Kielen kautta menneisyyden ajatteluun

<p>Tutkitaan historiallisten toimijoiden itsestään kertomista. (D)</p> Signup and view all the answers

<p>Ne auttavat ymmärtämään narratiivien merkitysten rakentumista ajassa. (D)</p> Signup and view all the answers

<p>Tutkija tuottaa tietoa aktiivisesti ja tulkitsee lähdeaineistoja. (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Tieto muodostuu sosiaalisessa ja kielellisessä vuorovaikutuksessa. (D)</p> Signup and view all the answers

<p>Teksteistä löytyy piileviä näkökulmia ja merkitysrakenteita. (D)</p> Signup and view all the answers

<p>Eri menetelmien yhdistelmien vaikutusta ei voida tietää tutkimuksen alussa. (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Tieto on täysin objektiivista ja riippumatonta konteksteista. (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Yksiselitteisten merkitysten vahvistaminen tekstissä. (D)</p> Signup and view all the answers

<p>Kielen analyysi on noussut keskeiseen asemaan tutkimuksessa. (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Käyttäjän näkökulma vaikuttaa teoreettisten käsitteiden ymmärtämiseen. (C)</p> Signup and view all the answers

<p>Käsitteiden yleistymistä ja vakiinnuttamista (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Kielellinen muutos on yleensä seurausta yhteiskunnallisista muutoksista (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Tämä auttaa ymmärtämään kielenkäyttäjän asenteita ja mielipiteitä (A)</p> Signup and view all the answers

<p>Käsitteiden muuttuneisiin merkityksiin ja niiden kehitykseen (C)</p> Signup and view all the answers

<p>Käsitehistoria tarkastelee kielenkäytön sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Merkitysten tuottamista tietyissä tilanteissa (C)</p> Signup and view all the answers

<p>Se asettaa rajoituksia käytettävälle aineistolle (A)</p> Signup and view all the answers

<p>Puheen tekninen laatu (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Kielellisesti rakentuvan tiedon ja valtakäytäntöjen historiallisen yhteennivoutumisen tutkimuksena (A)</p> Signup and view all the answers

<p>Taiteilijat (A)</p> Signup and view all the answers

<p>Koska he muotoilevat kohdetta (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Se tutkii yksinomaan kirjoitettua kieltä (A)</p> Signup and view all the answers

<p>Erilaisten diskurssien yhteyksien tutkimiseen (A)</p> Signup and view all the answers

<p>Menneisyyden poliittiseen keskusteluun ja mikä oli mahdollista sanoa (D)</p> Signup and view all the answers

<p>Keskeisten käsitteiden laaja määrittely (D)</p> Signup and view all the answers

<p>Kirjallisena ja puhuttuna viestintänä (C)</p> Signup and view all the answers

<p>Historiatietoisuus on osa diskurssianalyysiä (D)</p> Signup and view all the answers

<p>Hallintakäytäntöjen tarkastelu (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Kulttuurinsa tulkeiksi ja tuottajiksi (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Normit tulee olla julkisesti ja diskursiivisesti puolustettavia (A)</p> Signup and view all the answers

<p>Yhteisön tuottamiin merkityksiin (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Ne voivat täydentää historiantutkimuksen menetelmiä. (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Menneisyyden kielenkäyttäjien kokemukset ovat olennainen tutkimuskohde. (D)</p> Signup and view all the answers

<p>Ne voivat tuottaa ja muokata yhteiskuntia ja identiteettejä. (C)</p> Signup and view all the answers

<p>Keskustelu voi syntyä erilaisista ilmiöistä tai tapahtumista. (C)</p> Signup and view all the answers

<p>Se voi olla tärkeä osa poliittisia diskursseja. (D)</p> Signup and view all the answers

<p>Yksinomaan hallitusten päätöksenteko. (A)</p> Signup and view all the answers

<p>Se voi muokata toimintamuotoja ja -tapoja. (B)</p> Signup and view all the answers

<p>Tekstit ilmentävät yhteiskunnallisten prosessien kehittymistä. (C)</p> Signup and view all the answers

Tiede, jossa tieto on suhteellista ja tutkijasta riippuvaista, syntyen tutkimusprosessissa. Tutkija tuottaa tieteellistä tietoa tulkitsemalla lähdeaineistoja.

Tieto ja todellisuus muodostuvat sosiaalisessa ja kielellisessä vuorovaikutuksessa. Kieli on keskeinen tietotuotannon väline.

Kulttuurisesti tuotetuissa teksteissä ei ole yksiselitteisiä merkityksiä, vaan ne ovat tulkinnallisia. Tutkija etsii vastakohtia ja ristiriitoja.

Tutkimusmenetelmä, joka käyttää kielellisiä ja diskursiivisia lähestymistapoja menneisyyden ymmärtämiseen.

Politiikan ajattelua ja diskurssia tutkitaan kielen kautta.

Konstruktivismissa tutkija on aktiivinen tiedon tuottaja

Kieli on keskeinen väline menneisyyden ymmärtämisessä.

Eri ihmisille tai eri aikakausilla tietyn asian merkitys vaihtelee ja näkökulmat ovat eriä.

Diskurssianalyysi tutkii, miten kieli ja kielenkäyttö rakentavat todellisuutta ja luovat merkityksiä. Se kiinnittää huomiota vallan rakenteisiin ja niiden ilmenemiseen kielen kautta.

Narratiivi eli kertomus on yksi diskurssin muodoista. Se järjestää tapahtumia ja ideoita kronologiseen järjestykseen ja luo niille tietyn merkityksen.

Narratologia tutkii kertomisen ja tarinan muotoja ja analysoi, miten kielenkäyttö voi vaikuttaa lukijan tai kuulijan ajatteluun.

Diskurssianalyysiä voidaan soveltaa historiantutkimukseen analysoimalla historian tapahtumia, henkilöitä ja tekstin merkityksiä kielen kautta.

Diskurssianalyyttiselle historiantutkimukselle ovat tyypillisiä tutkimuskysymykset, jotka keskittyvät historiallisiin toimijoihin eli henkilöihin ja instituutioihin ja niiden kielenkäyttöön.

Tutkimusala, joka selvittää menneisyyden poliittisen, yhteiskunnallisen ja tieteellisen keskustelun mahdollisuuksia ja rajoituksia.

Keskittyy aineelliseen todellisuuteen, toimintoihin ja rakenteisiin (ei niinkään kieliin ja diskursseihin).

Kirjoitettu ja puhuttu viestintä, johon sisältyy merkitysten muodostusprosessi sekä eri määritelmät eri näkökulmista.

Diskurssianalyysi, jossa puhujat näkee kulttuurensa tulkeina.

Tarkastelee diskurssia vapaiden yksilöiden vuorovaikutuksella.

Diskurssi voi olla merkityksen muodostusprosessi, käsitteellinen kartta tai hallitseva tietomuoto.

Sanahistorian tutkimus, joka on erilainen kuin käsitehistorian tutkimus.

Kiinnostus käsitteiden kehityksen, käytön, merkitysten muutoksen ja kiistoista merkitysten ympärillä eri aikakausina ja yhteisöissä

Miten käsitteet ovat tulleet käyttöön, miten ne ovat yleistyneet ja vakiinnuttaneet asemansa, miten liitetyt merkitykset ovat muuttuneet, mitä kiistoja on käyty niiden oikeasta käytöstä ja merkityksestä ja millaisia vastakäsitteitä ja synonyymejä on esiintynyt.

Mitä kielenkäyttäjä tarkoitti tietyllä käsitteellä, mitä retorisia keinoja hän käytti ja mitä ne paljastavat hänen asenteistaan ja mielipiteistään.

Kielellinen muutos kumpuaa yleensä yhteiskunnallisesta muutoksesta. Käsitehistoriaa kiinnostaa pitkän aikavälin merkitysten muutos yhteisössä, yksilöllinen toiminta ja näiden vuorovaikutus.

Diskurssianalyysissä voidaan tutkia kielenkäytön tarkoitusperiä tai vaikutuksia. Miksi sanotaan niin kuin sanotaan tai mitä kielellä halutaan saada aikaan?

Diskurssianalyyttisessä historiantutkimuksessa aineisto ja sen saatavuus ovat keskeisiä. Mitä kaukaisempaan menneisyyteen mennään, sitä vaikeampi on jäljittää eri toimijaryhmien diskursseja.

Puhujan ja vastaanottajan välillä on aina jännitteitä ja hierarkkisia eroja. Näihin suhteisiin vaikuttaa myös puhetilanne, yhteiskunta ja kulttuuri.

Genealogia on menetelmä, joka tutkii tiedon ja valtakäytäntöjen historiallisen yhteennivoutumisen kielen kautta

Vaikka diskurssissa puhujia nähdään subjekteina, heidän asemoitumisensa ja valtasuhteensa tutkitaan sen kautta, miten he hyödyntävät diskurssia.

Yksilöiden historialliset ja keholliset kokemukset vaikuttavat heidän toimintaansa keskustelutilanteissa. Nämä kokemukset muokkaavat heidän näkökulmiaan ja ymmärrystään aiheista.

Historiaa tutkivan on hyödyllistä tutustua lähitieteiden menetelmiin, kuten teksti- ja diskurssianalyysiin. Nämä menetelmät voivat täydentää historiantutkimusta tarjoamalla syvällisemmän ymmärryksen menneisyyden kielenkäytöstä ja merkityksistä.

Tekstit luovat ja muokkaavat yhteiskuntien rakenteita, ihmissuhteita ja identiteettejä. Ne ovat keskeinen tutkimusaineisto yhteiskuntien ymmärtämiseen.

Politiikan toiminnalla on myös fyysiset ulottuvuudet, kuten ei-kielelliset kuvalliset symbolit ja joskus myös väkivalta. Nämä elementit toimivat rinnakkain kielen kanssa luoden moninaisen poliittisen ympäristön.

Politiikkaa ei voi rajoittaa pelkästään hallitusten ja poliitikkojen toimintaan. Mitä tahansa ilmiötä, teemaa tai tapahtumaa voidaan pitää poliittisena, jos se herättää keskustelua erilaisista ajattelu- ja toimintavaihtoehdoista.

Politisointi tarkoittaa sitä, että jokin ilmiö, teema, tapahtuma tai kertomus muuttuu poliittiseksi. Se nostaa esiin erilaisia ajattelutapoja ja toimintamuotoja ja saa aikaan yhteiskunnallista keskustelua.

Poliittinen toiminta rakentuu diskursiivisessa ympäristössä. Tämä tarkoittaa, että se on osana kielellistä ja tekstillistä vuorovaikutusta ja ymmärrystä ympäristön asioista.