Maatalous ja ympäristövaikutukset

• Viljellyn maa-alan määrä on kasvanut erityisesti Afrikassa ja Aasiassa.
• Väestönkasvu on voimakkainta Afrikassa ja Aasiassa.
• Lihan kysynnän kasvu on ongelmallista.
• Lihantuotannon ekologinen jalanjälki ja hiilikuorma ovat suuria.
• Metsää raivataan peltojen tieltä.
• Metsien raivaaminen vähentää biodiversiteettiä ja lisää hiilipäästöjä.
• Metsien raivaaminen voimistaa eroosiota ja lisää tulvien todennäköisyyttä.

Monokulttuuri

• Yhden lajin viljely eli monokulttuuri on yleistä tehotuotannossa.
• Monokulttuuri vähentää monimuotoisuutta.
• Valtavilla plantaaseilla kasvatetaan usein vain yhtä lajia.
• Ruuantuotannon ilmastovaikutukset ovat suuret.
• Suuret ilmastovaikutukset johtuvat metsien hakkuista, tuotannosta ja kuljettamisesta.
• Kasvisruoan suosiminen voi pienentää ravinnon ympäristövaikutuksia.
• Lihan ekologinen jalanjälki on erityisen suuri.
• Eläinten tehotuotantoon ja huonoon kohteluun liittyvät eettiset ongelmat voidaan välttää.

Aavikoituminen

• Noin 40 % maailman maapinta-alasta on kuivia alueita, kuten aroja ja savanneja.
• Monet kuivat alueet ovat uhattuna ihmisen toiminnan seurauksena.
• Kuivat alueet kuivuvat entisestään ja aavikoituvat, eli muuttuvat viljelykelvottomiksi.
• Aavikoituminen tapahtuu luonnostaan aavikoiden levittäytyessä ympäröiville alueille.
• Ihminen on tehostanut aavikoitumista esimerkiksi poistamalla kasvillisuutta viljelyksien tieltä.
• Ilmastonmuutos lisää kuivien kausien pituutta.
• Kasvillisuus kuolee kuivien kausien pidentyessä, mikä pienentää ilmankosteutta ja kuivattaa aluetta entisestään.
• Aavikoituminen on vakava ongelma.
• Laajeneva maatalous aiheuttaa aavikoitumista.
• Aavikoituminen huonontaa maan laatua ja vähentää viljelykelpoisen maan määrää.
• Uuden viljelymaan raivaaminen on noidankehä.
• Kuivilla keinokastelluilla alueilla ongelmana on myös maan suolaantuminen.
• Haihtuva kasteluvesi nostaa suoloja syvemmältä maaperästä maanpinnalle.
• Suolaantuminen muuttaa alueen viljelykelvottomaksi.