Johdatus filosofiseen ajatteluun - PDF

Johdatus filosofiseen ajatteluun Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Filosofia on vanhin tiede, ”kaikkien tieteiden äiti”, josta muut tieteet ovat erkaantuneet...

Johdatus filosofiseen ajatteluun Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Filosofia on vanhin tiede, ”kaikkien tieteiden äiti”, josta muut tieteet ovat erkaantuneet – muut tieteet: ”miten”, filosofia: ”miksi” järkiperäistä ajattelua ja väitteiden perustelemista kriittisyyttä ja kyseenalaistamista kyselyä, ihmettelyä ja asioiden katsomista uusista näkökulmista Taitoaine: opiskellaan ajattelun taitoa Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Miten filosofoidaan? Kriittinen ajattelu – Vakiintuneiden käsitysten kyseenalaistaminen Perustelut – Mielipide tai kokemus ei riitä perusteluksi Itsekritiikki – Miksi ajattelen tällä tavalla? Millä perusteella uskon tähän asiaan? Voisinko minä sittenkin olla väärässä ja joku muu oikeassa? Järjestelmällisyys – pyritään muotoilemaan väitteitä, jotka eivät ole ristiriidassa muiden esitettyjen väitteiden kanssa – Joku esimerkiksi kannattaa yksilönvapautta mutta haluaisi kieltää huumeet. Eikö yksilönvapaudesta kuitenkin seuraa johdonmukaisesti, että yksilön pitäisi olla vapaa käyttämään huumeita? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Filosofin työkalupakki Filosofia on oma tieteenalansa, ja sillä on omia menetelmiään – ajatuskokeet – logiikan käyttö – taustaoletusten etsiminen – argumenttien analysoiminen Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Millaiset kysymykset ovat filosofisia? Mitkä seuraavista ovat ja mitkä eivät ole filosofisia kysymyksiä? 1) Miksi Suomessa tuotetaan paljon naudanlihaa? 2) Onko lihan syöminen oikein? 3) Pukeutuuko Iisa tyylikkäästi? 4) Mitä on tyyli? 5) Onko ulkona lunta? 6) Mistä voin tietää, onko ulkona lunta? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Filosofian osa-alueet metafysiikka (mitä on olemassa?) tietoteoria (mitä voi tietää?) logiikka (millaista on johdonmukainen ajattelu?) etiikka (mikä on oikein ja väärin?) yhteiskuntafilosofia (millainen on hyvä yhteiskunta?) estetiikka (mitä on kauneus?) Idea 01 – Johdatus filosofiaan Idea 01 – Johdatus filosofiaan Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Lue ensin tarina kaivosammakosta (kpl1 alussa) Pohdi ryhmässä: Tarinassa valtamerenhenki sanoi: ”Kaivossa elävän sammakon kanssa ei voi puhua merestä.” Mitä valtamerenhenki tällä tarkoitti? Mikä tai mitkä asiat voisivat olla se kaivo, jossa me elämme? Lue sitten kolumni "Kun ajattelin toisin" (kpl 1 lopussa), ja pohdi vielä ryhmän kanssa, mitkä tekijät omassa ympäristössäsi eniten ohjaavat ajatteluasi, ja kohtaatko jossain vieraan tuntuisia näkemyksiä. Idea 01 – Johdatus filosofiaan Filosofian historia Antiikin Kreikan vaikutus länsimaiseen kulttuuriin  Luku 5 Millaista on taitava ajattelu? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Millaista on taitava ajattelu? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Missä mielessä kyselyiässä oleva lapsi on hyvä filosofi, missä mielessä ei? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Missä mielessä kyselyiässä oleva lapsi on hyvä filosofi, missä mielessä ei? on: ihmettelee avoimesti, kyseenalaistaa, lähtee etsimään vastauksia ennakkoluulottomasti eri suunnilta ei ole: ei kykene vielä käsitteelliseen ajatteluun tai arvioimaan eri tietolähteitä kriittisesti, ei syvenny riittävän pitkäksi aikaa yhteen kysymykseen vaan rientää kohti uusia Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Taitavan ajattelun lähtökohtia On tärkeää pohtia, miksi ajattelen niin kuin ajattelen (reflektio): ovatko uskomukseni perusteltuja? Taitava ajattelija ei pidä totena jotakin väitettä vain siksi, että se on yleinen tai miellyttävä. Tärkeää on tunnistaa omia ennakkoluulojaan ja tavallisia ajatusvääristymiä, jotta ajattelu ei vinoudu. Taito: Poisoppiminen vanhojen käsitysten poistamista uusien tieltä ihmiset pitävät sitkeästi kiinni vanhoista uskomuksistaan, vaikka niille ei enää olisi hyviä perusteita uuden oppiminen ja paremman ymmärryksen saavuttaminen edellyttävät kuitenkin usein ennakkokäsitysten poistamista. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Filosofin työkalupakki Filosofialle tyypillisiä menetelmiä – ajatuskokeet – logiikan käyttö – Kriittinen ajattelu – argumenttien analysoiminen – käsite-erottelut Idea 01 – Johdatus filosofiaan Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Kriittinen ajattelu Seuraako johtopäätös havainnoista? Kuuntele eri tavalla ajattelevia Muista lähdekritiikki! Kyseenalaista myös oma ajattelusi, älä jämähdä yhteen näkemykseen Idea 01 – Johdatus filosofiaan  ajatuskokeet ovat yksi tapa tutkia metafysiikkaa, tiedon luotettavuutta sekä etiikkaa ja yhteiskuntaa Niiden tarkoitus on usein ajatusten virittäminen ja kysymysten Ajatuskokeet herättäminen, ei niinkään valmiiden vastausten tarjoaminen filosofin Ajatuskokeet ovat yksi tapa harjoittaa työvälineenä kriittistä ajattelukykyä. Niiden avulla voi kokeilla erilaisten filosofisten teorioiden ja ajatusmallien toimivuutta.  Vaunuongelma Vaunun jarrut ovat rikki, ja edessä makaa viisi ihmistä. Vaunut on mahdollista ohjata sivuraiteelle, jossa makaa vain yksi ihminen. Mitä pitäisi tehdä? Idea 02 – Etiikka  Käsitteiden analysointi filosofin työvälineenä Keksi mahdollisimman kattava määritelmä tuolille. Mikä tekee tuolista tuolin, ja mikä erottaa sen muista asioista? Idea 01 – Johdatus filosofiaan Käsitteiden Pohdi ryhmässä: analysointi Miten määrittelet käsitteet filosofin rakkaus, välttämättömyys, vapaus työvälineen tai reiluus? Entä millaisia ä ongelmia käsitteiden määrittelemiseen liittyy?  Käsitteellinen ajattelu Ihminen ajattelee käsitteellisesti. Käsitteet ja sanat ovat sopimuksenvaraisia Järkevän keskustelun kannalta käsitteiden tarkka määrittely on välttämätöntä. Määrittely voi olla kuitenkin yllättävän hankalaa. Tarkkojen määritelmien kehittely ollut yksi filosofian keskeisimpiä tehtäviä Määrittelyssä auttaa käsitepari välttämättömät ja riittävät ehdot Käsitteet voi jakaa abstrakteihin (kuten tasa-arvo) ja konkreettisiin (kuten pöytä) Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Kielen vaikutus ajatteluun https://www.youtube.com/watch?v=RKK7wGAYP6k Idea 01 – Johdatus filosofiaan  hhh Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Kielen merkitys politiikassa Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Luku 6 Argumentit kuntoon! Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Ota kantaa: Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin! … mutta myös velvollisuus perustella ne. … ja muuttaa niitä, jos kohtaa paremmat perustelut. Pohdi: – Milloin oma fiilis tai ”maalaisjärki” riittää perusteluksi? – Onko hyvä perustelu saanut sinut joskus muuttamaan mieltäsi? Mikä teki perustelusta vakuuttavan? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Argumentin rakenne Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Argumentoinnin peruskäsitteitä Argumentti: väite + sen perustelut Argumentointi: esitetyn väitteen perustelua Premissi: oletuslause/väite, josta päättely/väittely lähtee liikkeelle Johtopäätös: päättelyn lopputulos Argumentin tehtävä on vakuuttaa erimieliset! Argumentti: Premissi 1: ”Kaikki lukiolaiset ovat fiksuja” Premissi 2: ”Minä olen luokiolainen” Johtopäätös: ”Minä olen fiksu” Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Argumentti voi olla tosi tai epätosi Premissi 1: Kaikki koirat on ruskeita Premissi 2: Whippet on koira Johtopäätös: Kaikki whippetit ovat ruskeita Jos premissit eli väitteet ovat epätosia, silloin myös johtopäätös on epätosi!!!! Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Pätevyys koskee argumentin muotoa: jos johtopäätös seuraa loogisesti premisseistä, argumentti on pätevä Pätevä: Kaikki ihmiset osaavat lukea Minä olen ihminen Minä osaan lukea Argumentti Epäpätevä: voi olla Jos Lapissa ei ole pakkasta, silloin ei ole pätevä tai etelässäkään. epäpätevä Etelässä ei ole pakkasta. Siispä ei ole Lapissakaan. Argumentin pätevyys ja totuus ovat siis eri asioita (pätevyys koskee muotoa, totuus sisältöä)! Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Deduktiivinen päättely Deduktiivinen päättely on – muodollisesti pätevää – loogisesti sitovaa – totuuden säilyttävää – johdonmukaista. Eli: Jos premissit ovat tosia ja päättely pätevää myös johtopäätös on tosi. Premissi 1: Kaikki koirat osaavat haukkua. Premissi 2: Frodo on koira. Johtopäätös: Frodo osaa haukkua. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Esimerkki: havaitaan sata Induktiivinen kissaa, joilla kaikilla on häntä ja tehdään johtopäätös, että päättely on kaikilla kissoilla on häntä. yleistämistä Induktiivista päättelyä tarvitaan sekä arkielämässä että tieteenteossa, vaikka siihen aina liittyy virhemahdollisuus. Kun yleistämme tai pohdimme, miksi jotakin tapahtui tai mitä tapahtuu seuraavaksi, käytämme induktiivista päättelyä. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Millainen on hyvä argumentti? Hyvän argumentin tunnistaa – Muodosta, eli pätevästä päättelystä – Sisällöstä, eli hyvistä perusteluista Hyvä perustelu on – uskottava – jotain aiemmin tunnettua tai hyväksyttyä – luotettavasta lähteestä peräisin. Vasta-argumentti pyrkii tekemään perustelusta epäuskottavan. – Hyvää perustelua vastaan on vaikea esittää vasta-argumentteja. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Classroom: Argumentaatio -virheet Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Retoriikka: puhetaito Miksi argumentti voi tuntua joskus vakuuttavalta, mutta ei kestäkään kriittistä arviointia? – Retoriset keinot = ei-järkiperäiset tavat argumentoida vakuuttavasti esim. kaunopuheisuus, pelottelu, auktoriteetti Retoriset keinot voivat olla argumenttivirheitä – Tunteisiin vetoaminen – Auktoriteettiin vetoaminen – Suosioon vetoaminen Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Retorisia keinoja voi hyödyntää järkevän argumentin tukemiseen Aristoteleen mukaan vaikutta van puheen kolme tärkeintä elementtiä ovat ethos, pathos ja logos. Hyvä puhuja osaa vakuutta a omasta uskottavuudesta an (ethos), vedota kuulijoiden tunteisii n (pathos) ja ennen kaikkea esittää järkeviä perustel uja (logos) Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Väittely, dialogi ja argumentoinnin taito Hyvässä dialogissa keskustelijat saattavat muuttaa mieltään kuullessaan parempia perusteluja. Väittely on nopea ajatusten ja perustelujen kilpailu. – Väittelyn taitoa voi harjoitella! Argumentointi on perustelemista. – Hyvä perusteleminen vaatii mahdollisten vastaväitteiden huomioimista, kriittisyyttä ja luotettavien lähteiden käyttöä Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Mitä tieto on? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Mitä voit tietää täysin varmasti? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Tieto-oppi eli epistemologia Tutkii tiedon ja tietämisen kysymyksiä. Usein kutsumme tiedoksi jotain, joka on oikeastaan luuloa, informaatiota tai dataa. Tieto vaati edellisiä tarkemman määrittelyn. Epistemologian peruskysymys: Mitä tieto on? Mitä oikeastaan voi tietää? Missä menevät tietomme ja ymmärryksemme rajat? Perustuuko tieto järkeen vai havaintoon? Mistä tiedämme, millaiseen havaintoon ja järkeen voi luottaa? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Mitä voidaan tietää? Jo Sokrates kysyi, mitä voidaan tietää – ”Voin tietää vain sen, etten tiedä mitään”. Antiikin ääriskeptikot (Pyrrhonistit) – Tieto on ihmiselle haitaksi: ”Tiedosta ei tule puhua. On pidättäydyttävä muodostamasta edes uskomuksia siitä, mitä voidaan tietää”. Platon oli toiveikkaampi – Ryhtyi etsimään tiedon olemusta eli sen filosofista määritelmää. – Tarkastellaan tiedon yksittäistapauksia ja järkeillään niistä kaikkia tapauksia yhdistävä tekijä (olemus). Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Lue kertomus Miguelista ja Ellasta (luku 9) Voidaanko Miguelin sanoa tienneen, että ravintolassa oli tilaa? Entä Ellan? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Tiedon klassinen määritelmä (Platon) Tieto on hyvin Uskomus: perusteltu, tosi Totuus: Uskon/väitän, että Helsinki on uskomus. Helsinki todella on Suomen Suomen Pääkaupunki Pääkaupunki Tiedän, että Hyvin perusteltu: Helsinki on erottaa tiedon Suomen arvauksesta pääkaupunki Tosi: jos väite ei pidä paikkaansa, sitä ei Hyvin perusteltu: voi pitää tietona Olen oppinut sen Uskomus: tieto vaatii luotettavasti jostakin subjektin, jonkun joka uskoo Idea 01 – Johdatus filosofiaan  On sanottu, että tietokone ei tiedä mitään, koska se toistaa vain sen, mikä sinne on koodattu. Toisaalta jos 10-vuotiaalle lapselle kerrotaan että Norjan pääkaupunki on Oslo, hänen sanotaan sen jälkeen tietävän sen. a) Miksi pidämme jälkimmäistä esimerkkinä tiedosta, mutta ensimmäistä emme? b) Entä jos lapsi, jolle sama asia kerrotaan, olisi kolmevuotias. Hän kykenisi toistamaan lauseen Oslo on Norjan pääkaupunki, mutta tuskin edes tietää mikä pääkaupunki on. Voisiko hänen silti väittää tietävän asian? – A) Klassisen tiedonmääritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Uskomus viittaa siihen, että tiedolla on oltava subjekti. 10-vuotias lapsi uskoo, että Oslo on Norjan pääkaupunki. – B) Ei voisi, sillä hän vain toistaisi opetetun lauseen ymmärtämättä sitä. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Kuura on tunnollinen paimen. Hän käy joka ilta varmistamassa, että yksikään lampaista ei ole jäänyt vapaaksi laitumelle. Yhtenä iltana hänestä kuitenkin näyttää siltä, että laitumelle on jäänyt yksi lammas norkoilemaan. — Yksi on vielä laitumella, hän tokaisee toverilleen. — Mistä tiedät? kysyy toveri. — No, näinhän minä sen! hän tuhahtaa takaisin. Todellisuudessa Kuura näki vain lammasta muistuttavan kiven. Kiven takana kuitenkin todella piileskelee yksi lammas, jota Kuura ei kuitenkaan tosiasiassa ole nähnyt. 1. Tietääkö Kuura, että laitumella on lammas? 2. Entä onko hänellä hyvin perusteltu tosi uskomus? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Gettier-paradoksit Tiedon klassiset ehdot voivat täyttyä tapauksissa, joissa ei ole kyse tiedosta. Silloin kun hyvin perusteltu tosi uskomus on vain sattumalta tosi, syntyy Gettier-paradoksi. Tosi, oikeutettu uskomus oli tiedon käypä määritelmä vuoteen 1963 asti. Silloin Edmund Gettier kyseenalaisti määritelmän ehtojen riittävyyden. Gettier käytti tyypillistä filosofisen argumentoinnin menetelmää: hän käytti vastaesimerkkejä, joissa henkilöllä on tosi, oikeutettu uskomus, mutta hänellä ei ole tietoa. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Mihin tieto perustuu? Esimerkki 1. Ulkona on pakkasta. Esimerkki 2. Esikoisella ei ole isoveljeä. Tietoa on erilaista ja tiedon perustelut vaihtelevat. Esimerkki 1.: tieto perustuu havaintoon (empirismi) Esimerkki 2.: väite on käsitteellisesti tosi, perustuu järkeilyyn (rationalismi) Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Luku 10 Empirismi: tieto saadaan aistein Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Pohdi parin kanssa 1. Anna esimerkkejä tilanteista, joissa tarvitaan aistihavainto jonkin väitteen tueksi. 2. Entä missä tilanteissa aistit ovat ”huijanneet” sinua ja aistien kautta saatu tieto ei ole pitänyt paikkaansa? Idea 01 – Johdatus filosofiaan Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Empirismi Empirismi on tieto-opillinen näkemys, jonka mukaan tieto perustuu havaintoon tai kokemukseen. Tieto a posteriori (jälkeenpäin): tietoa on vasta havainnon jälkeen. Empirismi yleistyi 1600-luvulta lähtien, yhtä aikaa luonnontieteiden kehityksen kanssa. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  John Locke Ihmismieli on syntyessään tyhjä taulu (tabula rasa) ja synnynnäistä tietoa ei ole. Kaikki mikä on mielessä, on ensin ollut aisteissa. En voi esimerkiksi ajatella hevosta jos en ole koskaan havainnut hevosta. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  David Hume Hume oli äärimmäinen empiristi. Syysuhdetta (kausaliteettia) ei voi havaita, joten meillä ei voi olla siitä tietoa. Vaikka nähtäisiin, että kivi lentää ikkunaan ja ikkuna hajoaa, Humen mukaan ei silti voida nähdä syy-seuraus-suhdetta näiden asioiden välillä Humen näkemys tuntuu oudolta, mutta sitä on vaikea osoittaa vääräksi Humen ongelma: koska voimme havaita vain tapahtumia ja kausaliteetti ei ole tapahtuma, emme voi suoraan havaita kausaliteettia Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Luku 11 Rationalismi: tieto saadaan järjen avulla Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Mitkä ovat sellaisia väitteitä, joiden varmistamiseksi ei tarvita havaintoja? Esimerkki 1. Ulkona on pakkasta. Esimerkki 2. Esikoisella ei ole isoveljeä. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Rationalismi Rationalismi on tieto-opillinen näkemys, jonka mukaan tieto perustuu järkeen. Rationalismi viittaa myös ajatukseen, että todellisuus on järjellinen kokonaisuus. Tieto a priori (edeltäpäin) > tieto ei edellytä havaintoa. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  René Descartes Valistusajan rationalisti Systemaattisen epäilyn menetelmä: Aistit voivat pettää. Entä jos kaikki on vain unta? Entä jos ilkeä demoni huijaa meitä niin että kaikki ympärillämme onkin harhaa? Jää jäljelle kuitenkin jotain, jota ei voi epäillä: epäily, eli ajattelu itse. Cogito, ergo sum : Ajattelen, siis olen. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  René Descartes Mutta mistä voin tietää että maailmassa on muitakin ajattelevia olentoja? Onko ulkomaailma harhaa? Jumala takaa sen, että voimme luottaa ulkomaailman olemassaoloon. PREMISSI 1: Olen olemassa. PREMISSI 2: Pystyn ajattelemaan Jumalaa, joka on täydellisin ajateltavissa oleva olento. PREMISSI 3: Olemassa oleva olento on täydellisempi kuin vain minun (epätäydellisen) olennon ajatuksissa oleva. JOHTOPÄÄTÖS: Jumala on olemassa. Idea 01 – Johdatus filosofiaan Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Aivot altaassa Entä jos ihminen onkin vain ruumiista irrotetut aivot, joita pidetään ravintoliuoksessa ja niihin syötetään sähköimpulsseja, jotka luovat todentuntuisia aistikokemuksia? Onko mitään keinoa osoittaa, että näin ei ole? Miten ajatus liittyy rationalismiin ja Descartesin filosofiaan? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Platon vs Locke: näkemys ihmismielestä Platon Locke Rationalistinen näkemys: Empiristinen näkemys: Ihmisellä on synnynnäistä tietoa, Ihmismieli on syntyessään tyhjä tietoa ikuisista ideoista. taulu (tabula rasa) ja synnynnäistä Oppiminen on oikeastaan tietoa ei ole. mieleenpalauttamista. Kaikki mikä on mielessä, on ensin Oikeaa tietoa voi saada vain järjen ollut aisteissa. avulla. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Luku 12 Kant: rationalismin ja empirismin yhdistäjä Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Mitä tämä lainaus voisi tarkoittaa? Immanuel Kant: ”Käsitteet ilman havaintoja ovat tyhjiä; havainnot ilman käsitteitä ovat sokeita” Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Yhdisti rationalismin ja empirismin, käsitteellisen (a priori) ja kokemuksellisen (a posteriori) tietämisen. Molempia tarvitaan: ”Havainnot ilman käsitteitä ovat sokeita ja käsitteet ilman havaintoja tyhjiä”. Immanuel Kantin Ihmisellä on sekä käsitteellistä että kokemuksellista tietoa: tietomme ajatuksia maailmasta perustuu havaintoon ja mielemme jäsentää havaintoja esim. tiedosta kategorioiden avulla Ihmismielellä on synnynnäinen rakenne, joka aktiivisesti jäsentää tai muokkaa havaintoja eikä vain passiivisesti vastaanota niitä Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Kuinka Onko maailmankaikkeudessa asioita, joita ihminen ei voi ymmärtää? rajallinen ihmisen Voiko tiede kehittyä joskus niin pitkälle, ymmärrys että ymmärrämme kaiken universumin on? toiminnasta? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Kolumni Lue oppikirjasta kolumni "Ihminen – kosmoksen kärpänen" (luvun 12 lopussa) Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Jokainen aistiva olento on kokemuksellisen ymmärryskykynsä rajoittama Ymmärrys on kuin kupla: lajityypilliset ominaisuudet, kuten aistit, määrittävät sen, mihin ymmärrys rajautuu Ihmisen lajityypillinen ”kupla" määrittää sen, mitkä tieto-opilliset kysymykset ovat järkeviä. ”Voimmeko tietää, minkälaista on aistia ultraviolettisäteilyä?” ei Voimmeko koskaan ole mielekäs tieto-opillinen ymmärtää, millaista olisi kysymys, koska se on ymmärryskykymme olla esim. lepakko, valas ulkopuolella. tai lintu? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Mitä ajatuksia Minulla ei ole mitään tietoa siitä, millainen minä olen, seuraava vaan ainoastaan siitä, Kantin millaisena minä ilmenen itselleni. sitaatti herättää: Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Ymmärryksen rajat Kantin mukaan Asiat ja oliot sellaisenaan ovat meille tavoittamattomia – voimme tietää vain sen miten ne meille käsitteidemme muokkaamana ilmenevät. Esim. metafysiikka ja kysymys Jumalan olemassaolosta ovat asioita, joita järkemme eivät kykene ratkaisemaan. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Platonin luolavertaus THE CAVE: AN ADAPTATION OF PLATO'S ALLEGORY IN CLAY Missä mielessä me olemme samaan tapaan vankeja kuin luolan ihmiset? Mikä voisi olla se meidän luolamme? Missä elokuvissa tai kirjoissa on samanlainen asetelma kahdesta todellisuuden tasosta? truman show: https://www.youtube.com/watch?v=dlnmQbPGuls Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Luku 7 Erilaisia suhtautumistapoja tietoon Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Tiedon ongelmana on, että se muuttuu, se voi olla väärää tai sitä ei edes ole Rooman valtakunnassa ihmiset uskoivat, että jos purjehtii riittävän pitkälle itään, putoaa maailman laidan yli Olivatko roomalaiset väärässä, vai oliko kyse vain heidän aikakautenaan totuutena pidetystä uskomuksesta, jota on nykyaikana korjattu? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Tiedon ongelmana on, että se muuttuu, se voi olla väärää tai sitä ei edes ole Maailmankuvan muutos historian eri vaiheissa on tästä hyvä esimerkki. Maata ei enää pidetä universumin keskipisteenä tai litteänä. Suurin osa ihmisistä kuitenkin uskoo omana elinaikanaan vallitseviin yleisiin totuuksiin niitä kyseenalaistamatta. Miten tietoon ja totuuksiin siis pitäisi suhtautua? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Skeptikko kyseenalaistaa kaiken pyrkii kyseenalaistamaan ja epäilemään tietoa mitään varmaa tietoa ei ole aistit pettävät ja ihmisiä on helppo johtaa harhaan erilaisilla illuusioilla Väitteille voidaan antaa oikeutettuja perusteluja ja pyrkiä todistamaan ne oikeiksi Skeptismissä piilee kuitenkin sisäinen ristiriita: jos mikään ei ole varmaa, ei varmaa ole edes se, ettei mikään ole varmaa (skeptismin paradoksi) Idea 01 – Johdatus filosofiaan  uskotaan esimerkiksi Dogmaatikko ei tiettyihin tieteen tai jonkin ideologian määrittelemiin kyseenalaista mitään totuuksiin sekä oppeihin niitä lainkaan kyseenalaistamatta Dogmatisti ei tarvitse perusteluja vaan uskoo, että vaikkapa tieteellisillä menetelmillä saavutetut tiedot kuvaavat maailmaa sellaisena kuin se todellisuudessa on. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Relativistille kaikki Tieto, totuus ja niiden määritteleminen on suhteellista vaihtelevat eri aikoina ja eri kulttuureissa. Tieto on siis suhteellista. Litteään maahan uskoneet eivät olleet väärässä, koska uskomus vastasi sen hetkistä parasta tietoa Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Yhdistä käsite ja sitä vastaava esimerkki: Relativismi: Keskiajalla uskottiin, että Aurinko kiertää Maata. Uskomus ei varsinaisesti ollut väärä, vaan oman aikakautensa totuus. Dogmatismi: Professorini väitti, että maailman köyhyys on tuplaantunut viimeisen vuosikymmenen aikana, eihän professori voi olla väärässä! Skeptismi: Luin tieteellisen artikkelin, jossa väitettiin maailman köyhyyden puolittuneen viimeisen vuosikymmenen aikana. En usko väitettä, sillä kaikille yhteistä totuutta ei ole olemassakaan. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Luku 8 Mistä tieteessä on kysymys? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Tieteen olemuksesta Tiede on järjestelmällinen menetelmä, joka tutkii todellisuutta Tieteet voidaan jakaa luonnontieteisiin ja ihmistieteisiin tutkimuskohteiden mukaan – Millainen tiede matematiikka on, tutkiiko se ihmisen luomaa vai ihmisestä riippumatonta todellisuutta? – Myös formaalit eli muodolliset tieteet Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Onkohan se sittenkään tiedettä? Tiede on Tutustu ryhmän kanssa seuraaviin kriittistä pseudotieteisiin ja ota selvää, millä tavalla ne epäonnistuvat vastaamaan Tiede on hyvän tieteen tavoitteisiin. edistyvää 1. Frenologia 2. Grafologia Tiede on julkista 3. Kreationismi 4. Astrologia Tiede on objektiivista Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus Kvantitatiivinen eli ”määrällinen” tutkimus: operoi numeroilla, mittaaminen, tilastot hypoteesien testaus kokeellisuus Kvalitatiivinen eli ”laadullinen” tutkimus pyrkii ymmärtämään tutkimuskohdetta usein vuorovaikutus tutkittavan kohteen kanssa, esim. keskustelut, haastattelut tulkinta Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Millaisessa asemassa tiede on nyky-yhteiskunnassa? http://areena.yle.fi/1-3394568 Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Tieteen tekeminen maksaa. Minkä aiheiden tutkimiseen varoja pitäisi kohdentaa? ilmastonmuutoksen torjuminen syövän parantaminen ihmisen eliniän pidentäminen tulevaisuuden ennustaminen köyhyyden torjuminen robotiikan kehittäminen avaruuden tutkimus virusten tutkimus ihmisten joukkokäyttäytymisen tutkimus Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Tieteen popularisointi Suuri osa tieteellisestä tutkimustiedosta leviää eri tieteenalojen tutkimuksen piirissä tai julkaisuissa. Monet tutkimustulokset eivät koskaan saavuta laajaa julkisuutta. Toisinaan tutkijat ja tutkijaryhmät nostavat tuloksia laajan yleisön tietoisuuteen popularisoimalla tieteen tuloksia ymmärrettävämpään muotoon. Tällöin puhutaan tieteen popularisoinnista. https://www.youtube.com/watch?v=HnPq-BKVaDs Idea 01 – Johdatus filosofiaan  TIEDEKRITIIKKI "Jotta siis tieteellinen sivistys olisi hyvä, tiedon kasvuun tulisi välttämättä liittyä viisauden kasvu. Viisaudella tarkoitan oikeata käsitystä elämän päämääristä […] Tieteen kasvu ei sellaisenaan ole riittävä takaamaan aitoa edistystä, vaikka onkin yksi edistyksen vaatimista edellytyksistä.” – Bertrand Russell (1872 – 1970) Mitä tällä tarkoitetaan? Pohdi ryhmässä! Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Tieteen kritiikkiä Eettinen kritiikki Tieteellinen uteliaisuus ei takaa sitä, että tästä uteliasuudesta seuraa pelkkää hyvää Ydinaseet, kemialliset aseet, katukauppaan päätyvät vaaralliset lääkeaineet, luonnon saastuttaminen uusilla teknologioilla (…) Kenellä vastuu? Tiedettä tekevillä vaiko tieteen tuloksia hyödyntävillä osapuolilla? Feministinen tieteenkritiikki Tiede on miehistä ja tutkimuskohteet heijastavat miesvaltaista tiedeyhteisöä 1. Miten vastaat tiedettä kohtaan esitettyyn kritiikkiin? 2. Millainen maailma olisi nyt, jos tiede ei olisi kehittynyt nykytasolle? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Postmodernistien kritiikki Onko tiede vain valistusajalla syntynyt myytti? o Relativismi: tieteelliset ”totuudet” ovat vain näkökulmia muiden joukossa o Postmodernin relativismin mukaan tiede ei ole ”todellisuuden peili”: ei ole olemassa sellaista yhtä totuutta, jonka vain ja ainoastaan tiede voisi poimia maailmasta o Tiede kertoo enemmän meistä (ajattelutavoistamme) kuin meistä riippumattomasta todellisuudesta o Michel Foucault (1926-1984): tiede ja ”totuus” ovat vallan välineitä o Onko esimerkiksi lääketieteellä ”määritelmällinen valta”, eli valta määritellä kuka on mielisairas tai epänormaali? o Luodessaan uusia valtasuhteita, tiede enemmänkin luo todellisuutta kuin selittää sitä objektiivisesti Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Lue artikkeli HS: On uskallettava myöntää, että jokainen mielipide ei ole yhtä hyvä, sanoo tutkija Pauli Ohukainen – Tämä kaikkien tulisi ymmärtää huuhaasta ja faktojen tarkistamisesta Idea 01 – Johdatus filosofiaan Metafysiikka tutkii olemassaoloa  Pohdittavaa Millä tavalla raha on olemassa? Entä identiteetti, tai oma keho? Eroaako niiden olemassaolon tavat jotenkin toisistaan? Idea 01 – Johdatus filosofiaan Idea 01 – Johdatus filosofiaan Theseuksen laiva Kumpi laiva mielestäsi on Theseuksen laiva? Miksi? Mitä filosofista peruskysymystä Theseuksen laivan ongelma kuvaa? Mitä tämä ajatuskoe kertoo identiteetistä?  Metafysiikka tutkii olemassaoloa Mitä on olemassa? Ja millä tavalla? ”ensimmäinen filosofia” Esimerkiksi kaikkien tieteiden, ajattelutapojen ja uskontojen taustalla on jonkinlainen peruskäsitys ihmisestä ja maailmasta. Alun perin metafysiikka jaettiin kolmeen alueeseen: Ontologia: tutkii olemassaolon luonnetta – Onko todellisuuden perusta henkinen vai aineellinen? – Onko todellisuutta olemassa omasta mielestämme riippumatta? Kosmologia: tutkii maailmankaikkeuden rakennetta Teologia: tutkii Jumalaan liittyviä kysymyksiä Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Pohdi ryhmässä Elokuvissa Suljettu saari ja Kaunis mieli todellisuus ja harhat sekoittuvat. Mitä muita todellisuuden rajoja tarkastelevia elokuvia, kirjoja, sarjakuvia tai pelejä olette lukeneet tai nähneet? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Materialismi Substanssi (todellisuuden perusaines, josta kaikki pohjimmiltaan koostuu) = aine, materia Todellisuus koostuu aineesta, eikä muuta ole olemassa. Materialismi on luonnontieteiden lähtökohta. Jyrkimmän materialismin mukaan myös mielen liikkeet ja koko tietoisuus ovat aineellisia. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Idealismi Substanssi = henki, ideat, käsitteet Todellisuus on pohjimmiltaan henkinen Platon: objektiivinen idealismi ideaoppi: näkyvän maailman muuttuvien olioiden taustalla pysyvät ”muotit”, ideat Näkyvä maailma vain kehnoja kopioita ideoista Ideoiden maailma olemassa meistä riippumatta Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Idealismi Subjektiivinen idealismi – Asiat ovat olemassa vain kun joku havaitsee ne – havaintojen ulkopuolista todellisuutta (esim. Ideamaailmaa) ei ole – Katoaako luokkahuone kun kaikki ovat lähteneet? Berkeley: Jumala varmistaa havaintojen säännön mukaisuuden https://www.bbc.co. uk/programmes/p02 yq1b9 Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Dualismi Todellisuus koostuu kahdesta erillisestä substanssista, ideoista ja materiasta. Descartes: ruumis (aine) ja sielu (henki) ovat vuorovaikutuksessa – sielu kuitenkin ensisijainen – sielu pelkästään ihmisillä, ei muilla lajeilla – kartesiolainen dualismi vaikutti eurooppalaiseen ajatteluun (esim. lääketieteeseen) vuosisatoja dualismi on nykyisin melko harvinainen kanta, mm. siksi, että sielu on hyvin vaikeasti määriteltävä asia Dualismiin liittyy mieli-ruumis-ongelma Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Mieli-ruumis-ongelma Mieli-ruumis-ongelma: kuinka kaksi täysin erilaista substanssia voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään? Mielen ja ruumiin yhteistoimintaa ei ole vieläkään pystytty selittämään tyhjentävästi Idea 01 – Johdatus filosofiaan Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Pohdi ryhmässä: Onko sielulla paino? Vuonna 1901 lääkäri Duncan MacDougall päätti mitata, väheneekö ihmisen paino, kun hän kuolee. Hän oli töissä vanhainkodissa, jossa oli melko helppo arvata, kenen vuoro on seuraavaksi lähteä. MacDougall sijoitti kuolevien tuberkuloosipotilaiden vuoteet vaa'alle ja mittasi kuuden potilaan painon ennen ja jälkeen kuoleman. Keskimäärin 21 gramman ero tuloksissa sai MacDougallin päättelemään, että ihmisen sielulla on massa: kun sielu lähti ruumiista, kehon paino väheni. MacDougallin tulokset julkaistiin 1907 tieteellisessä julkaisussa, mutta koetta ei ole koskaan myöhemmin onnistuttu toistamaan. Mitä seuraisi, jos sielun pystyisi punnitsemaan? Idea 01 – Johdatus filosofiaan Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Popperin kolme maailmaa filosofi Karl Popper (1902–1994) tarjoaa vaihtoehtoisen näkemyksen idealismille, materialismille ja dualismille: – On olemassa kolme olemassaolon tapaa! Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Onko vapaata tahtoa olemassa? Miten kuva esittää asian? Idea 01 – Johdatus filosofiaan Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Lue kolumni "Minun päätökseni eivät ole minun" Luvun 15 lopussa Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Determinismi: vapaata tahtoa ei ole Determinismi: sattumaa tai vapaata tahtoa ei ole – Emme voi valita vapaasti, koska kaikkien tapahtumien selitys on aiemmissa tapahtumissa ja luonnonlaeissa. Kaaosteoria: pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus myöhempiin tapahtumiin – Perhosefekti: Perhosen siiven isku Amazonin sademetsässä panee alulle syiden ja seurausten ketjun, joka aiheuttaa tornadon Teksasissa. Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Indeterminismi: on tilaa myös sattumalle Indeterminismi: myös sattumat ovat mahdollisia – Emme voi valita vapaasti, koska valintamme johtuvat sattumasta, silloin meillä ei ole kontrollia päätöksiimme – Onko maailma pohjimmiltaan deterministinen, mutta koemme sen silti indeterministisenä, koska kaikkia muuttujia ei pystytä tiedostamaan? Idea 01 – Johdatus filosofiaan  Vapaata tahtoa ei ole, koska kohtalo on ennalta määrätty? Fatalisti ajattelee näin Tapa, jolla kohtalo toteutuu, voi kuitenkin vaihdella omien valintojemme vuoksi predestinaatio-oppi on fatalistinen näkemys Idea 01 – Johdatus filosofiaan