Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat 2024

Rahapolitiikan toteuttamistapa riippuu rahoitusmarkkinoiden ominaisuuksista. USA:ssa pääomamarkkinat ovat keskeisessä asemassa, kun taas Euroalueella pankkisektorin merkitys on suurempi.

Fedi käyttää avomarkkinaoperaatioita ostaessaan ja myydessään lyhyitä valtion velkapapereita. Vastapuolijoukko on pieni.

EKP antaa likviditeettiä pankeilta vakuuksia vastaan. Vastapuolijoukko on laaja ja vakuudeksi käy monenlaisia velkakirjoja.

Rahapolitiikan tavoitteena on yleensä vaikuttaa lyhyisiin korkoihin (yön yli korko, 1 kk korko). Pidemmät korot määräytyvät sen mukaan, miten markkinat odottavat lyhyiden korkojen kehittyvän.

QE-operaatioilla keskuspankki vaikuttaa suoraan pitkiin korkoihin.

ESG-ajattelu otetaan huomioon keskuspankeissa. EKP:n strategia (2021) huomioi ilmastonmuutoksen, Suomen Pankki pyrkii hiilineutraaliin salkkuun ja Ranskan keskuspankki tutkii biodiversiteetin vaikutuksia.

Rahan kvantiteettiyhtälön mukaan m = p + y – v, jossa m on rahan määrän %-muutos, p on inflaatio, y on tuotannon %-muutos ja v rahan kiertonopeuden %-muutos.

On empiirinen kysymys, mikä on sopiva rahan määrä (M). Yleensä se on jokin laaja raha-aggregaatti. On hyödyllistä seurata myös luottojen kehitystä.

Kevyt rahapolitiikka voi johtaa joko inflaatioon tai varallisuusesineiden (kuten osakkeet, kiinteistöt) hintojen nousuun.

Korkokanava: kulutus ja investoinnit riippuvat korosta

Varallisuusvaikutus: kulutus riippuu varallisuudesta

Valuuttakurssikanava: nettovienti riippuu valuuttakurssista

Rahapolitiikan keventäminen stimuloi taloutta, kun taas kiristäminen sitä hillitsee.

Ekonometristen makromallien avulla voidaan arvioida rahapolitiikan vaikutuskanavien voimakkuutta. Tarvitaan ymmärrystä QE-operaatioiden vaikutuksista talouteen.

Pankkien korkokate pienenee, kun korot ovat matalat. Tämä voi vähentää pankkien luotonantoa ja johtaa pankkien resurssien siirron muuhun toimintaan.

Varallisuusesineiden (asunnot, osakkeet, obligaatiot) hintakuplien todennäköisyys kasvaa. Kuplien puhkeamisella on negatiivisia vaikutuksia talouteen.

Kevyt rahapolitiikka voi pönkittää huonosti tuottavia investointeja.

Julkisen sektorin toimijoilta vähenee kannustimet harjoittaa hyvää politiikkaa, jos korot ovat pysyvästi matalat.

EKP:n dilemma: korot pysyivät matalilla pitkään, mikä antoi poliitikoille aikaa laittaa julkinen talous kuntoon. Nyt kuitenkin monet maat ovat velkaantuneet ja inflaatio on korkea.

Kuinka EKP ratkaisee inflaation ja velkaongelman? Onko edessä velkojen uudelleenjärjestelyjä tai yhteisvastuu? Kasvaako inflaatio pitkäkestoisesti?