaan. Uusien tekniikoiden kehittyminen on mahdollistanut öljyn keräämisen paikoista, jotka olivat aikaisemmin taloudellisesti kannattamattomia. Kivihiiltä käytetään edelleen runsaasti energianlähteenä, ja se aiheuttaa paitsi paikallisia ympäristöongelmia myös globaalia ilmastonmuutosta. LÄHDE: Pixabay Uusiutuvat energianlähteet Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, geoterminen energia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut 2000-luvulla kaikkialla maailmassa. Kasvu on ollut nopeaa, mutta uusiutuvan energian tuotantomäärät ovat vielä pieniä fossiilisiin Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 41 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet polttoaineisiin verrattuna. Näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa uusiutuvat energiamuodot pystyisivät korvaamaan fossiilienergian globaalisti. Uusiutuvan energian tuotanto ja sen kehitys nähdään hyvin tärkeänä. Keskeisin syy tähän on fossiilisten polttoaineiden rajallisuus sekä tarve ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Saksa tuottaa noin 8,5 prosenttia kaikesta energiastaan aurinkoenergialla. Aurinkopaneeleita, Käytännön toimenpiteitä Offingen, Saksa. ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat LÄHDE: Unsplash muun muassa energian käytön tehostaminen ja vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen lisääminen. Kiina on noussut jo nyt yhdeksi kärkimaaksi uusiutuvan energian tuottamisessa, joskin Kiinassa käytetään edelleen runsaasti kivihiiltä. Venäjän aloittama sota Ukrainassa on nopeuttamassa Euroopan unionin siirtymistä entistä enemmän uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 42 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet Energiamuotojen hyviä ja huonoja puolia Uusiutumattomat energiamuodot Haitat Edut Päästöt, ilmastonmuutoksen voimistuminen, hinnan Kuljettaminen edullista, Maaöljy muutokset, epätasainen monikäyttöisyys jakautuminen Kuljettaminen edullista, melko Hinnan muutokset, vähäpäästöinen verrattuna Maakaasu metaanivuodot, epätasainen muihin fossiilisiin jakautuminen polttoaineisiin, korkea lämpöarvo Ilmastonmuutoksen Kivi- ja voimistuminen, Varantoja paljon jäljellä ruskohiili hiukkaspäästöt Radioaktiivisen ydinjätteen Valmis ydinvoimala ei tuota säilytyksen haasteet, kasvihuonekaasupäästöjä, Ydinenergia rakentamis- ja uraania tarvitaan vähän, tuottaa purkamiskustannukset, runsaasti energiaa onnettomuusriski Suoekosysteemien Uutta syntyy hitaasti, soveltuu tuhoutuminen, vesistöjen tilan Turve öljyntorjuntaan ja huonontuminen, kasvuturpeeksi kasvihuonekaasupäästöt Uusiutuvat energianlähteet Haitat Edut Ei toimi pilvisellä säällä, keskileveyksillä ja kaloteilla on Aurinkoenergia pitkä pimeä talvi, varastoinnin ja Ehtymätön, ei päästöjä akkutekniikan puutteet. Vaatii alkuaineita ja kaivostoimintaa. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 43 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet Haitat Edut Patoaltaat peittävät maa-alueita, Ei päästöjä, Vesivoima jokien liettyminen, tulvantorjunta vesiekosysteemit muuttuvat Maisemahaitat, vaatii paljon pinta- Tuulivoima Ei päästöjä alaa, varastoinnin haasteet Metsien häviäminen, eroosion Lähes kaikkialla Biomassa voimistuminen käytettävissä Pitkällä aikavälillä Maalämpö Kalliit perustamiskustannukset edullista, ympäristöystävällistä Vuorovesi ja Kallis perustaa, huono Ympäristöystävällistä aaltovoima hyötysuhde Geoterminen Esiintyy harvoilla alueilla Ympäristöystävällistä energia Biokaasu Jätteiden keräyksen haasteet Ympäristöystävällistä Ympäristöystävällistä, Vety Kehitys kesken lähes loppumattomasti energiaa Suurin osa maailman primäärienergiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla Teollinen vallankumous aloitti fossiilisten energianlähteiden [Fossiiliset energianlähteet eli fossiiliset polttoaineet hiili, maakaasu ja öljy ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten kasvien ja pienten merieliöiden puristuessa hiiltä sisältäviksi yhdisteiksi.] käytön. Kivi- ja ruskohiilen käyttö on edelleen halpaa, mutta aiheuttaa ympäristöongelmia. Toisen maailmansodan jälkeen energiankulutuksen ja öljyn osuus on kasvanut erittäin nopeasti. Raakaöljystä on tullut merkittävin energianlähde. Lisäksi maakaasu on kasvattanut osuuttaan energianlähteenä vuosi vuodelta. Primäärienergiaa [Primäärienergia on jalostamatonta energiaa, kuten raaka-öljyä, maakaasua ja vesivoimaa. Energiantuotannon yhteydessä primäärienergia muutetaan joko sähköksi tai lämmöksi eli Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 44 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet sekundäärienergiaksi. Energian muuntaminen muodosta toiseen aiheuttaa aina hävikkiä, jolloin kulutetun primäärienergian määrä on aina suurempi kuin saadun sekundäärienergian määrä.]tuotetaan uusiutumattomilla tai uusiutuvilla energianlähteillä. Lähes 90 prosenttia maailman primäärienergiasta tuotetaan uusiutumattomilla fossiilisilla polttoaineilla. Maailman energiankulutus on kasvanut rajusti viim sekä väestönkasvu että elintason nousu. Energiaa käytetään yhä enemmän Tulevaisuudessa energiankulutus tulee kaikella todennäköisyydellä edelleen kasvamaan, sillä väestö kasvaa ja yhä useampi keskiluokkaistuu. Tulevaisuuden energiantuotantomuodot ovat pitkälti riippuvaisia harjoitettavasta ilmastopolitiikasta ja tekniikan kehittymisestä. Arvioiden mukaan fossiiliset polttoaineet tulevat edelleen olemaan tärkeitä energiantuotannossa, mutta uusiutuvat energianlähteet kasvattavat merkitystään. Myös ydinvoima tulee luultavasti lisääntymään jonkin verran. Uusiutuvan energian [uusiutuva energia: Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi-, bio- ja geoterminen energia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia.] tuotanto on kasvanut 2000-luvulla. Energiantuotantokapasiteettia on rakennettu kaikkialle maailmaan. Joidenkin arvioiden mukaan uusiutuvat energianlähteet kattavat yli 26 prosenttia maailman energiantuotannosta 2020-luvulla. Vaikka uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut ja tekniikka kehittynyt, maailman suurimmat energianlähteet ovat edelleen öljy, hiili ja kaasu. Useat tutkijat huomauttavat, että fossiilienergian kaltaista halpaa, yhtä energiarikasta energiamuotoa ei ole lähitulevaisuuden näköpiirissä. Tulevaisuuden uudet energianlähteet Tutkijat kehittävät uuden sukupolven energianmuotoja, joista tärkeimmät ovat biopolttoaineet, fuusioreaktio ja vety. Biomassasta eli eloperäisistä aineksista saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi. Sitä voidaan kuivata ja polttaa sellaisenaan, kuten puupellettejä, tai jalostaa polttoaineeksi, Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 45 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet kuten bioetanoliksi [Bioetanoli on polttoaine, jonka tuottamiseen käytetään sokeri- ja tärkkelyspitoisia kasveja, kuten maissia tai sokeriruokoa.], biodieseliksi [Biodiesel on polttoaine, jota tuotetaan öljypitoisista kasveista tai bioraaka-aineista, esimerkiksi öljypalmusta tai rypsistä.]tai biokaasuksi [Biokaasu on polttoaine, jota saadaan biojätteistä mädättämällä. Usein sitä tuotetaan esimerkiksi lannasta, metsäteollisuuden jätteistä tai yhdyskuntajätteistä.]. Mikäli biopolttoaineisiin tarvittavia kasveja joudutaan erikseen viljelemään, se vähentää biodiversiteettiä ja on pois ravinnontuotannosta. Kestävämpiä biopolttoaineita kehitetään jatkuvasti. Niissä voidaan käyttää esimerkiksi levää tai geenimuunneltuja bakteereita. Tutkijat ovat vuosikymmeniä kehitelleet fuusioreaktoria. Fuusio eroaa nykyisin ydinvoimaloissa tapahtuvasta fissioreaktiosta. Fuusiossa kevyitä alkuaineita yhdistetään raskaammiksi, jolloin vapautuu paljon fissiota suurempi määrä energiaa. Fuusio käyttää raaka-aineena vetyä, jota on käytännössä rajattomasti saatavilla. Ongelmana on tällä hetkellä reaktion hallittavuus. Haasteena on saada reaktio hallintaan, ettei vety räjähdä. Vety energianlähteenä on tunnettu jo pari sataa vuotta. Vety voisi tarjota tulevaisuudessa täysin päästöttömän energianlähteen. Energian talteenotossa vesimolekyylit hajotetaan sähkön avulla hapeksi ja vedyksi, ja vety varastoidaan. Vetyä voitaisiin pilkkoa Auringon ja tuulen tarjoamalla sähköenergialla ja käyttää polttoaineena tietynlaisissa kaasuturbiineissa tai polttokennoissa. Puhtaan vedyn polttamisessa ei synny lainkaan päästöjä, vaan sähköä ja vettä. Tällä hetkellä vetyenergian tuottaminen on niin kallista, ettei sitä kannata käyttää. Varsinkin polttokennojen hintojen on pudottava huomattavasti kannattavuuden lisäämiseksi. Maantieteen opintojaksot Luvun teemaa käsitellään Studeon maantieteen luvuissa: Energianlähteet ja energiantuotanto: GE3 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 46 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet Laajenna tietopohjaasi Energiantuotanto – ilmasto-opas.fi Ilmastonmuutoksen vaikutus energiantuotantoon – ilmasto- opas.fi Ilmastonmuutos ja energia – maailma2030.fi Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 47 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet Tehtävät 1 Uusiutuvien ja uusiutumattomien energianlähteiden jaottelu Luetun ymmärtäminen Tehtävä 1 p. Ovatko seuraavat energianlähteet uusiutuvia vai uusiutumattomia? Väittämät Uusiutumaton energianlähde Uusiutuva energianlähde Maakaasu Tuulivoima Geoterminen energia Maaöljy Vesivoima Kivihiili Biomassa Aurinko Uraani Vuorovesivoima 2 Käsitteiden määrittely – energianlähteet Määrittely Tehtävä 1 p. Yhdistä käsitteet. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 48 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet a uusiutumattomat energianlähteet b fossiilinen polttoaine c primäärienergia d uusiutuva energia Jalostamatonta energiaa, kuten raaka-öljyä, maakaasua ja vesivoimaa. Energiantuotannon yhteydessä energia muutetaan joko sähköksi tai lämmöksi. Öljy, maakaasu, kivihiili. Aurinko-, tuuli-, vesi-, bio- ja geoterminen energia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Öljy, maakaasu, kivihiili, turve ja uraani. 3 Väittämiä maailman energiasta Luetun ymmärtäminen Tehtävä 1 p. Ovatko väittämät oikein vai väärin? Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 49 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet Väittämät Oikein Väärin Suurin osa maailman energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Lähes 50 prosenttia maailman primäärienergiasta tuotetaan uusiutumattomilla fossiilisilla polttoaineilla. Tulevaisuudessa energiankulutus tulee kaikella todennäköisyydellä edelleen kasvamaan. Joidenkin ennusteiden mukaan uusiutuvat energianlähteet voisivat olla yli 26 prosenttia maailman energiantuotannosta vuoden 2020 tienoilla. Fossiilienergian kaltaista halpaa energiamuotoa ei ole lähitulevaisuuden näköpiirissä. Maailmantalous on merkittävässä määrin riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut 2000-luvulla kaikkialla maailmassa. Käytännön toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat muun muassa energian käytön tehostaminen ja vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen lisääminen. 4 Energiamuotojen arviointia Tehtävä 2 p. Tee taulukko, jossa vertaat eri energiamuotojen hyviä ja huonoja puolia. Vertailtavat energiamuodot: öljy, hiili, maakaasu, biopolttoaineet, vesivoima, ydinvoima, muut (maalämpö, vuorovesienergia, geoterminen lämpö, tuuli) ja aurinkovoima. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 50 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet 5 Yo-koe, syksy 2014, 3 – Uusiutuvat energianlähteet Pohdinta Luova ajattelu Tehtävä 3 p. Uusiutuvat energianlähteet (6 p.) Vastaa seuraaviin kysymyksiin, jotka käsittelevät uusiutuvia enegianlähteitä. a) Nimeä kultakin oheiseen karttaan merkityltä alueelta (A–D) yksi tyypillinen uusiutuva energianlähde. Perustele vastauksesi. (4 p.) b) Mitkä uusiutuvat energianlähteet ovat tyypillisiä Suomessa? Pohdi myös mahdollisuuksia lisätä uusiutuvan energian tuotantoa Suomessa. (2 p.) Ylioppilaskoe, syksy 2014, tehtävä 3 6 Yo-koe, kevät 2017, 5 – Tuulivoimalasuunnitelma Pohdinta Luova ajattelu Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 51 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet Tehtävä 3 p. Tuulivoimalasuunnitelma (20 p.) Olet mukana hankkeessa, jossa tehtävänäsi on etsiä tuulivoimalle soveltuvia alueita hyödyntäen paikkatietoa. Tehtävän aineiston löydät täältä: aineisto 5.1. (Yle.fi/abitreenit). a) Määrittele lyhyesti paikkatieto. (4 p.) b) Miten hyödyntäisit paikkatietoa tuulivoimalan sijainnin suunnittelussa? (10 p.) c) Pohdi mahdollisuuksia lisätä tuulivoiman tuotantoa Suomessa. (6 p.) Ylioppilaskoe, kevät 2017, tehtävä 5 7 Yo-koe, syksy 2021, 4 – Uusiutuvat energialähteet Pohdinta Tiedon rakentaminen Tehtävä 3 p. Aineisto 4.A Taulukko: Uusiutuvien energialähteiden käyttö Suomessa vuosina 1970–2019 4.1 Määrittele käsite uusiutuva energialähde. (2 p.) 4.2 Taulukossa 4.A on esitetty uusiutuvien energialähteiden käyttöä Suomessa vuosina 1970–2019. Laadi taulukon perusteella yksi viivadiagrammi, jossa esität kaikki annetut energiamuodot omina viivoinaan. (6 p.) 4.3 Pohdi laatimasi viivadiagrammin perusteella, mistä puun pienkäytön ja vesivoiman käytön muutokset Suomessa ajanjaksolla 1970–2019 johtuvat. (6 p.) Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 52 © Studeo ja tekijät  6.2 Energianlähteet 4.4 Uusiutuvien energialähteiden selkeitä hyötyjä ovat niiden päästöttömyys ja jatkuva saatavuus, mutta niiden käyttöön liittyy usein myös haasteita. Pohdi puun pienkäyttöön ja vesivoimaan liittyviä haasteita. (6 p.) Ylioppilaskoe, syksy 2021, tehtävä 4 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 53 © Studeo ja tekijät  6.3 Teollisuus 6.3 Teollisuus Tämän luvun kerrattuasi osaat vastata seuraaviin kysymyksiin: Miten teollisuus määritellään? Miten teollisuutta luokitellaan, ja mitä vaatimuksia eri aloilla on? Millaisia eroja teollisuustuotannossa on globaalisti? Miten teollisuustuotanto on muuttunut? Mitä haasteita teollisuus asettaa ihmisille ja ympäristölle? Autoteollisuudessa käytetään hyödyksi robotteja. LÄHDE: Unsplash Teollisuudessa valmistetaan tuotteita Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 54 © Studeo ja tekijät  6.3 Teollisuus Teollisuus hyödyntää ja jalostaa alkutuotannon tuottamia luonnonvaroja valmiiksi tai puolivalmiiksi tuotteiksi. Puolivalmiita tuotteita ovat osittain valmiit tuotteet, jotka myydään lopullista tuotteen valmistusta varten. Valmiit tuotteet kasataan erilaisista osista, joita on voitu hankkia eri puolilta maailmaa. Maailman merkittävimpiä teollisuustuotteiden valmistajia ovat Kiina, Yhdysvallat, Japani ja Saksa. Näissä valtioissa on paljon esimerkiksi liikenne- ja elektroniikkateollisuutta. Muita merkittäviä teollisuudenaloja ovat muun muassa tekstiili-, elintarvike-, lääke- ja kemianteollisuus. Teollisuusmaat ovat siirtäneet omaa teollista tuotantoaan kehittyviin maihin halvempien kustannusten vuoksi. Suomessa teollisuus työllistää noin 30 prosenttia työssäkäyvistä. Suomessa teknologiateollisuus on suurin teollisuudenala. Siihen kuuluvat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metalliteollisuus sekä metallien jalostus. Teollisuuden vaatimukset ja luokittelu Teollisuutta voidaan luokitella usealla tavalla. Luokittelu voi tapahtua raaka-aineiden, pääoman, työvoiman ja osaamisen perusteella. Todellisuudessa teollisuuden sijoittumiseen ja kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, joita ovat esimerkiksi raaka- aineiden saatavuus, energian saatavuus ja hinta, työvoimakustannukset ja osaavuus, liikenneyhteydet sekä markkina-alueet. Esimerkiksi raskas teollisuus [Raskas teolllisuus on tuotantotoimintaa, joka jalostaa kookasta irtolastitavaraa tai bulkkitavaraa muiden teollisuusalojen käyttöön. Rauta- ja terästeollisuus, laivanrakennus, alumiinin sulattaminen, raskaiden koneiden valmistus, hiiliteollisuus ja kemikaalien valmistus.] sijaitsee tavallisesti lähellä raaka-aineita ja hyvien kuljetusyhteyksien, kuten vesistöjen ja rautateiden, varrella. Raskas teollisuus vaatii myös runsaasti energiaa. Elektroniikkateollisuus puolestaan luokitellaan teknologiaa ja osaamista vaativaksi teollisuudeksi. Teknologiaa Raaka-aineita ja Pääomaa Työvoimaa ja osaamista energiaa vaativa vaativa vaativa vaativa teollisuus teollisuus teollisuus teollisuus Yleistä Tehtaat sijaitsevat Tuotteet vaativat Edullinen Tarvitsevat hyvien kalliita koneita. työvoima, koulutettua Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 55 © Studeo ja tekijät  6.3 Teollisuus Teknologiaa Raaka-aineita ja Pääomaa Työvoimaa ja osaamista energiaa vaativa vaativa vaativa vaativa teollisuus teollisuus teollisuus teollisuus kulkuyhteyksien Tuotantomäärät joustavat kuljetus- työvoimaa, päässä rannoilla ovat suuria. mahdollisuudet, moderneja sekä teiden ja lyhyet laitteita ja rautateiden valmistusajat koneita varrella. Hyvät kuljetusyhteydet ovat keskeinen tekijä sijoittumisessa. Kemikaalit, kuljetuskalusto, Tietokoneet, Öljytuotteet, Tekstiilit, nahka ja sellu ja elektroniikka, Tuotteet kivihiili, sahatavara vaatteet, korut, paperituotteet, kellot, ja puutuotteet lelut, ruoka rauta, teräs, ilmailualukset muovi Vesistöjen lähistössä olevat Paperitehtaat Elintarviketehtaat Alueet puuta käsittelevät Espoo, Turku Saimaan suurissa Suomessa tehtaat, ja Oulu ympäristössä kaupungeissa Kilpilahden öljyjalostamo Lähi-idän Yhdysvaltojen Pohjois-Italian Alueet öljyteollisuus Itärannikko vaateteollisuus Piilaakso maailmalla Euroopan Keski-Euroopan Kiinan Japani kivihiiliteollisuus liikenneteollisuus leluteollisuus Teollisuustuotannossa on globaaleja eroja Maapallon suurimmat teollisuusmahdit ovat Kiina, Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Japani. Jopa puolet maailmassa käytävästä kaupasta, jossa liikkuu raaka-aineita ja arvokkaampia teollisuustuotteita, tapahtuu näiden alueiden välillä. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 56 © Studeo ja tekijät  6.3 Teollisuus Maapallon suurimmat teollisuuskeskittymät sijoittuvat raaka-aineiden, energian, työvoiman ja hyvien kulkuyhteyksien lähelle. Suurimpien teollisuustuottajien rinnalle 2000-luvun kuluessa ovat nousseet kilpailemaan vastateollistuneet maat eli NIC-maat [Termiä vastateollistunut maa käytetään valtioista Kiina, Intia, Thaimaa, Malesia, Filippiinit, Indonesia, Brasilia, Meksiko ja Etelä-Afrikka.]. Kiina on onnistunut kasvattamaan maansa teollisuuden laatua ja määrää. Osa kasvusta selittyy sillä, että monet perinteiset teollisuusmaat ovat siirtäneet puolivalmistetuotantoaan Kiinaan ja muihin vastateollistuviin maihin halvempien tuotantokustannusten perässä. Varsinkin kaikkein köyhimpien maiden on hankalaa osallistua maailmanlaajuiseen kauppaan. Kaikkein köyhimpien maiden [Kaikkein köyhimpien maiden listaan kuuluu tällä hetkellä 48 maata: 33 Afrikassa, 14 Aasiassa ja Tyynellämerellä ja yksi Latinalaisessa Amerikassa.] on kallista viedä tuotteita maailmalle, tai niillä ei ole osaamista tehdä valmiita teollisuustuotteita. Kaikkein köyhimmät maat tuottavat maailmankauppaan raaka- aineita tai ovat erikoistuneet vain muutaman hyödykkeen, kuten kahvin, teen tai kaakaon, tuottamiseen. Maailmanmarkkinahintojen muutoksilla on suuret vaikutukset maille, joilla on yksipuolinen talousrakenne. Teollisuuden globaalit rakenteet ovat muutoksessa Ennustetaan, että vuoteen 2050 mennessä monet vastateollistuvat maat ovat ajaneet perinteisen kolmikon, Yhdysvallat, Eurooppa ja Japani, kiinni teollisuustuotannossa ja Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 57 © Studeo ja tekijät  6.3 Teollisuus varallisuudessa. Maailman teollisuuden ja talouden ennustetaan moninapaistuvan eli sijoittuvan useampaan paikkaan tulevaisuudessa. Teollisuuden sijoittuminen uusiin paikkoihin aiheuttaa parhaillaan muutoksia maailmantaloudessa. Vastateollistuneet maat ovat alkaneet käydä kauppaa enenevissä määrin teollistuvien maiden kanssa. Esimerkiksi Kiina panostaa voimakkaasti Afrikan mantereeseen ostamalla raaka-aineita ja rakentamalla infrastruktuuria. NIC-maat ovat kasvattaneet voimakkaasti teollisuustuotantoaan viime vuosikymmeninä. NIC-maat eli nopeasti teollistuneet maat kartalla esitettynä. Yhdysvallat on alkanut voimakkaasti suojella kotimaansa teollisuutta esimerkiksi tullimaksuilla. Yhdysvaltojen taloudellinen ylivalta ja tullimaksut ovat aiheuttaneet vastustusta Kiinassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Venäjällä. Teollisuus ei ole ongelmatonta Teollisen toiminnan lisääntyminen on aiheuttanut myös valtavia ympäristötuhoja kaikkialla maailmassa. Teollinen tuotanto kuluttaa luonnonvaroja, aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja synnyttää jätettä. Teollisuustuotanto on esimerkiksi pilannut vesistöjä. Nämä aiheuttavat negatiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vaikutukset voivat olla paikallisia, alueellisia ja globaaleja. Myös työntekijöiden ihmisoikeuksia rikotaan laajasti kehittyvissä ja köyhissä maissa. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 58 © Studeo ja tekijät  6.3 Teollisuus Maantieteen opintojaksot Luvun teemaa käsitellään Studeon maantieteen luvuissa: Teollisuus muutoksessa: GE3 Laajenna tietopohjaasi Teemaa käsitellään myös muissa Studeon oppimateriaaleissa: EU – maailman suurin vapaakauppa-alue: YH3 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 59 © Studeo ja tekijät  6.3 Teollisuus Tehtävät 1 Käsitteiden määrittely – teollisuus Määrittely Tehtävä 1 p. Yhdistä käsitteet. a raskas teollisuus b kaikkein köyhimmät maat c teollisuus d NIC-maat Hyödyntää ja jalostaa alkutuotannon tuottamia luonnonvaroja valmiiksi tai puolivalmiiksi tuotteiksi. Jalostaa kookasta irtolastitavaraa tai bulkkitavaraa muiden teollisuusalojen käyttöön. Kiina, Intia, Thaimaa, Malesia, Filippiinit, Indonesia, Brasilia, Meksiko ja Etelä- Afrikka 48 maata: 33 Afrikassa, 14 Aasiassa ja Tyynellämerellä ja yksi Latinalaisessa Amerikassa 2 Väittämiä teollisuudesta Luetun ymmärtäminen Tehtävä 1 p. Ovatko väittämät oikein vai väärin? Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 60 © Studeo ja tekijät  6.3 Teollisuus Väittämät Oikein Väärin Puolivalmiita tuotteita ovat osittain valmiit tuotteet, jotka on myyty lopullista tuotteen valmistusta varten. Teollisuuden sijoittumisen määräävät ainoastaan markkinat. Raskas teollisuus valmistaa suurikokoisia tuotteita. Suurimmat teollisuusmahdit ovat NIC-maat. Kaikkein köyhimmät maat tuottavat maailmankauppaan raaka- aineita tai ovat erikoistuneet vain muutaman hyödykkeen, kuten kahvin, teen tai kaakaon, tuottamiseen. Vuoteen 2050 mennessä monet vastateollistuvat maat ovat ajaneet perinteisen kolmikon, Yhdysvallat, Eurooppa ja Japani, kiinni teollisuustuotannossa ja varallisuudessa. Maailman teollisuuden ja talouden ennustetaan keskittyvän tulevaisuudessa Kiinaan. 3 Teollisuuden sijaintiin vaikuttavat tekijät Tehtävä 1 p. Merkitse, mikä vaikuttaa eniten teollisuusalan sijaintiin. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 61 © Studeo ja tekijät  6.3 Teollisuus Energian- Raaka- Liikenne- Väittämät Markkinat Työvoima saanti aineet yhteydet Autotehdas Kuparirikastamo Teknologiayritys Sellutehdas Olutpanimo Leipomo Kemianteollisuus Tekstiilitehdas Kalanjalostuslaitos 3a Sijainnin perustelu Tehtävä 1 p. Perustele vastauksessa, mitkä tekijät vaikuttavat sijaintiin. 4 Yo-koe, kevät 2019, 4 – Raskas teollisuus Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 62 © Studeo ja tekijät  6.3 Teollisuus Luova ajattelu Tehtävä 3 p. Raskas teollisuus (20 p.) Teollisuus on tuotantotoimintaa, joka jalostaa raaka-aineista hyödykkeitä ihmisille. Teollisuustuotanto on monimuotoista, ja se voidaan jakaa tuotteiden mukaan pienempiin toimialoihin. Teollisuutta luonnehditaan usein myös joko kevyeksi tai raskaaksi. Raskasta teollisuutta ovat esimerkiksi metalliteollisuus, koneteollisuus, laivanrakennus, lentokone- ja muu kulkuneuvoteollisuus sekä elementtiteollisuus. 1. Mitkä tekijät vaikuttavat raskaan teollisuuden sijoittumiseen maapallolla? (14 p.) 2. Anna kaksi alueellista esimerkkiä kansainvälisesti merkittävästä raskaan teollisuuden tuotantoalueesta ja perustele, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tuotannon sijoittumiseen näille alueille. (6 p.) Ylioppilaskoe, kevät 2019, tehtävä 4 5 Yo-koe, kevät 2004, – Tietotekniikka-alan yrityksen sijainti Luova ajattelu Tehtävä 3 p. Suurten tietotekniikka-alan yritysten sijainnin edellytykset eroavat selvästi perinteisen terästeollisuuden sijainnin edellytyksistä. Pohdi väitettä a) raaka-aineiden, b) työvoiman, c) markkinoiden, d) kuljetusyhteyksien, e) energian saannin sekä f) ympäristön palveluvarustuksen ja viihtyisyyden kannalta. (6 p.) Ylioppilaskoe, kevät 2004, tehtävä Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 63 © Studeo ja tekijät  6.3 Teollisuus 6 Kilpilahden teollisuusalue Tehtävä 3 p. Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskus sijaitsee Porvoon Kilpilahdessa. Kokonaispinta-alaltaan se on noin 13 neliökilometriä. Kilpilahti LÄHDE: Wikimedia Commons (Jukka Wallinheimo CC BY 3.0) 1. Selvitä, mitä kaikkea siellä valmistetaan. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 64 © Studeo ja tekijät  6.3 Teollisuus 2. Luettele yrityksiä, jotka toimivat siellä. 3. Miksi ne ovat sijoittuneet juuri Kilpilahteen? Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 65 © Studeo ja tekijät