Filosofia ja retoriikka

False (B)

Vasta-argumentti pyrkii tekemään perustelusta epäuskottavan.

<p>järkiperäisiä</p> Signup and view all the answers

<p>Abstraktion (B)</p> Signup and view all the answers

<p>False (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Ethos = Puhujan uskottavuus Pathos = Tunneveto Logos = Järkiperäiset argumentit</p> Signup and view all the answers

<p>Tunteisiin vetoaminen, auktoriteettiin vetoaminen, suosioon vetoaminen.</p> Signup and view all the answers

<p>Mielipiteiden toistamista ilman perusteluja (B)</p> Signup and view all the answers

<p>False (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Omien ajattelutapojen ja uskomusten kyseenalaistamista</p> Signup and view all the answers

<p>äiti</p> Signup and view all the answers

<p>Miksi Suomessa tuotetaan paljon naudanlihaa? = Ei-filosofinen kysymys Onko lihan syöminen oikein? = Filosofinen kysymys Pukeutuuko Iisa tyylikkäästi? = Ei-filosofinen kysymys Mitä on tyyli? = Filosofinen kysymys Onko ulkona lunta? = Ei-filosofinen kysymys Mistä voin tietää, onko ulkona lunta? = Filosofinen kysymys</p> Signup and view all the answers

<p>Mielipidekyselyt (A)</p> Signup and view all the answers

<p>False (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Menetelmiä ja prosesseja</p> Signup and view all the answers

<p>Tiedon filosofista määritelmää (A)</p> Signup and view all the answers

<p>False (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Koska se vain toistaa sinne koodattua tietoa eikä usko itse siihen.</p> Signup and view all the answers

<p>tosi</p> Signup and view all the answers

<p>Uskomus = Väite tai mielipide, jonka joku pitää tosena. Totuus = Väitteen vastaavuus todellisuuden kanssa. Hyvin perusteltu = Tiedon erottaminen arvauksesta. Luotettava lähde tai todiste.</p> Signup and view all the answers

<p>Uskomuksen (D)</p> Signup and view all the answers

<p>True (A)</p> Signup and view all the answers

<p>Että edes uskomuksia siitä, mitä voidaan tietää, ei tulisi muodostaa.</p> Signup and view all the answers

<p>Sen lajityypillisten ominaisuuksien, kuten aistien, perusteella. (D)</p> Signup and view all the answers

<p>False (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Se, että lajityypilliset ominaisuudet, kuten aistit, määrittävät sen, mihin ymmärrys rajautuu.</p> Signup and view all the answers

<p>ilmenen</p> Signup and view all the answers

<p>Koska ihmisen aistit ja ymmärrys ovat erilaisia kuin näillä eläimillä. (C)</p> Signup and view all the answers

<p>False (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Lajityypillinen kupla = Ymmärryskyky on rajattu aistiemme ja muiden lajikohtaisten ominaisuuksien mukaan Tieto-opillinen kysymys = Kysymys tiedon luonteesta, lähteistä ja rajoista Kokemuksellinen ymmärryskyky = Kyky ymmärtää maailmaa omien kokemusten kautta Minän ilmeneminen = Subjektiivinen kokemus itsestä, josta meillä on tietoa</p> Signup and view all the answers

<p>Tiedon luonnetta, lähteitä ja rajoja.</p> Signup and view all the answers

<p>Tieteellisten tulosten saattamista laajan yleisön ymmärrettävämpään muotoon. (A)</p> Signup and view all the answers

<p>False (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Tieteellinen uteliaisuus voi johtaa esimerkiksi ydinaseiden ja vaarallisten aineiden kehittämiseen.</p> Signup and view all the answers

<p>miehistä</p> Signup and view all the answers

<p>Tiede on vain yksi tapa ymmärtää maailmaa ja se on sidoksissa tiettyyn historialliseen ajanjaksoon. (C)</p> Signup and view all the answers

<p>False (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Ydinaseet ovat esimerkki tuotteesta, jota voidaan käyttää energiantuotantoon, mutta toisaalta ne aiheuttavat suurta tuhoa sodissa.</p> Signup and view all the answers

<p>Eettinen kritiikki = Tieteellinen uteliaisuus voi johtaa haitallisiin sovelluksiin. Feministinen tieteenkritiikki = Tiede on miehistä eikä huomioi kaikkia näkökulmia. Postmodernistinen kritiikki = Tiede on vain yksi tapa ymmärtää maailmaa, joka on syntynyt valistuksen aikana. Tieteen popularisointi = Tieteelliset tulokset tehdään ymmärrettävämmäksi suurelle yleisölle.</p> Signup and view all the answers

<p>Tiede kertoo enemmän meistä kuin meistä riippumattomasta todellisuudesta. (B)</p> Signup and view all the answers

<p>False (B)</p> Signup and view all the answers

<p>olemassaoloa</p> Signup and view all the answers

<p>olemassaolon</p> Signup and view all the answers

<p>Relativismi = Tieteelliset totuudet ovat vain näkökulmia muiden joukossa Metafysiikka = Tutkii olemassaoloa Ontologia = Tutkii olemassaolon luonnetta Postmodernismi = Tiede ei ole 'todellisuuden peili'</p> Signup and view all the answers

<p>Identiteetin pysyvyyttä muutoksessa (D)</p> Signup and view all the answers

<p>False (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Millä tavalla raha on olemassa?</p> Signup and view all the answers

Kun käytämme yleistyksiä tai päättelemme tapahtumien syitä ja seurauksia, käytämme induktiivista päättelyä.

Hyvä argumentti perustuu järkevään ja loogiseen päättelyyn sekä uskottaviin ja perusteltuihin väitteisiin.

Perustelu, joka on uskottava, perustuu tunnettuihin asioihin ja on luotettavasta lähteestä.

Vasta-argumentti pyrkii kyseenalaistamaan argumentin perusteen ja tekemään sen epäuskottavan.

Retoriikka tarkoittaa puhetaitoa, mutta argumenttien kohdalla se voi tarkoittaa tapoja tehdä argumentaatiosta vakuuttava, vaikka se ei olekaan järkevä.

Retoriset keinot, kuten kaunopuheisuus, uhkaus tai auktoriteettiin vetoaminen, voivat olla argumenttivirheitä, jotka vetoavat tunteisiin tai manipuloivat.

Retorisia keinoja voi käyttää vahvistamaan järkevien argumenttien vaikutusta.

Aristoteleen mukaan puheen tärkeimmät osat ovat ethos (luotettavuus), pathos (tunteet) ja logos (järki).

Vanhin tieteenala, jota muut tieteet ovat kehittyneet. Filosofia pohtii perusoletuksia ja miksi asioita on, kun taas muut tieteet keskittyvät pragmaattiseen tietoon.

Kyky löytää ja esittää logiikkaa ja järkeä väitteiden takana. Filosofia auttaa hiomaan ajattelua ja argumentointia.

Kyky epäillä olemassa olevia totuuksia ja pohtia vaihtoehtoja sekä kyky tunnistaa omat ennakkoasetelmat.

Tiedon janon tyydyttäminen luovuutta ja oivalluksia etsimällä. Pohditaan asioita uudesta näkökulmasta ja etsitään uusia kysymyksiä.

Filosofia on taidon aluetta, jossa harjoitellaan ajattelutaitoa ja logiikkaa.

Kyky haastaa vakiintuneita käsityksiä ja totuuksia ja pohtia niiden pohjia.

Filosofiassa mielipide tai kokemus ei ole riittävä perusta. Odotukset on kyettävä perustelemaan loogisesti ja faktoilla.

Kyky kyseenalaistaa omat ajatukset ja uskomukset ja pohtia niitä avoimin mielin.

Tiedon perinteinen määritelmä Platonin mukaan. Se yhdistää kolme elementtiä: totuus, uskomus ja hyvin perusteltu uskomus.

Jos väite ei pidä paikkaansa, sitä ei voi pitää tietona. Tieto on kytköksissä objektiiviseen todellisuuteen.

Tieto vaatii subjektin, joka uskoo siihen. Jokainen yksilö rakentaa omaa tietojansa.

Tieto erottuu arvauksesta sen perustelujen kautta. Hyvin perusteltu uskomus on useimmiten luotettavampi.

Mitä Miguel tietää? Onko hän varma tiedoistaan, vai onko se vain arvaus?

Tietokoneen tietämys on rajallista ja perustuu vain sen ohjelmointiin. Se ei voi itsenäisesti ymmärtää tietoa.

Lapsi oppii tiedon ja sitä pidetään yleisesti tietona. Tämän kuitenkin todistaminen on vaikeaa.

Tieto on monimutkainen käsite ja sen luonne riippuu siitä, kuka ja miten sitä käsitellään. Esimerkiksi lapsen ja tietokoneen kyky oppia ja tietää eroaa toisistaan.

Jokainen olento, joka voi kokea asioita, rajoittuu kokemusperäisen ymmärryksensä puitteissa. Ymmärrys itsessään on kuin kupla, jonka aistit ja lajityypilliset ominaisuudet määrittävät.

Ihmisen ymmärryksen rajat ja lajityypilliset ominaisuudet määrittävät sen, mitä kysymyksiä voimme pitää järkevinä. Esimerkiksi kysymys siitä, miltä ultraviolettisäteilyn aistimista tuntuu, voi olla ihmiselle mielettömyys, koska se on kokemuksemme ulkopuolella.

Ihminen ei voi ymmärtää täysin, millaista on olla eläin, jonka aistit ovat erilaisia. Esimerkiksi lepakko, valas tai lintu kokevat maailmaa täysin eri tavalla. Heidän ymmärryksensä on meille tavoittamattomissa.

Kant väittää, että emme voi tietää, millainen ihminen todella on itsessään, vaan ainoastaan se, millaisena hän itsensä kokee.

Tieto-opillisia kysymyksiä on mahdotonta ratkaista, koska ihmisen ymmärrys ja kokemus on rajoittunut. Esimerkiksi: Voimmeko tietää, mitä on olla lepakko?

Emme voi ymmärtää todellista todellisuutta sellaisena, kuin se on, sillä aisteillamme on rajat.

Emme voi tietää, miltä tuntuu kokea ultraviolettisäteilyä, koska ihmisillä ei ole sitä aistia.

Ihmisen ymmärryksen rajat ja kokemusperäisyys vaikuttavat siihen, mitä kysymyksiä voimme pitää järkevinä.

Tieteen tulosten selkeä ja ymmärrettävä esittäminen laajan yleisön tavoittamiseksi.

Tieteellinen uteliaisuus voi johtaa sekä hyödyllisiin että haitallisiin tuloksiin.

Feministinen tieteenkritiikki tutkii, että mies- ja naiskäsitykset voivat vaikuttaa tutkimukseen.

Postmodernistien mukaan tiede voi olla vain yksi totuus, eikä ainoa absoluuttinen totuus.

Tieteen kasvun tulisi aina olla yhteydessä viisauden kasvuun, mikä tarkoittaa elämän päämäärien ymmärtämistä.

Tieteen kehitys ei ole itsessään takeita sille, että seuraukset olisivat pelkästään positiivisia.

Tieteen kritiikki pyrkii pohtimaan syvällisemmin tieteen eettisiä, sosiaalisia ja filosofisia vaikutuksia arkielämään

Tieteen kritiikki kannustaa pohtimaan tieteen vaikutuksia ja eettisiä ulottuvuuksia.

Tieteen ja totuuden käsitteiden relatiivisuus: tieteelliset tosiasiat ovat vain yksi näkökulma monista.

Postmodernin relativismin mukaan tiede ei heijasta todellisuutta suoraan. Ei ole yhtä ainoaa totuutta, jota tiede voisi paljastaa.

Tiede kertoo enemmän meistä, ajattelutavastamme kuin itsestään riippumattomasta todellisuudesta.

Michel Foucault uskoi että tiede ja totuus ovat vallan välineitä. Nämä käsitteet voivat perustua vallitseviin ideologioihin ja vahvistaa niitä.

Tiede voi luoda uusia valtasuhteita ja siten luoda todellisuutta, sen sijaan että kuvaisi sitä objektiivisesti.

Metafysiikka tutkii olemassaolon luonnetta ja periaatteita. Se käsittelee kysymyksiä siitä, mitä olemassaolon on, millainen todellisuus on ja miten voimme ymmärtää sen.

Onko todellisuuden perusta henkinen vai aineellinen? Onko todellisuus olemassa riippumatta meidän mielestämme?

Theseuksen laivan probl­eema käsittelee identiteettiä ja sitä, mitä tapahtuu kun yksi osa jotakin korvataan toisella. Se kysyy, onko jotain edelleen itsensä, jos se koostuu eri osista?