Maantieteen abikertaus PDF (GES 05 33)

Maantieteen abikertaus GES 05 33 2023 - 2024 Maantieteen kertaus (LOPS 2021) Tekijät: Paavo Ikonen, Lotta Laitinen, Johanna Vuollet Suomen tietokirjailijat ry on tukenut oppimateriaalin kirjoittamista. Sininen planeetta (LOPS 2021) Tekijät: Paavo Ikonen, Lot...

Maantieteen abikertaus GES 05 33 2023 - 2024 Maantieteen kertaus (LOPS 2021) Tekijät: Paavo Ikonen, Lotta Laitinen, Johanna Vuollet Suomen tietokirjailijat ry on tukenut oppimateriaalin kirjoittamista. Sininen planeetta (LOPS 2021) Tekijät: Paavo Ikonen, Lotta Laitinen, Johanna Vuollet Kuvitus: Sampsa Rydman ja Törmä-Ärrälä Oy Suomen tietokirjailijat ry on tukenut oppimateriaalin kirjoittamista. © Studeo ja tekijät  Yhteinen maailma (LOPS 2021) Tekijät: Paavo Ikonen, Lotta Laitinen, Anna Virolainen-Hynnä, Johanna Vuollet Kuvitus: Sampsa Rydman Suomen tietokirjailijat ry on tukenut oppimateriaalin kirjoittamista. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (LOPS 2021) Tekijät: Paavo Ikonen, Lotta Laitinen, Johanna Vuollet Kuvitus: Sampsa Rydman Suomen tietokirjailijat ry on tukenut oppimateriaalin kirjoittamista. © Studeo ja tekijät  Sisällysluettelo 7 Kehityksen megatrendit 7.1 Väestö ja muuttoliikkeet 7.2 Kaupungistuminen 7.3 Liikennevirrat ja matkailu 7.4 Globaali köyhyys ja eriarvoisuus 7.5 Kestävä kehitys ja kiertotalous ratkaisuna kulutuksen haasteisiin Maantieteen abikertaus (GES 05 33) © Studeo ja tekijät  7 Kehityksen megatrendit 7 Kehityksen megatrendit Tämän luvun kerrattuasi osaat vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä tarkoitetaan megatrendeillä ja heikoilla signaaleilla? Mitä esimerkkejä on tämänhetkisistä megatrendeistä? Mitä globalisaatiolla tarkoitetaan? Millaisia vaikutuksia globalisaatiolla on? Mitä ovat innovaatiot, ja miten ne leviävät? Kaupungistuminen on yksi megatrendi, joka muokkaa maailmaa. Globalisaation myötä yhä useammat kaupungit muistuttavat toisiaan. Arkkitehtuuri, kaupungissa toimivat yritykset ja palvelut sekä katukuvassa näkyvät mainostajat ovat hyvin pitkälti samoja, oltiin sitten Shanghaissa, Johannesburgissa, Sao Paulossa tai New Yorkissa. LÄHDE: Pixabay CC0 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 4 © Studeo ja tekijät  7 Kehityksen megatrendit Ainoa pysyvä asia on muutos Kehityksen ja tulevaisuuden tarkastelussa on hyödyllistä erottaa toisistaan trendit ja heikot signaalit. Trendit kuvaavat nähtävissä olevaa muutosta. Megatrendit ovat puolestaan suuria ja vääjäämättömiä globaalin tason muutoksia. Näitä megatrendejä ovat esimerkiksi kaupungistuminen, ilmastonmuutos, kiertotalous, eriarvoistumisen kasvu, globaalit muuttoliikkeet, väestönkasvu, ilmastonmuutos, digitalisaatio, robotiikka sekä virtuaalitodellisuus. Heikoilla signaaleilla tarkoitetaan merkkejä nousevista asioista tai muutoksen ensioireita. Maantieteilijät ovat aina olleet kiinnostuneita asioiden ja ilmiöiden alueellisesta leviämisestä sekä kehityksen suunnasta. Megatrendit muuttavat ja muokkaavat yhteiskunnan rakenteita. Muutosvoima etenee suhteellisen itsenäisesti, ja sen perimmäisiä syitä on vaikea eritellä. Useat tahot ovat kiinnostuneita näistä kehityssuunnista. Megatrendejä tutkivat ja niistä raportoivat esimerkiksi YK [Yhdistyneet kansakunnat on globaali Esimerkkejä kehityksen megatrendeistä. hallitusten välinen yhteistyöjärjestö. Järjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään rauhaa, tulevaisuutta, ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta.], EU [Euroopan unioni on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.], IMF [International Monetary Fund, IMF eli Kansainvälinen valuuttarahasto. IMF on maailmanpankin sisarjärjestö, jonka tehtävänä on edistää jäsenmaidensa talouskehitystä ja rahoitusmarkkinoiden vakautta.], WTO [World Trade Organization, WTO eli maailman kauppajärjestö on hallitusten välinen kansainvälinen järjestö, jonka päätavoitteena on kaupan vapauttaminen.], OECD [Organisation for Economic Co-operation and Development, OECD eli Taloudellisen yhteistyön ja kehiyksen järjestö. Järjestö pyrkii kehittämään ja yhtenäistämään ja vauhdittamaan jäsenmaidensa talouskasvua ja vapaakauppaa.] ja ILO [International Labour Organization, ILO, Kansainvälinen työjärjestö on YK:n alainen työvoimaan ja työntekoon kuuluviin asioihin keskittynyt järjestö.]. Megatrendien tutkimus voi pohjautua itse trendiin: sen laajuuteen, kestävyyteen ja pysyvyyteen. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 5 © Studeo ja tekijät  7 Kehityksen megatrendit Globalisaatio muuttaa maailmaa Globalisaatio on yksi megatrendeistä, joka tulee muuttamaan maailmaa myös tulevaisuudessa. Globalisaatiolla tarkoitetaan laajaa joukkoa taloudellisia, yhteiskunnallisia ja teknologisia prosesseja, jotka muuttavat maailmaa verkostoituneemmaksi ja tekevät ihmisistä, valtioista ja yrityksistä riippuvaisempia toisistaan. Globalisaatio näkyy usealla eri osa-alueella: taloudessa, yhteiskunnassa, kulttuurissa, politiikassa, liikenteessä ja ympäristössä. Yhteistä kaikille näille tasoille on vuorovaikutuksen lisääntyminen eri alueiden välillä. Globalisaatio näkyy ja vaikuttaa usealla eri osa-alueella. Mediassa globalisaatio nähdään ja esitetään usein talouden globalisaationa, jolla viitataan kaupan ja rahoitusmarkkinoiden rajoitusten vapauttamiseen. Taloudellinen globalisaatio on nostanut valtioita ja suuria määriä ihmisiä köyhyydestä. Globalisaation seurauksena on syntynyt maailmanlaajuisesti uusi vauraampi keskiluokka, jolla on varaa asumiseen, kuluttamiseen ja matkustamiseen. Talouden globalisaation hyödyt ovat kasautuneet jo ennestään vauraille alueille ja ihmisille samalla, kun heikommassa Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 6 © Studeo ja tekijät  7 Kehityksen megatrendit asemassa olevat ihmiset ja alueet ovat köyhtyneet entisestään. Maailman rikkaimman ja köyhimmän osan välinen kuilu on jatkanut kasvamistaan. Kulttuurin globalisaatio leviää median, kuten elokuvien, musiikin, mainosten ja tv- sarjojen, välityksellä. Myös turismilla on suuri merkitys kulttuurillisten vaikutusten levittäjänä. Globalisaation tuloksena kulttuuri yksipuolistuu ja yhdenmukaistuu. Samoja kappaleita ja elokuvia kuunnellaan ja katsotaan samanaikaisesti ympäri maailmaa. Monet pienemmät paikalliskulttuurit uhkaavat kadota globalisaation myötä. Globalisaatio näkyy myös politiikassa, jossa eri valtiot luovat liittoutumia. Poliittista globalisaatiota ovat esimerkiksi erilaiset liittoutumat, kuten Euroopan unioni ja Yhdistyneet kansakunnat. Liikenteen globalisaatio on ihmisten, tavaroiden ja tiedon nopeampi, laajempi ja vapaampi liikkuminen. Matkustusnopeus ja liikennemäärät maapallon eri alueiden välillä ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisten vuosisatojen aikana. Yksi globalisaation piirre ovat globaalit ympäristöongelmat, joista merkittävimpiä ovat ilmastonmuutos, luontokato sekä merten muoviongelmat. Globaaleiden ympäristöongelmien ratkaisemiseen tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia. Innovaatioiden leviäminen Innovaatiolla tarkoitetaan uutta keksintöä, uudistusta, ideaa, ideologiaa, toimintamallia tai muotia. Innovaatioiden leviämistä kutsutaan myös innovaatioiden diffuusioksi. Innovaatioiden leviäminen alkaa innovaation synnystä. Aluksi harvojen niin kutsuttujen innovaattoreiden joukko Padel on esimerkki innovaatiosta, joka on levinnyt kuulee uudesta innovaatiosta ja omaksuu Suomessa laajalle. Uusia padelkenttiä on sen. Ajan kuluessa innovaatio tavoittaa perustettu erityisesti 2018–2022 välisenä aikana. Peli tuli alun perin Suomeen jo vuonna 2003. myös varhaiset omaksujat sekä LÄHDE: Pixabay CC0 varhaisenemmistön. Näitä seuraavat myöhäiset omaksujat. Viimeisenä innovaation omaksuvat vastahakoiset. Huomionarvoista on, että kaikki innovaatiot eivät suinkaan päädy vitkastelijoille asti. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 7 © Studeo ja tekijät  7 Kehityksen megatrendit Osa innovaatioista, kuten älypuhelin, leviää laajempaan käyttöön kuin toiset. Esimerkiksi teknologiateollisuus tuo markkinoille uusia tuotteita ja ominaisuuksia olemassa oleviin tuotteisiin, jotta asiakkaat saadaan pysymään innovaattoreina, varhaisina omaksujina ja varhaisenemmistönä. Moni innovaatio, esimerkiksi merenneitouinti, saavuttaa vain varhaiset omaksujat. Rogersin kello kuvaa innovaatioiden omaksumista. Globalisaation myötä innovaatiot leviävät yhä nopeammin. Innovaatioiden leviämistä edesauttaa myös innovaation edullisuus ja helppokäyttöisyys. Innovaatioiden leviämiselle on myös käänteinen ilmiö: jonkin asian alueellinen väheneminen. Osa pienistä kieliryhmistä on kokenut alueellista vähenemistä. Terveysmaantieteen puolella on iloittu polion alueellisesta vähenemisestä. Innovaatioiden leviämismuodot Innovaatio leviää ensin lähiympäristöön ja siitä vähitellen kauemmaksi. Tartuntadiffuusio Esimerkiksi influenssa ja puhekielen uudet sanat leviävät tartuntaleviämisellä. Innovaatio omaksutaan ensin suuremmissa keskuksissa, josta se Hierarkkinen leviää vaikuttajayksilöiden ja median avulla pienempiin keskuksiin diffuusio ja keskusten ympäristöön. Esimerkiksi erilaiset muotivirtaukset leviävät hierarkkisesti. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 8 © Studeo ja tekijät  7 Kehityksen megatrendit Innovaatiot leviävät uusille alueille ihmisten muuttaessa ja matkustaessa. Muuttodiffuusio Esimerkiksi etnisten ravintoloiden leviäminen on usein muuttoleviämistä. Innovaatioiden leviämisestä on erotettavissa kolme erilaista leviämistyyppiä. On kuitenkin tärkeä huomata, että innovaatiot eivät usein noudata vain yhtä leviämistyyppiä, vaan leviämistyypit myös sekoittuvat. Innovaatio voi siis levitä samanaikaisesti sekä tartuntadiffuusiolla että hierarkkisesti. Maantieteen opintojaksot Luvun teemaa käsitellään Studeon maantieteen luvuissa: Globalisaatio ja innovaatiot: GE3 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 9 © Studeo ja tekijät  7 Kehityksen megatrendit Laajenna tietopohjaasi Teemaa käsitellään myös muissa Studeon oppimateriaaleissa: Globaali talous: YH2 Globaalit ilmiöt: YH3 Kehittyvät teknologia ja haavoittuva ympäristö: HI1 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 10 © Studeo ja tekijät  7 Kehityksen megatrendit Tehtävät 1 Järjestöjen lyhenteet Määrittely Tehtävä 1 p. Yhdistä seuraavat luvussa esiintyneet järjestöt oikeisiin määritelmiin. a ILO b YK c EU d IMF e OECD f WTO g WB Kansainvälinen työjärjestö Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö Yhdistyneet kansakunnat Euroopan unioni Maailmanpankki Kansainvälinen valuuttajärjestö Maailman kauppajärjestö 2 Keskustelu – megatrendit Pohdinta Määrittely Tehtävä 1 p. Keskustelu Pohtikaa parin kanssa tai pienessä ryhmässä, miten eri megatrendit ovat näkyneet tai muuttuneet elinaikananne. Listatkaa lopuksi vastaukset tehtävän vastauslaatikkoon. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 11 © Studeo ja tekijät  7 Kehityksen megatrendit 3 Yo-koe, kevät 2010, 4 – Innovaatioiden alueellinen leviäminen Tiedon soveltaminen Tehtävä 3 p. Innovaatioiden alueellinen leviäminen. Mainitse myös esimerkkejä leviämistyypeistä. Ylioppilaskoe, kevät 2010, tehtävä 4 4 Yo-koe, syksy 2014, 4 – Facebook Luova ajattelu Tehtävä 3 p. Internetissä on monia yhteisöpalveluja, joista Facebook on suosituin ja laajimmalle levinnyt (2013). Monessa maassa se on eniten käytetty yhteisöpalvelu, kuitenkin esimerkiksi Japanissa, Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Venäjällä käytetään paljon muita vastaavia palveluita. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 12 © Studeo ja tekijät  7 Kehityksen megatrendit a) Kuvaa Facebookin käytön yleistymistä ja alueellista levinneisyyttä maailmassa oheisen materiaalin avulla. b) Mitkä tekijät selittävät Facebookin alueellisia eroja? c) Mitä mahdollisuuksia ja uhkia Facebookin käyttöön liittyy maailmanlaajuisesti? Ylioppilaskoe, syksy 2014, tehtävä 4 Vihje Katso myös GE3: Globalisaatio kutistaa maailmaa. 5 Yo-koe, kevät 2022, 2 – Tartuntatautien leviäminen Tiedon soveltaminen Määrittely Tehtävä 3 p. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 13 © Studeo ja tekijät  7 Kehityksen megatrendit Tartuntatautien leviäminen a) Määrittele käsitteet tartuntaleviäminen (eli tartuntadiffuusio) ja hierarkkinen leviäminen (eli hierarkkinen diffuusio). (6 p). b) Pohdi, minkä tyyppisillä alueilla tartuntataudit todennäköisimmin leviävät paikallisen väestön keskuudessa. Nimeä lisäksi kaksi tällaista aluetta. (8 p). c) Pohdi, minkä tyyppisille alueille tartuntataudit leviävät lähtöalueiltaan nopeimmin globaalissa mittakaavassa. (6 p.) Ylioppilaskoe, kevät 2022, tehtävä 2 6 Yo-koe, syksy 2018, 7 – Kahvi ja globalisaatio Pohdinta Tiedon soveltaminen Määrittely Tehtävä 3 p. Kahvi ja globalisaatio (30 p.) Aineisto: A. Tilasto: Kahvin osuus (%) eri maiden kokonaisvientituloista vuosina 2000–2010 B. Kartta: Tärkeimmät kahvinviljelyalueet kahvilajeittain maapallolla C. Kartta: Kahvin kulutus henkeä kohti maittain vuonna 2008 a) Määrittele käsitteet globalisaatio ja rahakasvi. (6 p.) b) Laadi pylväsdiagrammi kymmenestä maasta, joissa kahvin osuus kokonaisvientituloista oli suurin vuosina 2000–2010. Laadi diagrammi tilastosta (aineisto Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 14 © Studeo ja tekijät  7 Kehityksen megatrendit 7.A) esimerkiksi LibreOffice Calc -ohjelmalla. Liitä kuvakaappaus laatimastasi diagrammista vastaukseesi. (6 p.) c) Tarkastele karttoja (aineistot 7.B ja 7.C) ja laatimaasi diagrammia. Kuvaile niiden perusteella kahvin tuotannon ja kulutuksen alueellisia piirteitä maapallolla. Pohdi syitä kahvin tuotannon ja kulutuksen alueellisiin eroihin. (10 p.) d) Pohdi, miten reilu kauppa vaikuttaa kahvin viljelijöihin, kauppiaisiin ja kuluttajiin. (8 p.) Ylioppilaskoe, syksy 2018, tehtävä 7 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 15 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet 7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Tämän luvun kerrattuasi osaat vastata seuraaviin kysymyksiin: Miten väestö on sijoittunut, ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen? Mitkä ovat väestönkasvun historialliset syyt? Miksi väestönkasvu on hidastumassa? Miksi väestönkasvu uhkaa planetaarisia rajoja? Millaisia muuttoliikkeitä on olemassa? Ihmisten määrä on kasvanut eksponentiaalisesti. Maailmassa on lähes kahdeksan miljardia ihmistä. LÄHDE: Flickr (Guillaume) CC BY Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 16 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Väestön sijoittuminen Väestöntiheys eli asukastiheys ilmaistaan asukkaiden lukumääränä neliökilometrillä. Väestöntiheys vaihtelee suuresti eri alueiden ja valtioiden välillä. Maapallon asuttua aluetta kutsutaan oikumeeniksi ja vastaavasti asumatonta aluetta anoikumeeniksi. Anoikumeeneja ovat esimerkiksi Himalajan ja Andien korkeimmat huiput, Etelämanner sekä Grönlannin sisäosat. Asumattomilla alueilla voi kuitenkin olla tilapäisesti asutettuja tutkimusasemia tai sotilastukikohtia. Maapallon asutustiheys. Maapallon väestöstä 80 prosenttia asuu päiväntasaajan pohjoispuolella. Väestön sijoittumiseen ovat vaikuttaneet erityisesti luonnonolot, kuten ilmasto, kasvillisuus, maaperä ja topografia. Tiheästi asuttuja alueita ovat tyypillisesti rannikot sekä hedelmälliset jokisuistot. Väestön sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä Harva asutus Tiheä asutus Lämpötila: Kylmät alueet, kuumat Lämpötila: Subtropiikki, lauhkea vyöhyke alueet Sademäärä: Riittävä sademäärä, jotta kastelu Sademäärä: Kuivat alueet on mahdollista Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 17 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Harva asutus Tiheä asutus Maaperä: Eroosioherkät ja ikiroudan Maaperä: Hedelmällisen maaperän alueet, alueet kuten hedelmälliset jokilaaksot Korkokuva: Vuoristo- ja ylänköalueet Korkokuva: Tasaiset ja alavat alueet Luonnonvarat: Niukat luonnonvarat Luonnonvarat: Malmi- ja kivihiiliesiintymät Saavutettavuus: Mannerten sisäosat Saavutettavuus: Rannikot ja jokilaaksot ja vuoristoalueet Asutuksen sijoittumista ei voi aina selittää vain luonnonoloilla, vaan siihen ovat vaikuttaneet myös monet poliittiset ja historialliset tekijät. Väestönkasvun historia Maapallon väkilukuun vaikuttavat syntyvyys ja kuolleisuus. Syntyvyyden ja kuolleisuuden välistä erotusta kutsutaan luonnolliseksi väestönkasvuksi. Väestönkasvun historiassa on kaksi merkittävää tapahtumaketjua, jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti väestönkasvuun: maatalouden ja Maapallon väestönkasvun historia. teollisuuden vallankumoukset. Ennen maatalouden vallankumousta elettiin metsästys- ja keräilykulttuurissa, jossa väestömäärä pysyi pienenä. Alhainen elinikä ja korkea lapsikuolleisuus rajoittivat väestönkasvua. Ihmisten keskimääräinen elinikä pysyi pitkään alle 30 vuodessa. Metsästäjä-keräilijävaiheen aikana maailman väkiluku nousi arviolta noin miljoonaan. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 18 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Maatalouden vallankumous eli neoliittinen vallankumous käynnistyi noin 12 000 vuotta sitten, jolloin ihmiset keksivät kasvinjalostuksen ja viljelykulttuurin. Viljanviljely alkoi itsenäisesti ainakin nykyisen Lähi-idän alueella, Intiassa ja Kiinassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa. Maanviljelyn ja kotieläinten kesytyksen seurauksena syntyi pysyviä asutuskeskuksia, ensin kyliä ja myöhemmin kaupunkeja. Maatalousyhteiskunnan aikana väkiluku noudatteli ravinnontuotannon määrän vaihteluita. Katovuosina nälänhätä ja kulkutaudit saattoivat vähentää väkilukua dramaattisestikin. Toisinaan väestönkasvu oli verkkaista. Ajanlaskumme alussa maapallon väkiluku oli parin sadan miljoonan paikkeilla. Teollisen vallankumouksen vaikutuksesta yhteiskunnallisissa oloissa tapahtui 1800- luvulla suuria muutoksia, jotka johtivat eksponentiaaliseen väestönkasvuun. Teollinen vallankumous toi mukanaan paitsi höyrykoneen myös teollisen ruuantuotannon ja ruuan paremman säilyvyyden. Samoihin aikoihin uudet keksinnöt paransivat energiansaantia ja kaikenlaista kuljettamista. Myös lääketiede kehittyi ja toi mukanaan parantuneen terveydenhoidon lääkkeineen. Tämä johti lapsikuolleisuuden vähenemiseen ja ihmisten eliniän pitenemiseen. Väestönkasvu ilmoitetaan prosentteina. Kehittyvien maiden nopea väestönkasvu 1900-luvun lopulla on johtanut siihen, että miljardi toisensa jälkeen on tullut täyteen. Kaikkein kiihkein väestönkasvun vaihe on jo Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 19 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet ohitettu. Väestönkasvun painopiste on ollut jo vuosikymmeniä kehittyvissä maissa. Tällä hetkellä väestönkasvu on suurinta erityisesti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Kehittyvien maiden väestönkasvulla on selvä yhteys köyhyyteen. Teollisuusmaissa syntyvyys on vähäistä ja väestömäärää lisää suurelta osin maahanmuutto. Teollisuusmaissa syntyvyyttä on yritetty nostaa muun muassa tukemalla lapsiperheitä. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 20 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Väestöllisen muuntumisen malli Väestöllisen muuntumisen malli kuvaa väestönkasvun ja väestön vähenemisen vaiheita ja niiden säännönmukaisuutta. Malli pohjautuu alun perin eurooppalaisten valtioiden väestönkehitykseen. Oletuksena väestöllisen muuntumisen teoriassa on, että kansakunnat ja kansallisvaltiot käyvät samankaltaisen tien kohti modernia, eurooppalaista ja amerikkalaista valtiota. Väestönkasvussa voidaan erottaa viisi vaihetta: 1. Hitaan kasvun vaihe (esiteollinen aika) Syntyvyys ja kuolleisuus ovat molemmat korkealla tasolla. Väestön määrä ei lisäänny, ja kehitystaso on hyvin alhainen. Euroopassa elettiin tätä vaihetta ennen 1760-lukua. Kaikki maailman valtiot ovat ohittaneet tämän vaiheen. 2. Kiihtyvän kasvun vaihe (teollistuminen ja kaupungistuminen alkaa) Syntyvyys pysyy edelleen korkealla tasolla, mutta kuolleisuus alenee parantuneen terveydenhuollon ansiosta. Väestö kasvaa voimakkaasti. Tyypillinen köyhimmille kehitysmaille, Euroopassa vuosina 1760–1880. 3. Hidastuvan kasvun vaihe (teollistumisen aika) Kuolleisuus pienenee enää vähän. Syntyvyys alenee. Väestö ei kasva enää yhtä voimakkaasti. Tyypillinen vastateollistuneille maille, Euroopassa vuosina 1880– 1940. 4. Pysähtyneen kasvun vaihe (jälkiteollinen aika) Sekä syntyvyys että kuolleisuus ovat alhaisella tasolla. Luonnollinen väestönkasvu pysyy vakaana. Vanhojen ihmisten osuus on suuri. Tyypillinen pitkälle kehittyneille teollisuusmaille. Eurooppa siirtyi tähän vaiheeseen 1940-luvulla. 5. Väestön vähenemisen vaihe Syntyvyys laskee ja kuolleisuus nousee ikääntyvien vuoksi. Osassa teollisuusmaista, kuten Italiassa, Ranskassa ja Puolassa, ollaan tässä vaiheessa. Tällöin väestöpyramidi muuttuu alaspäin kapenevaksi. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 21 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Väestöllisen muuntumisen mallissa on viisi vaihetta. Aina kun siirrytään eteenpäin vaiheesta toiseen, siirrytään myös modernisaatiossa eteenpäin. Väestönkasvu on hidastumassa Maailman väestönkasvu on saatu hidastumaan vuosikymmeniä jatkuneen työn ansiosta. Köyhyys on saatu vähenemään, kehittyvien maiden ihmiset saavat käydä koulua pidempään, ja he tietävät enemmän lisääntymisterveydestä. Väestönkasvun loppu onkin jo Vaikka väestönkasvuprosentti laskee, jatkaa väestönmäärä näkyvissä. kasvuaan, sillä jo syntyneet lapset hankkivat tulevaisuudessa jälkikasvua. Maailman väkiluku kasvaa nykyään enää runsaan prosentin vuosivauhtia, ja kasvu hidastuu koko ajan. Yhdistyneiden kansakuntien ennusteen mukaan maailmassa on vuonna 2050 noin 9,7 miljardia ihmistä. Ennusteen mukaan väestönkasvu tulee pysähtymään noin 11 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Sen jälkeen Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 22 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet väestömäärän uskotaan kääntyvän hitaaseen laskuun. Väestönkasvun viiveellä tarkoitetaan tilannetta, jossa väestön lukumäärää kasvattavat ihmiset ovat jo syntyneet ja saavat aikanaan jälkeläisiä. Väestönkasvun viive selittää, miksi väestönkasvu ei voi pysähtyä yhtäkkiä. Kokonaishedelmällisyysluvulla tarkoitetaan lapsilukumäärää, jonka nainen tilastollisesti synnyttää elämänsä aikana. Luku 2,1 pitää väestömäärän tasaisena. Jos Kiina on luopunut yhden lapsen politiikasta, kokonaishedelmällisyysluku on alle kaksi, alkaa koska maan väkilukua uhkaa voimakas väestö vähentyä. Kokonaishedelmällisyysluku supistuminen. LÄHDE: Unshplash on pudonnut rajusti teollisuusmaissa ja myös kehittyvissä maissa, ja se on melkein puolittunut puolessa vuosisadassa. Kokonaishedelmällisyysluku vuosien 1950–2050 välillä (ennuste). Kokonaishedelmällisyysluku on laskeva kaikilla alueilla. Väestönkasvu uhkaa planetaarisia rajoja Väestönkasvu ja kohoava elintaso tarkoittavat myös suurempaa luonnonvarojen kulutusta. Planetaariset rajat [Planeetan rajoja tarkasteleva Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 23 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet (Stockholm Recilience Institutissa kehitetty) malli kuvaa, kuinka maailmanlaajuinen kulutus ja tuotanto vaarantavat sekä luonnon että ihmisen hyvinvoinnin. Malli kuvaa hyvin maapallon vakautta sääteleviä ympäristötekijöitä. Se määrittelee kunkin prosessin osalta turvalliset rajat parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella. Turvallisen toiminnan alueilla ihmisten elämä on kestävän kehityksen mukaista. Jos rajat ylittyvät, seuraa todennäköisesti peruuttamattomia muutoksia ekosysteemeille ja ekosysteemipalveluille, joista ihmiset ovat riippuvaisia. (Suomen YK-liitto).]uhkaavat tulla vastaan. Tulevaisuudessa ravintoa on tuotettava enemmän, vettä kuluu enemmän ja energiankulutus kasvaa. Planetaaristen tekijöiden muutos 1950-luvulta tähän päivään. Vihreä kuvaa ihmiskunnan turvallista to aluetta, keltainen lisääntynyttä riskiä ja punainen vaarallista, kasvanutta riskiä. Jotta ihmiskunta pysyisi planetaaristen raojen sisällä, täytyy väestönkasvua ja kulutusta hillitä. Tutkimusten mukaan köyhyyden poistaminen on tärkein asia väestönkasvun hillitsemisessä. Kun ihminen pääsee pois köyhyydestä, hän käy enemmän kouluja ja hänellä on enemmän mahdollisuuksia elämässään. Naisten ja tyttöjen koulunkäynti vähentää syntyvyyttä kahdella tapaa. Koulussa vietetty aika myöhäistää Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 24 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet avioitumisikää ja lastensaantia, mutta koulussa opitaan myös lisääntymisterveydestä ja ehkäisystä. Muuttoliikkeet Kun väestönkasvua tarkastellaan alueellisesti tai paikallisesti, on syntyvyyden ja kuolleisuuden lisäksi huomioitava muuttoliike. Muuttoliike eli migraatio on väestön siirtymistä toiselle alueelle. Suurin osa muuttoliikkeestä on valtion sisäistä maassamuuttoa, joka tapahtuu globaalissa mittakaavassa maaseudulta kaupunkeihin. Valtioiden välistä muuttoa kutsutaan maahan- ja maastamuutoksi. Muuttopäätökseen vaikuttavat aina lähtöalueen työntävät tekijät sekä tuloalueen vetävät tekijät. Muuttoliikkeet voidaan jakaa vapaaehtoiseen ja pakotettuun muuttoon. Siirtolaisuus on esimerkki valtioiden välisestä vapaaehtoisesta muutosta. Vuonna 2020 siirtolaisia oli 281 miljoonaa, mikä vastaa 3,6 prosenttia maailman väkiluvusta. Huonot elinolot ja työttömyys ajoivat suomalaisia siirtolaisiksi Ruotsiin ja Pohjois- Amerikkaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Suuri muuttoaalto suuntautui Ruotsiin myös 1970-luvulla. Osa siirtolaisista palasi myöhemmin paluumuuttajina takaisin kotimaahansa. Globaalisti suurin siirtolaisen vastaanottomaa on Yhdysvallat, jonne siirtolaisia saapuu eniten Meksikosta ja muista Latinalaisen Amerikan valtioista. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 25 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Muutto voi olla myös lyhytaikaista. Ympäri maailmaa työskentelee paljon siirtotyöläisiä, jotka ovat muuttaneet kohdemaahan työskentelemään väliaikaisesti. Siirtotyöläisiä ovat esimerkiksi virolaiset ja latvialaiset rakennusmiehet Suomessa sekä Kaakkois-Aasiasta tulevat kotiapulaiset Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Siirtotyöläisiksi lasketaan tiettynä sesonkina työskentelevät kausityöläiset. Kausimuutto liittyy usein elinkeinoihin, kuten matkailun sesonki Lapin laskettelukeskuksissa tai sadonkorjuuaika Välimeren alueella. Nomadismi on paimentolaisuuden kausimuuttoa, jota on yhä muun muassa Pohjois-Afrikassa ja Mongoliassa. Pakotettu muuttaminen voi johtua huonosta elintasosta, sodasta, luonnonkatastrofista tai henkilökohtaisesta vainosta. Pakolaiseksi katsotaan YK:n sopimuksen mukaan ”henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa, johonkin yhteiskuntaluokkaan kuulumisensa tai poliittisen mielipiteensä takia”. Maailmassa arvioidaan olevan noin 82 miljoonaa kotiseudultaan paennutta. Heistä 26,4 miljoonaa on pakolaisia, 34,1 miljoonaa turvapaikanhakijoita. Maailmassa on 48 miljoonaa kotimaansa sisällä siirtymään joutuneita. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 26 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet YK:n pakolaismääritelmää sovelletaan tilanteissa, joissa katsotaan, onko turvapaikan hakija pakolainen vai ei. Levottomuuksien, nälänhädän tai luonnonkatastrofien, kuten tulvien tai kuivuuden, vuoksi pakoon lähteneet eivät ole tiukan määritelmän mukaan pakolaisia. Heistä puhutaan usein ympäristö- tai sotapakolaisina, vaikka parempi termi olisi ympäristö- tai sotasiirtolaisuus. Maantieteen opintojaksot Luvun teemaa käsitellään Studeon maantieteen luvuissa: Väestönkasvu aiheuttaa muutoksia ympäristöön ja yhteiskuntaan: GE1 Ravinnontuotannon haasteet ja mahdollisuudet: GE1 Riittääkö kaikille puhdasta vettä?: GE1 Väestörakenne ja väestömuutokset: GE3 Muuttamiseen on monia syitä: GE1 Laajenna tietopohjaasi Teemaa käsitellään myös muissa Studeon oppimateriaaleissa: Väestönkasvu ja muuttoliike: HI1 Lisätietoa verkossa: Maahanmuuttoviraston sanasto Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 27 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Tehtävät 1 Käsitteiden määrittely – väestötiede Tiedon poiminta Tehtävä 1 p. Yhdistä käsitteet. a kuolleisuus b imeväiskuolleisuus c lapsikuolleisuus d kokonaishedelmällisyysluku e elinajanodote f syntyvyys Tietyssä populaatiossa syntyneiden lasten määrä tiettynä vuonna promilleina koko väestöstä. Tilastollinen lasten määrä, jonka naisen tietyssä populaatiossa hedelmällisenä aikana arvioidaan synnyttävän. Tietyssä populaatiossa tiettynä vuonna kuolleiden määrä promilleina koko väestöstä. Alle vuoden ikäisenä kuolleiden lasten osuus tiettynä vuonna tuhannesta elävänä syntyneestä. Alle viiden vuoden ikäisinä kuolleiden lasten osuus suhteessa tuhanteen saman ikäiseen lapseen. Henkilön odotettavissa oleva elinikä kuolleisuuden sen hetkisen tason mukaan tilastollisesti arvioituna. 2 Väittämiä väestöstä Luetun ymmärtäminen Tehtävä 1 p. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 28 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Väittämät Oikein Väärin Väestöntiheys ilmaistaan asukasta/km2. Maailman väkiluku on 9 miljardia. Oikumeenilla tarkoitetaan asuttua aluetta maapallolla. Maailman väestönkasvun painopiste on ollut jo vuosia kehittyvissä maissa. Muuttovoitto = tulomuutto > lähtömuutto. Syntyvyys ilmoitetaan syntyneiden lasten lukumääränä. Väestönkasvuun vaikuttaa voimakkaasti köyhyyden väheneminen. Neoliittinen vallankumous vaikutti väestönkasvuun voimakkaasti. 3 Diagrammin tulkinta Kriittinen analysointi Tehtävä 1 p. Tulkitse diagrammia ja etsi vastauksia. Vastaa kysymyksiin. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 29 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Väestönkasvun nopeus on kääntynyt eksponentiaaliseksi. Vuonna 1930 maailmassa oli kaksi miljardia ihmistä. Kolmas miljardi saavutettiin vuonna 1960, neljäs vuonna 1975, viides 1987, kuudes 1999 ja seitsemäs miljardi vuonna 2012. a. Maapallon väkiluku kasvoi vuosina 10 000–2 000 eaa hitaasti / eksponentiaalisesti. b. Ajanlaskun alkamisen jälkeen vuoteen 1 000 väkiluvun kasvu pysytteli tasaisena / kasvoi eksponentiaalisesti / väheni. c. Viimeisen sadan vuoden aikana väkiluku kasvoi pysytteli vakaana / laski / eksponentiaalisesti. d. Vuonna 2100 maailmassa ennustetaan olevan 11 / 16 / 9,8 miljardia ihmistä. e. Kiihtyvä väestönkasvu liittyy teollistumiseen / maatalouteen / palveluihin. f. Väestönkasvua voidaan hillitä rakentamalla kaupunkeja / säätämällä lakeja / vähentämällä köyhyyttä. 4 Termien määrittely Määrittely Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 30 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Tehtävä 1 p. Määrittele seuraavat termit: a) maahanmuuttaja b) pakolainen c) turvapaikanhakija d) kiintiöpakolainen. 5 Muuttoliikkeiden vaikutuksia Määrittely Tehtävä 2 p. Listaa muuttoliikkeistä aiheutuvia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. 6 Kartta – maapallon väestökeskittymät Tiedon rakentaminen TVT-taidot Tehtävä 2 p. Karttatehtävä Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 31 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Ota kuvakaappaus oheisesta kartasta ja rajaa ja nimeä siihen viisi suurinta asutuskeskittymää maapallolta. Rajauksen ja nimeämisen voit tehdä piirto-ohjelmalla. 7 Väestöpyramidin tulkinta Luova ajattelu Tehtävä 2 p. Analysoi Arabiemiraattien väestöpyramidia. Arvioi, mistä pyramidin muoto voisi johtua. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 32 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet 8 Yo-koe, kevät 2016, 4 – Väestönkasvu Luetun ymmärtäminen TVT-taidot Tehtävä 3 p. a) Kuvaa väestönkasvun vaiheita väestöllisen muuntumisen mallin avulla. (4 p.) b) Miten väestönmuutos vaikuttaa asutukseen Suomessa ja Malissa? (2 p.) Ylioppilaskoe, kevät 2016, tehtävä 4 9 Yo-koe, kevät 2011, 3 – Muuttoliikkeet ja niiden syyt Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 33 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet Tiedon soveltaminen Tehtävä 3 p. Muuttoliikkeet ja niiden syyt. Anna vastauksessasi myös alueellisia esimerkkejä. Ylioppilaskoe, kevät 2011, tehtävä 3 10 Yo-koe, kevät 2020, 8 – Väestöennusteet ja ikääntyminen Pohdinta Tiedon soveltaminen Ongelmanratkaisu Tehtävä 3 p. Aineisto 8.A Diagrammit: Suomen väestö vuonna 2018 sekä ennuste vuodelle 2040 8.B Kartta: Huoltosuhde Suomessa väestöennusteen perusteella 8.1 Tarkastele aineiston 8.A diagrammeja suomalaisten ikärakenteesta vuonna 2018 ja ennusteesta vuodelle 2040. Miten syntyvyys, kuolleisuus ja väestön määrä Suomessa kehittyvät tulevaisuudessa ennusteen perusteella? Perustele vastauksesi. (8 p.) 8.2 Kuvaile kartan 8.B perusteella huoltosuhteen alueellisia eroja Suomessa vuonna 2040. Pohdi erojen syitä. (10 p.) 8.3 Vertaile, mitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia väestön ikääntymisellä on kahdessa erityyppisessä kunnassa Suomessa. Voit hyödyntää vastauksessasi aineistoa 8.B. Ylioppilaskoe, kevät 2020, tehtävä 8 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 34 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet 11 Yo-koe, syksy 2021, 2 – Maapallon väestö Pohdinta Tiedon rakentaminen Määrittely Tehtävä 3 p. 2.1 Kuvaile syntyvyyden ja kuolleisuuden muutosta valtion siirtyessä hitaan väestönkasvun vaiheesta kiihtyvän kasvun vaiheeseen. Pohdi, mitkä ovat väestönkasvun kiihtymisen tärkeimmät syyt. (10 p.) 2.2 Nimeä yksi köyhä kehittyvä maa ja yksi rikas kehittynyt maa (muu kuin Suomi). Kuvaile, miten väkiluku nykyään kehittyy näissä kahdessa esimerkkivaltiossa. Pohdi, minkälaisia ongelmia väkiluvun muutos niissä aiheuttaa. (10 p.) Ylioppilaskoe, syksy 2021, tehtävä 2 12 Yo-koe, kevät 2022, 4 – Väestön alueellinen jakautuminen maapallolla Pohdinta Kriittinen analysointi Ongelmanratkaisu Tehtävä 3 p. Aineisto: 4.A Kartta: Väestön alueellinen jakautuminen maapallolla vuonna 2020 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 35 © Studeo ja tekijät  7.1 Väestö ja muuttoliikkeet 4.1 Kuvaile väestön alueellista jakautumista maapallolla. Hyödynnä vastauksessasi karttaa 4A. (8p.) 4.2 Valitse ja nimeä yksi maapallon väestökeskittymä ja pohdi syitä asutuksen keskittymiseen tuolle alueelle. (6p.) 4.3 Monissa kehittyvissä maissa on vaikea laskea väestön tarkkaa määrää. Tarkastele, millaiset tekijät vaikeuttavat väestölaskentaa. (6p.) Ylioppilaskoe, kevät 2022, tehtävä 4 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 36 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen 7.2 Kaupungistuminen Tämän luvun kerrattuasi osaat vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä tarkoitetaan kaupungistumisella, mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja missä kaupungistuminen etenee kaikkein voimakkaimmin? Mitä tarkoitetaan megakaupungeilla, konurbaatioilla ja megalopoleilla? Millaisia etuja ja ongelmia liittyy kaupungistumiseen? Mitkä ovat kaupunkien keskeisimmät maankäyttömuodot? Mitä on kaupunkisuunnittelu, ja miten sillä vaikutetaan kestävään kehitykseen? Miten kaavoilla ohjataan suunnittelua, ja miten yksittäinen ihminen voi vaikuttaa kaavoitusprosessiin? Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 37 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen Kaupunkiväestön osuus kasvaa kaikkialla maailmassa. Globalisaation myötä kaikki suuret kaupungit muistuttavat toisiaan. Chicago, Yhdysvallat. LÄHDE: Pixabay (CC0) Kasvavat kaupungit Kaupungistumisella eli urbanisaatiolla tarkoitetaan yhteiskunnallista muutosprosessia, jonka johdosta yhä useampi ihminen asuu kaupungissa. Kaupungistumisen myötä elinkeinorakenne muuttuu niin, että alkutuotannosta, kuten maataloudesta, siirrytään teollisuuteen ja palveluiden tuottamiseen. Väestön nopea kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, jolla on paljon seurannaisvaikutuksia, hyötyjä ja haittoja. Ensimmäistä kertaa historiassa valtaosa ihmisistä asusuu kaupungeissa. Maapallon kaupungistumisaste [Kaupungistumisaste on kaupungeissa asuvan väestön prosentuaalinen osuus koko maan väkiluvusta. ] ylitti 50 prosenttia vuonna 2006. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 38 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen Muutos on ollut nopea. Kiihtyvä Kaupungistumisaste eri maanosissa. kaupungistuminen näkyy selkeästi Aasian ja Afrikan kehittyvissä maissa, joissa kaupunkien kasvu on seurausta sekä kaupunkien luonnollisesta väestönkasvusta että muuttoliikkeestä maalta kaupunkeihin. Teollisuusmaissa kaupunkien kasvu on hitaampaa. Kaupungeissa on useita vetovoimatekijöitä, esimerkiksi työnsaanti- ja koulutusmahdollisuudet, parempi elintaso ja monipuoliset palvelut, jotka houkuttelevat muuttajia kaupunkeihin. Kaupunkiväestön osuus kasvaa kaiken kokoisissa kaupungeissa. Erityisen merkille pantavaa on suurten, yli 10 miljoonan asukkaan megakaupunkien suuri määrä. Megakaupungeiksi lasketaan yli 10 miljoonan asukkaan kaupungit. Niitä on eniten Aasiassa. Kasvavat kaupungit laajenevat ja voivat sulautua yhteen viereisen kaupungin tai kaupunkien kanssa. Tällaisia usein nauhamaisena kulkevia kaupunkien yhteen sulaumia kutsutaan termillä konurbaatio. Konurbaatioita ovat esimerkiksi läntisessä Saksassa sijaitseva Ruhrin alue sekä Alankomaissa sijaitseva Randstad. Miljoonakaupunkien muodostamia laajoja konurbaatioita kutsutaan megalopoleiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Tokion ja Osakan välille Japanissa muodostuva Tokaido ja Bostonista Washingtoniin ylettyvä BosWash Yhdysvaltain itärannikolla. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 39 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen Konurbaatiot syntyvät tiheästi asutuille alueille kaupunkien sulautuessa yhteen. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 40 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen Kaupungistumisen historia Ensimmäiset kaupungit perustettiin viljaviin jokilaaksoihin Niilin, Induksen sekä Eufrat- ja Tigris-jokien varsille noin 7 000 vuotta sitten. Varhaiset kaupungit toimivat uskonnon, hallinnon ja kaupan keskuksina. Ensimmäisten kaupunkien synnyn jälkeen valtaosa maapallon ihmisistä asutti maaseutuja ja työskenteli alkutuotannon parissa. Vielä 1800-luvun alussa vain kolme prosenttia maapallon väestöstä asui kaupungeissa. Teollinen vallankumous vaikutti suuresti kaupungistumiseen. Tämä näkyi erityisesti Euroopan kaupungeissa. Teollisuuden tulon myötä kaupunkiasutusta syntyi ensin Keski- ja Pohjois-Englantiin kivihiiliesiintyminen läheisyyteen. Myöhemmin teollisuuden levittäydyttyä Englannista Keski- Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan myös kaupungistuminen vauhdittui siellä. Kaupungistumisen nopeudesta kertoo se, että vuonna 1900 kaupunkiväestön osuus oli 14 prosenttia ja vuonna 1950 se oli jo 30 prosenttia. Tällä hetkellä yli puolet ihmisistä asuttaa kaupunkeja. Kaupungistumisella on etuja ja haasteita Kaupungit tarjoavat ihmisille työ- ja opiskelumahdollisuuksia sekä monipuolisia palveluita. Yritykset löytävät kaupungeista työvoimaa, ja kaupungeissa syntyy monia innovaatioita. Lisäksi tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenneverkon rakentamisen ja ylläpidon. Kaupungistumisella on paikallisia, alueellisia ja globaaleja seurauksia. Nopea kaupungistuminen luo monia haasteita, kuten asuntopulaa, työttömyyttä, liikenneruuhkia sekä ilmansaasteita. Lisäksi laajenevat kaupungit peittävät alleen viljelymaita ja metsiä ja pirstovat ekosysteemejä. Asumisen hintaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan laki. Mikäli tulomuuttajia on enemmän kuin lähtijöitä, kipuavat hinnat nopeasti korkeaksi. Kaikilla ei ole varaa maksaa asumisen korkeaa hintaa. Moniin suurkaupunkeihin on syntynyt slummeja eli Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 41 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen köyhien asuinalueita. Slummien rakennukset ovat usein huonokuntoisia, ja alueelta voi puuttua vesihuolto ja viemäröinti. Slummeja on erityisesti kehittyvien maiden kaupungeissa. Niissä kaupungistumisen ongelmat näyttäytyvät usein voimakkaammin kuin teollisuusmaiden kaupungeissa. Segregaatio eli alueellinen eriytyminen on tyypillistä useissa kaupungeissa. Intian Mumbain kaupunkikuvassa tämä näkyy selvästi. Etualalla on slummia ja taustalla varakkaiden moderneja pilvenpiirtäjiä. LÄHDE: Getty Images Kaupunkien sisäistä alueellista eriytymistä tapahtuu myös teollisuusmaiden kaupungeissa. Alueellisella eriytymisellä eli asumisen segregaatiolla tarkoitetaan kaupungin eri asuinalueiden väestörakenteen eriytymistä. Eriytyminen voi olla demografista, sosioekonomista tai etnistä. Eriytymistä sekä muita kaupungistumisen haasteita voidaan torjua tehokkaalla aluepolitiikalla ja kaupunkisuunnittelulla. Muista maantieteen tarkastelutasot! Kaupungistumisen vaikutukset näkyvät paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 42 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen Kaupunkien maankäyttö Historian saatossa kaupunkeja on perustettu erityisesti rannikoille ja suurten jokien varsille – paikkoihin, jotka ovat olleet helposti saavutettavissa ja mahdollistaneet näin kaupankäynnin, raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetuksen. Jokaisella kaupungilla on oma syntytarinansa ja historiansa, mutta kaikkia kaupunkeja yhdistää kaupunkimainen perusrakenne, jossa eri maankäyttömuodot vuorottelevat. Kaupunkien keskeisimpiä maankäyttömuotoja ovat asuminen, palvelut, teollisuus ja virkistysalueet. Eri alueet jäsentyvät kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen myötä. Eri toimijat myös kilpailevat rajallisesta tilasta, joten kilpailu vaikuttaa osaltaan eri toimintojen sijoittumiseen kaupungeissa. Maankäyttömuotojen jäsentymistä ohjailee maan hinta ja etäisyys kaupungin liikekeskustasta. Liikekeskusta eli CBD (Central Business district) on helppo tunnistaa kaupunkikuvasta. Maan hinta on siellä kaikkein kallein, ja vain tietyillä toimijoilla on varaa maksaa sijainnista liikekeskustassa. Maan arvokkuus johtaa paineisiin rakentaa ylös sekä Maan hinta halpenee, kun mennään keskustasta poispäin. Siksi pääosa asuinalueista sijaitsee hiukan alas, mikä näkyy pilvenpiirtäjinä sekä kauempana keskustasta. maanalaisina parkki- ja kauppatiloina. Liikekeskustan alue on liikenteen solmukohta, ja sen saavutettavuus on hyvä. Liikekeskustan ympäriltä löytyy teollisuusalueita, asuinalueita, kehäteitä, valtaväyliä sekä virkistysalueita, kuten puistoja ja metsiä. Jotkin toimijat, kuten huonekaluliikkeet ja autokaupat, muodostavat klustereita [Klusterilla tarkoitetaan samojen tai toisiinsa sidoksissa olevien toimijoiden muodostamaa maantieteellistä keskittymää. Klusterin muodostaminen on merkittävää kilpailun kannalta.] pääväylien varteen. Kaupungit muutoksessa Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 43 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen Kaupunkien sisällä tapahtuu jatkuvaa muutosta. Uusia asuinalueita syntyy samalla, kun vanhoja asuin- ja teollisuusalueita puretaan. Moni vanha, ränsistynyt ja huonomainen alue voi alkaa elää uutta kukoistuskautta. Tällaisesta muutosprosessista käytetään nimitystä gentrifikaatio. Kaupungistumisen vastavoimana on deurbanisaatio eli vastakaupungistumien, millä tarkoitetaan kaupunkilaisten muuttoa maaseudulle. Maaseudulla muuttajia houkuttaa usein rauha ja kaupunkeja edullisempi tonttimaa sekä edullisempi asuminen. Muuttoliike voi suuntautua myös lähiöihin ja kaupunkien reuna- alueille. Ilmiötä kutsutaan Tesoma on Suomen tunnetuimpia ja Tampereen vanhimpia lähiöitä. Lähiön ilmettä on uudistettu suburbanisaatioksi viime vuosina muun muassa suurilla Fingerpori- eli esikaupungistumiseksi. muraaleilla. LÄHDE: Oskari Lehtonen Termillä lähiö viitataan kantakaupungista erillään oleviin asuinalueisiin. Suomessa lähiöiden kulta-aikaa elettiin 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin valtaosa maamme lähiöistä rakennettiin. Uudelle vuosituhannelle tultaessa yhä useampi kaupunki pyrkii edistämään kestävää kehitystä. Ekokaupungit hyödyntävät uusiutuvaa päästötöntä energiaa, tehokasta joukkoliikenneverkostoa sekä ruuan lähituotantoa. Jätteiden määrä pidetään minimissä kiertotalouden avulla. Samalla ylläpidetään mahdollisimman suurta omavaraisuutta; kaikki hyödynnettävissä oleva käytetään uudelleen. Ekokaupungeissa viljellään kaupungin kasvimailla sekä parveke- ja kattopuutarhoissa, jotka tuottavat osan kaupunkilaisten ravinnosta. Yhä useampi kaupunki on tulevaisuudessa myös älykaupunki. Älykaupunki perustuu tiedon keräämiseen ja jakamiseen. Entistä nopeampi tiedonsiirto 5G-verkkojen avulla sekä esineiden internet vauhdittavat älykaupunkien kehitystä. Useissa kaupungeissa voidaan jo nyt hoitaa kuljetuksia miehittämättömillä ajokeilla, valvoa ilmanlaatua, tieliikenteen nopeutta, tiestön kuntoa ja ruuhkia. Tulevaisuudessa kaupunkilaiset Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 44 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen omistavat yhä vähemmän tuotteita; autot, polkupyörät, asunnot ja juhlavaatteet lainataan tai vuokrataan. Tätä kutsutaan jakamistaloudeksi [Jakamistaloudessa asiat ja tavarat jaetaan, lainataan tai vuokrataan niiden omistamisen sijaan.]. Julkisen liikenteen matkan maksamiseen voidaan hyödyntää älykelloa. Erilaiset älysovellukset ja niiden käyttö ovat yleistyneet kaupungeissa voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. LÄHDE: Getty Images Kaupungit tarvitsevat suunnittelua Kaupunkisuunnittelulla tarkoitetaan kaupungin toimintojen, talouden ja maankäytön suunnittelua. Toimintojen suunnitteluun kuuluu asumisen, palveluiden ja elinkeinojen suunnittelu. Kaikki suunnitelmat perustuvat tutkimuksiin ja selvityksiin esimerkiksi väestön ikärakenteen muutoksista. Talouden suunnitteluun kuuluu valtion, kuntien ja kaupunkien budjetin laatiminen sekä talousarvioiden tekeminen. Maankäyttöä suunniteltaessa päätetään, mihin käyttötarkoitukseen mitäkin aluetta käytetään. Jokaiselle toiminnolle, kuten asutukselle, teollisuudelle, viheralueille ja palveluille, pyritään löytämään järkevät paikat. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 45 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen Kaupungeissa tapahtuvaa aluesuunnittelua kutsutaan kaupunkisuunnitteluksi. Terminä voidaan käyttää myös aluesuunnittelua tai yhdyskuntasuunnittelua. Aluesuunnittelulla vaikutetaan moniin kestävän kehityksen kysymyksiin, kuten jätteiden käsittelyyn, ihmisten liikkumiseen, tasa-arvoon ja turvallisuuteen. Kestävä kehitys aluesuunnittelussa kattaa kaikki neljä kestävän kehityksen osa-aluetta. Alueen ekologiseen kestävyyteen vaikuttavat esimerkiksi asuinalueen tiiviys, Kestävän kehityksen osa-alueet ja esimerkkejä niiden sisällöistä. materiaalivalinnat, kierrätys sekä liikenne- ja energiaratkaisut. Merkittävien rakennushankkeiden yhteydessä on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi eli YVA. Tulevaisuudessa yhä useampi kaupunki suunnitellaan ekokaupungiksi. Ekokaupungilla pyritään minimoimaan kaupungin ekologinen jalanjälki, energian kulutus sekä päästöt. Ekokaupunkihankkeita on käynnissä ympäri maailmaa. Hankkeet koskevat yksittäisiä kaupunginosia sekä kokonaisia kaupunkeja. Taloudellisesti kestävässä suunnittelussa pyritään yhdistämään taloudellisen kasvun ja ympäristön huomioon ottaminen. Suunnittelussa tulee huomioida, että tuotot ja kulut ovat tasapainossa. Kehitys on taloudellisesti kestävää, kun se on taloudellisesti tehokasta ja tulokset jaetaan oikeudenmukaisesti sukupolvien sisällä ja välillä. Sosiaalisesti kestävä toiminta- ja elinympäristö merkitsee eri väestöryhmien, kuten vanhusten, vammaisten ja lasten, tarpeiden huomioimista. Palvelut ovat esteettömästi kaikkien ulottuvilla, mikä tekee kaikkien arjesta sujuvampaa. Sosiaalinen kestävyys merkitsee myös oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä ja demokratiaa. Kaikki voivat ottaa osaa suunnitteluprosessiin ja ilmaista vapaasti mielipiteensä. Kulttuurisesti kestävän kehityksen tavoitteena on kulttuurisen monimuotoisuuden ja suvaitsevaisuuden lisääntyminen, kulttuuriperinteiden säilyttäminen ja kulttuuristen Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 46 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen oikeuksien toteutuminen. Maankäyttöä ohjataan kaavoituksella Rakentamista ja alueiden käyttöä ohjataan ja säädellään kaavoituksella. Suomessa on käytössä kolme kaavatasoa: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kaavajärjestelmä on hierarkkinen, eli ylemmän tason kaava ohjaa alemman asteen kaavojen laatimista. Varsinaista valtakunnankaavaa ei Suomessa ole, mutta valtioneuvosto linjaa tärkeitä liikenne- ja energiapoliittisia päätöksiä. Valtion ja kuntien viranomaisten on otettava toiminnassaan huomioon nämä Suomessa on kolme kaavatasoa. valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Maakuntakaavan tavoitteena on yleispiirteisesti hahmottaa alueita ja toimintoja ja edistää maakunnan kehittymistä. Yleiskaavassa pyritään yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaamiseen maakuntakaavaa tarkemmin, mutta kuitenkin yleispiirteisesti. Siinä osoitetaan omat alueet esimerkiksi asumiselle, työpaikoille, palveluille ja virkistysalueille. Yleiskaavan laadinnasta vastaa kunta, ja se hyväksytään kunnanvaltuustossa. Asemakaava on kaavoista yksityiskohtaisin. Siinä voidaan määrittää talojen kerrosten tarkka lukumäärä, tonttien rakennusoikeudet ja rakennusten käyttötarkoitus. Asemakaava voi koskea kokonaista asuinaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai jopa vain yhtä tonttia. Kunta laatii asemakaavan, jonka hyväksymisestä vastaa pääasiassa kunnanvaltuusto. Kaavoitukseen voi vaikuttaa Suomessa kaavoitusprosessin alussa jokaisesta asemakaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS. Sen avulla tiedotetaan kyseisen kaavan lähtökohdista, tavoitteista, vaikutuksista ja osallistumismenettelystä. Suunnitelmassa on myös kerrottu, miten kaavan valmistelu etenee, mitkä ovat päätöksentekovaiheet ja aikataulu sekä ketkä Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 47 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen voivat osallistua kaavoitusprosessiin. Kaavoista järjestetään usein keskustelu-, ideointi- ja tiedotustilaisuuksia, joissa on mahdollista esittää mielipiteensä ja vaikuttaa. Kaavoituksessa osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava mahdollisesti vaikuttaa. Osallisia ovat esimerkiksi kaava-alueen asukkaat, maanomistajat, yrittäjät, alueella työssäkäyvät ja alueen virkistyskäyttäjät. Osalliset voivat osallistua kaavaprosessiin esittämällä mielipiteen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta tai tekemällä muistutuksen kaavaehdotuksesta. Kaavoitus koostuu useasta eri vaiheesta, joissa myös vaikuttaminen on mahdollista. Maantieteen opintojaksot Luvun teemaa käsitellään Studeon maantieteen luvuissa: Väestönkasvu aiheuttaa muutoksia ympäristöön ja yhteiskuntaan: GE1 Kaupungit ja kaupungistuminen: GE3 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö: GE3 Aluesuunnittelu: GE4 Aluesuunnittelua ohjataan kaavoituksella: GE4 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 48 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen Laajenna tietopohjaasi Teemaa käsitellään myös muissa Studeon oppimateriaaleissa: Teollistumisen vaikutukset yhteiskuntaan: HI1 Muuttoliike ja kaupungistuminen: YH1 Lisätietoa verkossa: Sitran artikkeli maailman megakaupungeista. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 49 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen Tehtävät 1 Väittämiä kaupungeista ja kaupungistumisesta Luetun ymmärtäminen Tehtävä 1 p. Ovatko seuraavat väitteet oikein vai väärin? Väittämät Oikein Väärin Teollisuus on kaupungeissa keskittynyt liikekeskustaan (CBD). Kaupungistumiseen liittyy elinkeinorakenteen muutos alkutuotannosta palveluvaltaiseksi. Teollisuusmaissa kaupunkiväestön voimakas kasvu johtuu erityisesti luonnollisesta väestönkasvusta. Kaupungeissa tapahtuvaa aluesuunnittelua kutsutaan kaupunkisuunnitteluksi. Esikaupungilla tarkoitetaan kaupungin ulkopuolella olevaa kaupunkialueeseen kuuluvaa asuinaluetta, jossa asukastiheys on keskustaa matalampi. Slummit ovat alueita, joilta puuttuu aluesuunnittelu. Sosiaaliset ongelmat, kuten yksinäisyys ja juurettomuus, ovat kaupungistumisen ongelmia. 2 Väittämiä aluesuunnittelusta Luetun ymmärtäminen Tehtävä 1 p. Ovatko seuraavat väitteet oikein vai väärin? Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 50 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen Väittämät Oikein Väärin Aluesuunnittelusta voidaan puhua myös yhdyskuntasuunnitteluna. Kaupungeissa tapahtuvaa aluesuunnittelua kutsutaan kaupunkisuunnitteluksi. Yleiskaava on kaavoista suurpiirteisin. Valtiotason aluesuunnittelu on kaikkein yksityiskohtaisinta. Suomen aluepolitiikkajärjestelmä koostuu kansallisesta aluepolitiikasta sekä EU:n aluepolitiikasta. 3 Käsitteen määrittely – kaavat Määrittely Tehtävä 1 p. Yhdistä kaava oikeaan määrittelyyn. a osayleiskaava b ranta-asemakaava c maakuntakaava d asemakaava e yleiskaava Kaava, joka voi koskea kokonaista asuntoaluetta tai vain yhtä tonttia. Pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jossa päätetään esimerkiksi asutuksen ja teollisuuden sijoittumisesta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaava, jonka kunta laatii tietystä osasta kuntaa. Kaavassa esitetään tärkeimmät liikenneväylät, suojelu- ja virkistysalueet, suuret kaupan ja teollisuuden keskittymät sekä maa- ja metsätalousalueet. Kaava, jolla kunta ohjaa rantarakentamista. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 51 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen 4 Kaavoitus Tiedon poiminta Tehtävä 1 p. Valitse oikea vaihtoehto. Yhteiskunnan maankäyttöön vaikutetaan kaavoituksella. Kaavoituksella ohjataan ja säädellään rakentamista ja alueiden käyttöä. Kaavat ovat teemakarttoja / diagrammeja / taulukoita, joiden tehtävä on ohjata alueiden käytön ja rakentamisen suunnittelua sekä säännellä maankäyttöön liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Suomessa kaavoitusta tehdään viidellä / kolmella / kahdella tasolla. Maakuntakaava on yleispiirteinen / yksityiskohtainen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osassa. Maakunnan liitto huolehtii maakuntakaavan laatimisesta ja kaavan kehittämisestä. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osaa, jolloin kaavasta käytetään nimeä asemakaava / osayleiskaava / kaupunkikaava. Maakuntakaava / Asemakaava / Yleiskaava on kaavoista yksityiskohtaisin. Siinä esitetään korttelit, tontit, tiet, kadut, virkistys- ja muut alueet. Lopullisen päätöksen yleis- ja asemakaavoista tekee eduskunta / kunnanvaltuusto / hallitus. 5 Käsitepareja Määrittely Tehtävä 2 p. Määrittele seuraavat kaupunkeihin ja kaupungistumiseen liittyvät käsiteparit: a) megakaupunki – megalopoli b) segregaatio – gentrifikaatio c) urbanisaatio – suburbanisaatio. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 52 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen 6 Yo-koe, syksy 2008, 3 – Kulttuurimaantieteen käsitteet Määrittely Tehtävä 2 p. Määrittele seuraavat kulttuurimaantieteelliset käsitteet: a) konurbaatio b) HDI c) ekologinen jalanjälki d) anoikumeeni e) siirtolainen f) maankäyttö. Ylioppilaskoe, syksy 2008, tehtävä 3 Vihje Osa tehtävän käsitteistä esiintyy eri luvuissa. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 53 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen 7 Yo-koe, kevät 2012, 4 – Kaupungistuminen Luova ajattelu Tehtävä 3 p. Alla olevat kartat esittävät kaupungistumiskehitystä ja maailman suurkaupunkien kasvua vuosina 1965–1970 ja 2005–2010. Tarkastele tapahtunutta muutosta ja pohdi myös kehityksen syitä. Ylioppilaskoe, kevät 2012, tehtävä 4 (muokattu) Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 54 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen 8 Yo-koe, syksy 2008, 5 – Kaupungistumisen riskit Tiedon soveltaminen Tehtävä 3 p. Kaupungistumiseen liittyvät riskit maapallolla. Ylioppilaskoe, syksy 2008, tehtävä 5 9 Yo-koe, kevät 2013, 4 – Kaavoitus Luetun ymmärtäminen Määrittely Tehtävä 3 p. Miten kansalaiset voivat Suomessa vaikuttaa oman lähiympäristönsä aluesuunnitteluun ja kaavoitukseen? (6 p.) Ylioppilaskoe, kevät 2013, tehtävä 4 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 55 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen 10 Yo-koe, kevät 2021, 2 – Megakaupungit Tiedon soveltaminen Tehtävä 3 p. a) Merkitse pisteenä ja nimeä kartalle (aineisto 2.A) yhteensä neljä megakaupunkia, kaikki eri maanosista. Liitä kuvakaappaus tai kuvakaappaukset kartasta vastauskenttään. b) Miksi juuri näistä neljästä eri maanosissa sijaitsevasta kaupungista on tullut megakaupunkeja? Käsittele yhteensä neljää erilaista selittävää tekijää, joista kukin liittyy yhteen valitsemistasi kaupungeista. c) Kuvaile, minkälaisia ihmistoiminnasta aiheutuvia riskejä näihin neljään megakaupunkiin liittyy. Käsittele yhteensä neljää erilaista ihmistoiminnasta johtuvaa riskiä, joista kukin liittyy yhteen valitsemistasi kaupungeista. Ylioppilaskoe, kevät 2021, tehtävä 2 11 Yo-koe, kevät 2014, 4 – Kaavoitus Tiedon soveltaminen Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 56 © Studeo ja tekijät  7.2 Kaupungistuminen Tehtävä 3 p. a) Nimeä Suomessa käytössä olevat kaavoituksen kaavatasot laajimmasta kaavatasosta yksityiskohtaisimpaan. Kuka laatii kaavat eri kaavatasoilla? Vastauksessa ei tarvitse huomioida rantakaavoja. b) Kuinka laajan alueen eri kaavatasojen kaavat kattavat? Mainitse myös esimerkki siitä, minkälaisia asioita kunkin kaavatason kaavoissa käsitellään. c) Esimerkiksi suurten kaivoshankkeiden yhteydessä tulee toteuttaa ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Kirjoita lista asioista, jotka aineistossa 4.A kuvatun kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi mielestäsi ainakin huomioida. Listaa ainakin kuusi asiaa tai näkökulmaa ja muokkaa listan järjestys loogisesti eteneväksi. Perustele kutakin listan kohtaa yhdellä virkkeellä. Ylioppilaskoe, kevät 2014, tehtävä 4 Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 57 © Studeo ja tekijät  7.3 Liikennevirrat ja matkailu 7.3 Liikennevirrat ja matkailu Tämän luvun kerrattuasi osaat vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä liikenteellä tarkoitetaan, ja miten liikennettä voidaan ryhmitellä? Mitkä ovat eri liikennemuotojen edut ja haasteet? Miten liikenneverkot eroavat kehittyvien maiden ja teollisuusmaiden välillä? Millaisia ympäristövaikutuksia liikenteellä on? Mitä tarkoitetaan matkailulla ja turismilla? Millaisia seurauksia matkailusta on? Mitä on vastuullinen ja kestävä matkailu? Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 58 © Studeo ja tekijät  7.3 Liikennevirrat ja matkailu Maailman merillä seilaa satojatuhansia aluksia. Osa aluksista on matkailu- ja reittiliikennealuksia, osa taas suuria konttikuljetuksiin erikoistuneita rahtilaivoja. Kuvan alus on risteilyalus, joka on matkustajakäytössä Karibianmerellä. LÄHDE: Unsplash (CC0) Liikennemuodot Liikenne voidaan ryhmitellä henkilö-, tavara- ja tietoliikenteeseen. Toinen luokittelutapa on kulku- tai kuljetusvälineen mukaan: auto-, juna-, lento-, laiva- ja putkiliikenne. Kolmas luokittelu perustuu kulkuväyliin: kevyen liikenteen väylät, maantiet, rautatiet, meret, joet, järvet, kaapelit, putket ja satelliitit. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 59 © Studeo ja tekijät  7.3 Liikennevirrat ja matkailu Ihmisten lisäksi liikenteen mukana kulkee tietoa ja tavaroita. Tavaroiden kuljetuksista, varastoinnista ja jakelusta käytetään nimitystä logistiikka. Logistiikkakeskukset ovat tavaraliikenteen solmukohtia, joissa tavarat siirretään esimerkiksi junista rekkoihin tai päinvastoin. Logistiikkakeskuksissa Tavarankuljetus merillä hoidetaan konteilla. Konttikuljetukset ovat tehostaneet maailmankauppaa. Los tavarat usein lajitellaan ja Angelesin satama, Yhdysvallat. jaotellaan eri myymälöihin LÄHDE: Unsplash (CC0) meneviin tuotteisiin. Suurten tavaramäärien kuljetuksessa käytetään kontteja, jotka ovat standardimitoitettuja tavarankuljetussäiliöitä. Se, mitä liikennemuotoa käytetään, riippuu kuljetettavasta asiasta, matkan pituudesta, matka-ajasta ja matkakustannuksista. Eri liikennemuodot kilpailevat toistensa kanssa, ja niillä on jokaisella omat etunsa ja haittansa. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 60 © Studeo ja tekijät  7.3 Liikennevirrat ja matkailu Liikennemuotojen etuja ja haittoja Liikennemuoto Etuja Haittoja päästöt (mm. typen joustava: ovelta oksidit, hiilivedyt, häkä) ovelle, useita eri reittimahdollisuuksia melu ja ruuhkat Maantieliikenne lyhyillä matkoilla suurten ja raskaiden nopea ja edullinen tavaroiden kuljetus hankalaa hidas, sopii heikosti pitkillä matkoilla lyhyille matkoille edullinen sääolojen ja talven sopii raskaisiin vaikutus liikenteeseen Vesiliikenne tuotteisiin öljyonnettomuudet, hyvä laivojen jätevedet, muut energiatehokkuus onnettomuudet sopii hyvin suurten joustamattomuus: tuotteiden sidottu asemiin ja kuljettamiseen sekä raideverkkoon kaupunkien lähiliikenteeseen ylläpito- ja (lähijunat, metro, rakennuskustannukset raitiovaunut) ovat korkeat Raideliikenne ruuhkaton, turvallinen sääolot vaikuttavat liikenteeseen hyvä energiatehokkuus tavaraliikenteessä epäkäytännöllinen lyhyillä vähäiset päästöt matkoilla Lentoliikenne nopea ja edullinen kasvihuonepäästöt pitkillä matkoilla Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 61 © Studeo ja tekijät  7.3 Liikennevirrat ja matkailu Liikennemuoto Etuja Haittoja soveltuu kalliille, kallis rakentaa, hankkia ja pienikokoisille ja ylläpitää (kentät ja kiireellisille tuotteille koneet) lentoteitse on energiatehokkuus on mahdollista päästä huono muuten vaikeasti saavutettaviin sääolojen vaikutus paikkoihin lentoliikenteen ruuhkat tehokas, nopea ja turvallinen edullinen kuljetusmuoto joustamaton erityisesti pitkillä matkoilla rikkoutumisriski Putkiliikenne haitat ympäristölle korkeat suhteellisen vähäiset rakentamiskustannukset sopii veden, maakaasun ja öljyn kuljettamiseen nopea tietoturvariskit vähäiset ympäristöhaitat soveltuu vain tiedon Tietoliikenne siirtoon, ei tavaroiden vähentää muiden kuljetukseen kuljetusmuotojen tarvetta Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 62 © Studeo ja tekijät  7.3 Liikennevirrat ja matkailu Lue lisää kuljetusmuodon valinnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä eri kuljetusmuotojen eduista ja haitoista Logistiikan maailma -sivustolta. Liikenteen kehittyminen Teollinen vallankumous vaikutti suuresti liikenneverkkojen ja liikennemuotojen kehittymiseen. Liikenteen nopea kasvu ja liikenneverkkojen kehitys on erityisesti 1900- lukua hallinnut ilmiö. Liikenteen kehitys on parantanut, helpottanut ja nopeuttanut liikkumista. Toisaalta liikennejärjestelmät ovat tuoneet mukanaan ruuhkat, saasteet ja luonnonvarojen kulutuksen. Sujuva liikenne on kaupankäynnin, talouden ja hyvinvoinnin perusedellytys. Liikenneverkkojen taso kertoo alueen kehityksestä. Monissa kehittyvissä maissa liikennejärjestelmät ovat kaukana teollisuusmaiden tasosta. Syyt löytyvät historiasta. Siirtomaa-ajan eurooppalaiset emämaat alistivat etenkin Afrikan alueet tuottamaan raaka-aineita itselleen. Rautatiet ja satamat rakennettiin palvelemaan raaka- aineiden saatavuutta. Liikenneverkkoja syntyi kaivosten yhteyteen, joista raaka-aineet kuljetettiin rannikon satamakaupunkeihin lastattavaksi Eurooppaan seilaaviin laivoihin. Siirtomaiden itsenäistyttyä suurena haasteena on ollut kehittää väestönkasvun mukanaan tuomien uusien kaupunkien ja syrjäseutujen infrastruktuuria. Liikenteen ja eri kuljetusmuotojen yhteensovittaminen on usein hankalaa: liikenneverkko saattaa olla kehittymätön ja liikenneväylät huonokuntoisia ja säiden armoilla. Kehittyvien maiden liikenneverkkojen rakennetta leimaa usein pääkaupunkikeskeisyys. Lisäksi tietoliikenne erityisesti syrjäseuduilla on hidasta. Maantieteessä puhutaan saavutettavuudesta, kun tarkoitetaan ihmisten ja tavaroiden liikkumista ja sen helppoutta. Saavutettavuus on hyvä silloin, kun liikkuminen on helppoa ja nopeaa. Saavutettavuutta voidaan mitata matkan pituutena, matka-aikoina tai matkakustannuksina. Saavutettavuus on tärkeää myös tietoliikenteessä. Verkkopalvelut suunnitellaan niin, että ne ovat selkeitä, helppokäyttöisiä ja teknisesti toimivia. Verkkopalveluiden käytössä tulee huomioida myös erityisryhmät, kuten kuulo- ja näkövammaiset. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 63 © Studeo ja tekijät  7.3 Liikennevirrat ja matkailu Liikenteen aiheuttamat ympäristövaikutukset Liikenteellä on monenlaisia ympäristövaik utuksia. Arvioiden Tietoliikenteellä tarkoitetaan datan, kuten mukaan yli tekstin, äänen, videon ja kuvan, välittämistä johtojen, kaapeleiden tai radioaaltojen avulla. puolet Tietoliikenne on kehittynyt nopeasti koko 2000- teollisuusmaid luvun. LÄHDE: Pixabay (CC0) en ilmansaasteist a aiheutuu liikenteestä. Liikenteen pakokaasut sisältävät typen oksideja, häkää, hiilidioksidia, rikkioksideja ja erilaisia pienhiukkasia. Ajoneuvojen päästöjä on pyritty järjestelmällisesti vähentämään 1970- luvulta asti. Suuria edistysaskeleita ovat olleet lyijyttömiin polttoaineisiin siirtyminen ja katalysaattorit. Liikenteen päästöt voivat kulkeutua pitkälle varsinaisista päästölähteistä. Rikin ja typen oksidit aiheuttavat happamia laskeumia. Laskeumat voivat olla kuivalaskeumia [Kuivalaskeumassa happamoittavat yhdisteet laskeutuvat painovoiman vaikutuksesta maahan. Ennen laskeutumistaan ne ovat voineet kulkeutua useita satoja tai tuhansia kilometrejä varsinaisesta päästölähteestään. ] tai märkälaskeumia [Märkälaskeumassa happamoittava aine laskeutuu maahan Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 64 © Studeo ja tekijät  7.3 Liikennevirrat ja matkailu sateen yhteydessä. Rikin ja typen oksidit toimivat pisaroiden tiivistymishiukkasina. ]. Erilaisista hiukkasista pienhiukkaset ovat vaarallisimpia, koska niiden on mahdollista kulkeutua syvälle keuhkoihin. Altistuminen pienhiukkasille saattaa aiheuttaa sydän- ja keuhkosairauksia. Myös typen oksidit voivat aiheuttaa hengitystieoireita ja erilaisia keuhkosairauksia. Useita Aasian ja Etelä-Amerikan suurkaupunkeja vaivaa sankka savusumu eli smog [Smog eli savusumu on suurkaupungeissa esiintyvä ilmansaasteilmiö, joka syntyy valokemiallisten hapettimien yhdistyttyä orgaanisiin yhdisteisiin. Termi smog tulee englannin kielen sanoista smoke (savu) ja fog (sumu).]. Savusumu peittää taivaan ja aiheuttaa ihmisille silmien kutinaa ja hengitystieoireita. Smogista kärsitään erityisesti Kiinan ja Intian suurkaupungeissa. Ilmansaasteiden on arvioitu aiheuttavan Kiinassa vuosittain noin puoli miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Liikenteestä aiheutuu myös meluhaittoja. Melu vähentää viihtyisyyttä ja lisää stressiä. Suomessa lähes 900 000 ihmistä asuu alueilla, joissa tieliikenteen aiheuttama jatkuva melu ylittää valtioneuvoston hyväksymän ohjearvon 55 desibeliä. Asuntoalueiden meluhaittojen vähentämiseksi vilkkaasti liikennöityjen teiden varsille on rakennettu maavalleja ja meluesteitä. Melutasoa on pystytty alentamaan teiden päällysteen koostumusta muuttamalla ja ajonopeuksia alentamalla. Viime vuosina myös renkaiden melupäästöjä on tutkittu runsaasti, ja niiden vähentämiseksi on laadittu EU-direktiivi. Lentomatkustajamäärien arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2037 mennessä. Kasvu on suurinta Aasiassa. Lisääntyvä lentomatkustaminen kuluttaa luonnonvaroja ja lisää kasvihuonepäästöjä ilmakehään. Lentoliikenteen päästöjä on vähennetty kehittämällä moottori- ja alusteknologiaa sekä lennonohjausta. Tulevaisuudessa lentoliikenteen arvioidaan käyttävän polttoaineena vetyä tai aurinkovoimaa. Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 65 © Studeo ja tekijät  7.3 Liikennevirrat ja matkailu Lentomatkustuksen odotetaan lisääntyvät kaikkialla maailmassa. Covid-19-pandemia vähensi lentomatkustajien määriä tilapäisesti. Matkailu lisääntyy maailmassa Matkailulla ja matkalla on monta määritelmää. Matkailuksi määritellään usein ihmisen liikkuminen ja toiminta, joka tapahtuu vakinaisen asuin- ja työympäristön ulkopuolella. Maailman matkailujärjestön, UNWTO:n (World Tourism Organisation) mukaan matkailu on korkeintaan vuoden ja vähintään vuorokauden kestävää työhön, vapaa-aikaan tai muuhun tarkoitukseen perustuvaa matkustamista. Turismi-käsitettä pidetään matkailukäsitteen synonyymina, mutta turismilla tarkoitetaan usein nimenomaan vapaa-ajan matkailua. Matkailu on maailman suurimpia taloudellisia sektoreita. Se tuottaa toimeentulon joko suoraan tai Ranska on maailman suosituin matkailumaa. välillisesti jopa sadoille miljoonille ihmisille. LÄHDE: Unsplash (CC0) Ulkomaanmatkailu maailmassa on kasvanut lähes Maantieteen abikertaus (GES 05 33) 66 © Studeo ja tekijät  7.3 Liikennevirrat ja matkailu koko 2000-luvun. Poikkeuksena oli covid-19-pandemia, joka lamautti lähes koko matkailusektorin. Erityisen pahasti taloudelliset vaikutukset iskivät alueille, jotka elävät matkailusta. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Las Vegas, Baleaarien saariryhmä sekä Balin saari Indonesiassa. Covid-19-pandemia lisäsi kuitenkin kotimaan matkailua, joka oli erityisen vilkasta pandemian aikaisina kesäkuukausina. Matkailun yleistymisen syynä ovat erityisesti elintason nousu ja liikenteen kehitys. Kaksi kolmasosaa maailman matkoista suuntautuu Eurooppaan. Pariisi ja Lontoo ovat maailman suosituimpia matkailukaupunkeja. Valtaosa maailman matkailijoista on peräisin teollisuusmaista. Yli 50 prosenttia matkailijoista tulee Euroopasta ja noin 16 prosenttia Pohjois-Amerikasta. Jopa 80 prosenttia maailman matkailijoista edustaa 20 lähtömaata. Matkakohteen valintaan vaikuttavat vetovoimatekijät. Kohteen vetovoimatekijöitä voivat olla esimerkiksi kiinnostavat luontokohteet, historialliset nähtävyydet, kauniit hiekkarannat tai hyvät laskettelurinteet. Länsimaalaiset matkanjärjestäjät määrittävät hyvin pitkälle turismiteollisuuden kehitystä ja trendejä. Tunnetut ja suositut matkakohteet voivat myös taantua. Esimerkiksi rikollisuus, terrori- iskut ja ympäristöongelmat voivat karkottaa turistit kohteesta vuosiksi. Matkailulla on monenlaisia vaikutuksia Matkailijalle ja paikalliselle asukkaalle matkailu näyttäytyy hyvin erilaisena. Turismi ja matkailu tuovat alueelle työtä ja rahaa. Toisaalta matkailulla on suuria sosioekonomisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Matkailuelinkeino muokkaa ympäristöä matkailijoiden tarpeisiin. Hotellien ja Barcelonalaisten suhtautuminen palveluiden rakentamiseen tarvitaan turisteihin vaihtelee. Turismin lieveilmiöt luonnonvaroja. Rakennusten alle jää laajoja suututtavat paikallisia. LÄHDE: Flickr (Miltos Gigas) CC0 maa-alueita, jotka ovat poissa ravinnontuotannosta. Rantarakentaminen lisää tulvia ja eroosiota. Toisaalta rakentaminen, parempi infrastruktuuri, sanitaatio ja vesihuolto hyödyttävät myös paikallisia asukkaita. Maantieteen abikertaus (GES 05 3