Johdatus makrotaloustieteeseen

Makrotaloustiede

• Makrotaloustiede tutkii tuotantoa, työttömyyttä, tulonjakoa työntekijöiden välillä, inflaatiota, rahoitusmarkkinoita ja talouksien avoimuutta.
• BKT on bruttokansantuote, joka mitataan tuotantona ja tulona tietyllä aikavälillä, usein vuosi tai vuosineljännes.
• Pitkällä aikavälillä BKT kasvaa vakaasti, mutta lyhyellä aikavälillä suhdannevaihtelut ovat merkittäviä.
• Tulojen jakautuminen tuotannontekijöiden, työvoiman ja pääoman välillä on olennainen osa makrotaloustiedettä.
• Makrotaloustiede tutkii inflaatiota ja rahoitusmarkkinoiden yhteyttä reaalitalouteen.
• Keskeinen kysymys on talouskasvu, eli miksi osa maista on rikkaita ja osa köyhiä.
• Kokonaiskysyntä ja -tarjonta määräävät talouden tasapainon.
• Kokonaiskysyntään vaikuttavat raha- ja finanssipolitiikka.
• Kokonaistarjontaan vaikuttavat työn tarjonta, pääoman määrä ja tuotannontekijöiden käytön tehokkuus.

Kansantalouden tilinpito

• BKT on kokonaistuotannon mitta, joka lasketaan kokonaismenojen, tulojen tai tuotannon avulla rajassa.
• BKT voidaan mitata kolmella tavalla:
  • Lopputuotteiden summana tietyllä alueella, välituotteita ei lasketa mukaan.
  • Arvonlisien summana tietyllä alueella ja ajalla, jolloin arvonlisä on tuotannon arvo vähennettynä välituotteiden arvoilla.
  • Tuotannontekijätulojen summana tietyllä alueella ja ajalla.
• Yritysten liikevaihdot ja BKT ovat eri asioita.
• BKT on arvonlisien summa ja liikevaihdot mittaavat bruttomääräistä myyntiä, joten yritysten koko tulee yliarvioiduksi, kun lukuja verrataan.
• BKT on kaikkien tuotettujen lopputuotteiden ja palveluiden arvo.
  • Nimellinen BKT mittaa tätä arvoa käyttäen tietyn perusvuoden hintoja.
  • Reaalinen BKT mittaa tätä arvoa käyttäen perusvuoden hintoja.
• Inflaatio on kokonaishintatason prosentuaalinen muutos.
  • BKT-deflaattori = Nimellinen BKT / Reaalinen BKT
  • BKT-deflaattori on yksi inflaation mitta.
• Kuluttajahintaindeksi (KHI) mittaa kokonaishintatasoa ja seuraa kotitalouden elinkustannusten nousua. Se lasketaan kaavalla 100 * hinta tässä kuussa / hinta peruskuukautena.
• Pääomahyödykkeiden hinnat sisältyvät BKT-deflaattoriin, eivät KHI:hin; tuontihyödykkeiden hinnat sisältyvät KHI:hin, eivät BKT-deflaattoriin.

Rahoitusmarkkinat

• Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline.
• Rahamäärän muutokset vaikuttavat pitkällä ajalla nimellisiin muuttujiin, kuten hintatasoon ja nimelliseen valuuttakurssiin.
• Kvantiteettiteoria ilmaistaan yhtälöllä MV = PY, jossa M on rahamäärä, V on rahan kiertonopeus, Y on tuotanto ja P on hintataso.
• Cambridgen yhtälö on M = kPY.
• Rahan kysyntä riippuu tuotannosta, ja normaali talouskasvu vaatii rahamäärän kasvattamista.
• Nopea rahan tarjonnan kasvu johtaa inflaatioon.
• Keskuspankki voi kontrolloida inflaatiota pitkällä aikavälillä kontrolloimalla rahamäärää.

Valuuttakurssi

• Nimellinen valuuttakurssi on kahden eri rahayksikön suhteellinen hinta.
  • Esimerkiksi brittiläisessä merkinnässä S = $/€, esim. S = 1,34 tarkoittaa, että yksi euro maksaa 1,34 dollaria.
  • Valuuttakurssin nouseminen tarkoittaa kotimaan valuutan vahvistumista.
  • Toinen merkintätapa on S = €/$, esim. S = 0,75 tarkoittaa, että dollari maksaa 0,75 euroa.
  • EUR/USD on euron hinta dollareissa eli S = $/€, kun taas USD/EUR on dollarin hinta euroissa eli S = €/$.
• Reaalinen valuuttakurssi kuvaa koti- ja ulkomaan hyödykkeiden suhteellista hintatasoa samassa valuutassa.
• Reaalinen valuuttakurssi lasketaan valuuttakurssin ja hintaindeksien avulla.
• Reaalisen valuuttakurssin vahvistuminen heikentää hintakilpailukykyä.
• Nimellinen efektiivinen valuuttakurssi on painotettu keskiarvo maan nimellisestä valuuttakurssista suhteessa muihin maihin.
• Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi voidaan määrittää kuluttajahintaindeksin ja työkustannuksen perusteella.
• Ulkoinen vaihtosuhde on vientihintojen suhde tuontihintoihin, ja sen paraneminen tarkoittaa, että tuonnista tarvitsee maksaa vähemmän viennissä ilmaistuna.
• Sisäinen vaihtosuhde kuvaa suljetun ja avoimen sektorin hyödykkeiden hintasuhdetta.
• Reaalinen valuuttakurssi pysyy muuttumattomana, jos nimellisen valuuttakurssin muutos vastaa inflaatioeroa.
• Yhden hinnan laki: Samaa hyödykettä tulisi myydä samalla hinnalla eri maissa, kun hinnat ilmaistaan samassa valuutassa.
• Absoluuttinen PPP (ostovoimapariteetti): hintatasot ovat samat eri maissa, SP = P*.
• Suhteellinen PPP: reaalinen valuuttakurssi on vakio, mutta maiden hintatasot voivat erota toisistaan.

Intertempotaalinen budjettirajoite ja kulutus

• Kulutuksen ja tulojen välillä on vahva riippuvuus.
• Kulutuksen ja varallisuuden välillä on myös riippuvuus.

Kpl 9: Raha ja Pankit

• Raha on varallisuusesine: hyödykeraha (kulta), paperiraha, kryptovaluutta (perustuu luottamukseen).
• Rahan tehtävät ovat vaihto, arvon säilyttäminen ja laskentayksikkö.
• Rahamääriä:
  • M0: liikkeellä oleva raha (setelit ja kolikot)
  • M1: kierrossa oleva valuutta, esim. käteistalletukset
  • M2: M1 + määräaikaistalletukset säästötili
  • M3: M2 suuremmat, kiinteän ajan talletukset + tilejä muissa rahoituslaitoksissa
• Monien ekonomistien mielestä rahamääräaggregaatit eivät ole enää hyödyllisiä rahapolitiikan indikaattoreita.
• Rahan kysyntä riippuu negatiivisesti korosta ja positiivisesti nimellisestä BKT:stä (M^D = kL(i, PY)).
• Pankkien maturiteettitransformaatio eli lyhytaikaisten talletusten muuttaminen pitkäaikaisiksi lainoiksi altistaa ne kriiseille.
• Keskuspankki voi kontrolloida inflaatiota pitkällä aikavälillä kontrolloimalla rahamäärää.

Rahapolitiikka

• Korkojen, rahamäärän ja valuuttakurssin ohjaamista rahapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Tärkein instrumentti on ohjauskorko.
• Supistuva rahapolitiikka johtaa tuotannon laskemiseen.
• Ohjauskoron vaikutus huomataan vasta viiveellä.
• Kolme tavoitetta: hintavakaus, makrotaloudellinen vakaus ja rahoitusmarkkinoiden vakaus.
• Stabilisaatiopolitiikalla pyritään vähentämään tuotannon ja työllisyyden vaihteluita lyhyellä ajalla.
• Rahapolitiikka on joustava stabilisaatiopolitiikan keino.
• EKP:n ensisijainen tavoite on hintavakauden ylläpitäminen.
• Interbank-korko on rahoituslaitosten välinen korko, rahamarkkinakorko.
• Euriborkorko on suurten pankkien toisilleen antamien euromääräisten luottojen korko, joka on normaalisti suurempi kuin EKP:n ohjauskorko.
• Eoniakorko on pankkien välisten euromääräisten yön yli markkinoiden efektiivinen korko, joka seuraa läheisesti EKP:n korkoa.
• Taylorin periaate: inflaation noustessa inflaatiotavoitetta suuremmaksi, keskuspankin tulee nostaa ohjauskorkoa enemmän kuin yhden suhteessa yhteen.
• Suhdanteiden suuri lieventyminen: BKT:n kasvun ja inflaation volatiliteetin väheneminen.

Kpl 11: Makrotalouden tasapaino lyhyt aikaväli

• Suhdannevaihtelut tarkoittavat kokonaistaloudellisen aktiviteetin BKT:n vaihtelua trendinsä ympärillä (nousu- ja laskusuhdanteet).
• Makrotaloustieteen syntynä pidetään JM Keynesin yleistä teoriaa jossa laman syynä oli kokonaiskysynnän lasku.
• IS-TR malli, Vienti X riippuu ulkomaisesta kysynnästä A Y.
• IS-käyrä on nimelliskoron i ja tuotannon y yhdistelmät, joilla hyödykemarkkinat ovat tasapainossa.
• Keynesiläinen oletus: hinnat ovat jäykkiä lyhyellä ajalla eli inflaatio on nolla.
• TR-käyrä edustaa keskuspankin käyttäytymistä, käyrä liikkuu vain jos politiikkaa muutetaan.
• Rahapolitiikkashokit siirtävät TR-käyrää.

Kpl 12: Valuutta

• Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden tasapaino: Jos koti- ja ulkomaan korot eivät ole samat, pääomaa virtaa toiseen maahan niin kauan kunnes korot ovat samat.
• Kelluva valuuttakurssi: nimellinen valuuttakurssi saa vapaasti määräytyä markkinoilla ja sen arvo vaihtelee taloustilanteen mukaan.
• Kiinteä valuuttakurssi: keskuspankki määrittelee valuuttakurssin ja tarpeen vaatiessa myy tai ostaa kotimaan valuuttaa pitääkseen valuuttakurssin tavoitellulla tasolla.
• Revalvaatio on valuutan ulkoisen arvon nostamista ylöspäin.
• Devalvaatio tarkoittaa valuutan ulkoisen arvon heikkenemistä alaspäin.
• Nimelllisen valuuttakurssin devalvoiminen devalvoi reaalista valuuttakurssia, maan kilpailukyky paranee. Siirtää IS-käyrää oikealle.
• Ekspansiivinen rahapolitiikka ei lisää maailman kysyntää, se vain siirtää kysyntää ulkomaisista hyödykkeistä kotimaisiin.
• IS-käyrän paikka muuttuu reaalisen valuuttakurssin muuttuessa.

Mundell-Fleming-malli

• Se selittää, miten ulkomaankauppa ja valuuttakurssi vaikuttavat talouden politiikkaan.
• Maalla ei voi olla vapaita pääoman liikkeitä, itsenäistä rahapolitiikkaa ja kiinteää kurssia samanaikaisesti.
• Kiinteä valuuttakurssi sitoo rahapolitiikkaa ja estää liiallista rahamäärän kasvua ja nopeaa inflaatiota ja altistaa maan shokeille.
• Kelluva valuuttakurssi antaa mahdollisuuden toteuttaa matalaa ja vakaata inflaatiota ja tuotannon stabiloiminenja suojaa maan shokeilta.

Historia Suomen lama

• Suomen talous koki syvän laman 1990-luvun alussa, joka juontaa juurensa 1980-luvun lopun talouden ylikuumenemiseen. Tuolloin haluttiin kiinteä valuuttakurssi.
• IFM pysyy vakiona ja IS-käyrä siirtyy vasemmalle, Suomen tuotanto laskee.
• Pankkikriisi oli osa lamaa, ja se johtui pitkälti korkeista koroista, huonoista sijoituksista.

KPL 13 Tuotanto, työllisyys ja inflaatio

• Inflaatio on ollut tyypillinen ominaisuus talouksille modernina aikana.
• Pitkä aika: pystysuora, ei trade-offia työttömyyden ja inflaation välillä, tarjontakäyrä on myös pystysuora.
• Lyhyt aika: AS-käytä nousee ylöspäin; rationaalisten odotusten mukaan inflaatio ja inflaatioerotukset eivät voi erota systemaattisesti: ero on väliaikainen ja odottamaton.

14: Kokonaiskysyntä AD ja tarjonta AS

• Ostovoimapariteetti PPP tarkoittaa, että reaalinen valuuttakurssi RER on vakio
• Pitkällä ajalla kiinteiden kurssin tapauksessa hintatasojen pitää muuttua samassa suhteessa -> kotimaan inflaatio = ulkomaan inflaatio, pitkän ajan AD on vaakasuora
• Kokonaiskysyntää kasvattavat shokit siirtävät IS- ja AD-käyrää oikealle

Euroalueen talouskriisi

• Euroalueen 2008-09 talouskriisin taustalla oli useita tekijöitä, joista usein keskustellaan vähemmän kuin seurauksista, kuten pelastuspaketeista ja velkakriiseistä.
• Ongelmamaiden vaihtotaseen alijäämän kasvu ja Saksan ylijäämän lisääntymiseen.
• AS-AD-mallin mukaan kysyntäshokit vaikuttavat sekä tuotantoon että inflaatioon