VEPE5tiiviste.pdf

Siirtohinnoittelu – mitä se tarkoittaa? PÄHKINÄNKUORESSA Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelua. – kyse konsernin sisäisten transaktioiden (eli liiketoimien) hinnoittelusta – Liiketoimet tulee hinnoitella markkinaehtoisesti (= hinto...

Siirtohinnoittelu – mitä se tarkoittaa? PÄHKINÄNKUORESSA Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelua. – kyse konsernin sisäisten transaktioiden (eli liiketoimien) hinnoittelusta – Liiketoimet tulee hinnoitella markkinaehtoisesti (= hintojen tulee vastata toisistaan riippumattomien osapuolten välistä hinnoittelua) – Miksi? Toisistaan riippumattomat osapuolet eivät lähtökohtaisesti esim. myy toisilleen tuotteita alle markkinahinnan tai veloita ylisuuria korkoja jne. Konsernien sisäisissä transaktioissa ei voida antaa veloituksetta (ja verottomasti!) toiselle konserniyhtiölle tuotteita tai tarjota rahoituspalveluja alihintaan jne. 3 Siirtohinnoittelu – mitä se tarkoittaa? PÄHKINÄNKUORESSA Tyypillisesti siirtohinnoittelu koskee rajat ylittäviä liiketoimia, periaatteessa myös kotimaisten yritysten välisiä Käytännössä rajat ylittävät merkittävämpiä, koska niillä merkitystä valtioiden verotulojen jakautumiseen – Kotimaisissa liiketomissa siirtohinnoitteluoikaisu ei (yleensä) lisää valtioiden verotuloja → Siirtohinnoittelussa kyse verotulojen jakamisesta vähintään kahden valtion välillä 4 Siirtohinnoittelu – mitä se tarkoittaa? ERITTÄIN YKSINKERTAISTETTUNA A Oy A GmbH 5 Auton renkaita valmistavan A-konsernin emoyhtiö Suomessa ja sillä on tytäryhtiöitä mm. Suomessa ja Saksassa. Suomalainen tytär A Oy valmistaa auton renkaita Suomessa. Saksalainen tytär A GmbH myy A Oy:n valmistamat autonrenkaat eteenpäin asiakkaille. A GmbH maksaa A Oy:ltä myytäväksi ottamistaan renkaista markkinaehtoisen korvauksen (ei alieikä ylihinnoittelua) Siirtohinnoittelu – mitä se tarkoittaa? PÄHKINÄNKUORESSA Liiketoimen markkinaehtoisen hinnan määrittäminen ja osoittaminen? 1. Tunnistetaan, mistä liiketoimesta kysymys 2. Liiketoimea verrataan riippumattomien osapuolten välisiin liiketoimiin ja niiden ehtoihin markkinaehtoisen hinnan määrittämiseksi Ko. konsernin sisäisen liiketoimen tulee olla vertailukelpoinen riippumattomien osapuolten välisen liiketoimen kanssa Ei edellytetä identtisyyttä, riittää samankaltaisuus – Vertailukelpoisia, kun erot eivät vaikuta tarkasteltavaan tekijään (hinta / kate / tunnusluku) tai erot voidaan poistaa oikaisuilla (adjustments) 6 Siirtohinnoittelu – mitä se tarkoittaa? PÄHKINÄNKUORESSA Vertailukelpoisuuden kriteerit (OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaisesti) – sopimusehdot – osapuolten toiminnot, varat ja riskit – siirretyn omaisuuden tai tarjotun palvelun ominaispiirteet – osapuolten ja markkinoiden taloudelliset olosuhteet – osapuolten liiketoimintastrategiat Tarkastellaan yhtiö- ja liiketoimikohtaisesti (poikkeuksellisesti liiketoimien yhdistäminen) 7 Siirtohinnoittelu MARKKINAEHTOPERIAATE (arm’s length principle) Siirtohinnoittelussa kysymys on sellaisista hinnoitteluperiaatteista, joiden mukaiset erät hyväksytään veronalaiseksi tuloksi saajan kotivaltiossa ja vastaavuusperiaatetta noudattaen vähennyskelpoiseksi menoksi maksajan kotivaltiossa. Lähtökohdaksi konserniyritysten sisäisille liiketoimille on asetettava riippumattoman osapuolen näkökulma. Verotuksessa kansainvälisen konserniin kuuluvia yhtiötä tarkastellaan erillisinä yhtiöinä. Tämä edellyttää tulojen ja menojen allokoimista oikealle konserniyhtiölle oikean suuruisesti. Näiden tulojen ja menojen allokoinnissa on noudatettava sellaisia ehtoja, joiden mukaisesti riippumattomat osapuolet toimisivat vastaavassa tilanteessa. Kansainvälisen konsernin siirtohinnoittelussa on noudatettava markkinaehtoperiaatteen vaatimusta. Siirtohinnoittelu KANSAINVÄLINEN VERO-OIKEUS Siirtohinnoittelun tarkastelu perustuu ensisijaisesti kansainvälisen vero-oikeuden alaan, joka jakautuu valtioiden väliseen verosopimusoikeuteen sekä valtioiden sisäiseen lainsäädäntöön Kansainvälisen vero-oikeuden normiston lisäksi EU-jäsenvaltioissa tulee huomioida EU-vero-oikeuden vaikutus kansainvälisen konsernin siirtohinnoitteluun esim. direktiivien osalta. Myös EUT-ratkaisuilla on merkitystä. Markkinaehtoperiaatteesta määritetään sekä verosopimuksen 9 artiklassa että Suomen kansallisessa lainsäädännössä (VML 31 §) Yleensä eri maiden kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvä voitonoikaisua koskeva normi pohjautuu OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklaan – näin on myös Suomessa Markkinaehtoperiaate on kansainvälinen standardi, jota noudatetaan eri valtioissa Siirtohinnoittelu – mitä se tarkoittaa? Karkea esimerkki (2/2) Kumpi tilanne markkinaehtoinen? Vain yhden esimerkin (C Oy ja B S.a.r.l. vs. A Oy ja A GmbH) perusteella ei ole mahdollista tehdä johtopäätöstä. Verrokkeja tulisi olla huomattavasti enemmän. Kuinka paljon? Tarkoituksena havainnollistaa: konsernien tulee käyttää sisäisten liiketoimien hinnoittelussa vastaavia hintoja kuin toisistaan riippumattomat osapuolet käyttävät. ENTÄ, JOS…. Mitä seuraa, jos A-konsernin katsotaan hinnoitelleen myymänsä tuotteet alle tai yli markkinaehtoisen tason? → Tähän palataan vielä 11 Siirtohinnoittelu MARKKINAEHTOISUUS, SIIRTOHINNOITTELUOIKAISUT… MIKSI Miksi konsernit eivät voi hinnoitella konsernin sisäisiä liiketoimia haluamallaan tavalla? Miksi liiketoimien täytyy olla markkinaehtoisia? Siirtohinnoittelu MARKKINAEHTOISUUS, SIIRTOHINNOITTELUOIKAISUT… MIKSI Valtioilla haasteena pitää verotulot itsellään → havaittiin, että yritykset siirtävät mielellään voittojaan verotettavaksi matalien veroasteiden maihin Siirtohinnoittelusäännöksillä pyritään estämään veropako → sisäinen hinnoittelu oltava markkinaehtoista Milloin siirtohinnoitteluasiat tulevat ajankohtaisiksi? Etuyhteyden muodostuminen (VML 31 §:n 4 mom) Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos liiketoimen osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta liiketoimen molemmissa osapuolissa. Osapuolella on määräysvalta toisessa osapuolessa silloin, kun: 1) se välittömästi tai välillisesti omistaa yli puolet toisen osapuolen pääomasta; 2) sillä välittömästi tai välillisesti on yli puolet toisen osapuolen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä; 3) sillä välittömästi tai välillisesti on oikeus nimittää yli puolet jäsenistä toisen yhteisön hallitukseen tai siihen verrattavaan toimielimeen tai toimielimeen, jolla on tämä oikeus; tai 4) sitä johdetaan yhteisesti toisen osapuolen kanssa tai se muutoin voi tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa toisessa osapuolessa. Mitä 1 momentissa säädetään, noudatetaan myös yrityksen ja sen kiinteän toimipaikan välisissä toimissa. 15 VML 31 §:n 1-2 mom. (1142/2021) Jos verovelvollisen ja häneen etuyhteydessä olevan osapuolen välisessä liiketoimessa on sovittu ehdoista tai määrätty ehtoja, jotka poikkeavat siitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu, ja verovelvollisen elinkeinotoiminnan tai muun toiminnan verotettava tulo on tämän johdosta jäänyt pienemmäksi tai tappio on muodostunut suuremmaksi kuin se muutoin olisi ollut, lisätään tuloon määrä, joka olisi kertynyt ehtojen vastatessa sitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu. Arvioitaessa 1 momentin sisältämän markkinaehtoperiaatteen mukaisesti sitä, onko etuyhteydessä olevien osapuolten välisessä liiketoimessa sovittu tai määrätty ehtoja riippumattomien osapuolten ehdoista poikkeavasti, tunnistetaan asiaankuuluvat kaupalliset tai rahoitukselliset suhteet ja näihin suhteisiin vaikuttavat taloudellisesti olennaiset erityispiirteet, joita ovat sopimusehdot, osapuolten toiminnot, varat ja riskit, siirretyn omaisuuden tai tarjotun palvelun ominaispiirteet, osapuolten ja markkinoiden taloudelliset olosuhteet sekä osapuolten liiketoimintastrategiat. Näiden seikkojen perusteella määritetään liiketoimi sen tosiasiallisen sisällön mukaisena. 16 VML 31 §:n 3 mom. (1142/2021) Jos poikkeuksellisissa olosuhteissa, 1 momenttia sovellettaessa, etuyhteydessä olevien osapuolten välinen, 2 momentin mukaisesti määritetty liiketoimi poikkeaa siitä, mitä taloudellisesti järkevästi toimivat, toisistaan riippumattomat osapuolet vastaavissa olosuhteissa sopisivat, se voidaan sivuuttaa ja tarvittaessa korvata toisella, markkinaehtoperiaatteen mukaisella liiketoimella. Sivuuttamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei määritetylle liiketoimelle, joka oltaisiin sivuuttamassa, voida vahvistaa markkinaehtoperiaatteen mukaista hintaa, kun otetaan huomioon kunkin osapuolen näkökulma ja realistiset vaihtoehdot päätöksentekohetkellä. Korvaava liiketoimi määritetään 2 momentin mukaisesti ja sen on oltava mahdollisimman samankaltainen sivuutettavan liiketoimen kanssa. 17 Siirtohinnoittelu Liiketoimet Siirtohinnoittelussa hinnoitellaan konserniyhtiöiden välisiä liiketoimia Liiketoimet hinnoitellaan siirtohinnoittelumenetelmillä Liiketoimet tyypillisesti: – – – – – aineellinen omaisuus aineeton omaisuus palvelut rahoitus liiketoiminnan uudelleenjärjestelyt 18 Siirtohinnoittelu Liiketoimet Aineellinen omaisuus esim. – yhtiön käyttöomaisuus (koneet, kalusto) tai – vaihto-omaisuus (valmiit tuotteet, puolivalmisteet, raakaaineet…) – Koneet ja kalusto liittyvät yleensä liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn (esim. tuotantotoiminta siirtyy toiseen valtioon ja koneet siirretään mukana) Tavarakaupan siirtohinnoittelussa tavallisesti kyse valmistusyhtiön ja myyntiyhtiön välisestä liiketoimesta 19 Siirtohinnoittelu Liiketoimet Aineeton omaisuus esim. – – – – – Patentit Tavaramerkit Lisenssit know-how Liikesalaisuudet 20 Siirtohinnoittelu Liiketoimet Palveluliiketoimet esim. – – – – Myynti- ja markkinointipalvelut Tuotekehityspalvelut Rahoituspalvelut Varsinaisen liiketoiminnan ulkopuoliset palvelut / tuki- ja hallintopalvelut (esim. HR, kirjanpito, IT…) 21 Siirtohinnoittelu Liiketoimet Rahoitusliiketoimet esim. – Lainajärjestelyt Konsernin keskitetty rahoitus yhteen yhtiöön, cash pool… → konserniyhtiöt lainaavat tarvitsemansa varat konsernin sisältä Konserniyhtiöiden väliset velkasuhteet (ei keskitettyä rahoitusta) – Takaukset ja vakuusjärjestelyt esim. emo takaa tyttärensä lainan (markkinaehtoisuus edellytyksenä) 22 Siirtohinnoittelu Liiketoimet Liiketoiminnan uudelleenjärjestely – – – – Esim. yrityskauppojen yhteydessä Toimintojen keskittäminen yhteen konserniyhtiöön Aineellisten / aineettomien varojen siirtäminen toiseen yhtiöön Liiketoiminnan siirtäminen toiseen valtioon 23 Siirtohinnoittelu Siirtohinnoittelumenetelmät (1/2) Siirtohinnoittelumenetelmät ovat konsernin tapa osoittaa liiketoimiensa hinnoittelun markkinaehtoisuus Siirtohinnoittelumenetelmillä tarkoitetaan OECD:n siirtohinnoitteluohjeissa (OECD transfer pricing guidelines) mainittuja menetelmiä Siirtohinnoittelumenetelmiä ei ole määritelty Suomen sisäisessä lainsäädännössä → OECD:n siirtohinnoitteluohjeet lähteenä 24 Siirtohinnoittelu Siirtohinnoittelumenetelmät (2/2) OECD:N SIIRTOHINNOITTELUMENETELMÄT 1. Markkinahintavertailumenetelmä (CUP) 2. Jälleenmyyntihintamenetelmä (RPM) 3. Kustannusvoittolisämenetelmä (Cost+) 4. Liiketoiminettomarginaalimenetelmä (TNMM) 5. Voitonjakamismenetelmä (PL) Siirtohinnoittelumenetelmistä riittävää muistaa, että – Useita hinnoittelumenetelmiä (menetelmien nimiä ei tarvitse muistaa ulkoa) 25 Siirtohinnoittelu ja sen raportointi Markkinaehtoperiaatteen noudattaminen Siirtohinnoittelun dokumentointi Siirtohinnoitteludokumentaation esittäminen veroviranomaisille (Myös maakohtainen raportointi (ei käsitellä luennolla)) 26 Siirtohinnoitteludokumentointi VML 14 a § 1 mom: Verovelvollisen on laadittava kirjallinen selvitys verovuoden aikana 31 §:ssä tarkoitetussa etuyhteydessä tekemistään liiketoimista, joissa liiketoimen toinen osapuoli on ulkomaalainen, sekä ulkomaalaisen yrityksen ja sen Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan välisistä toimista (siirtohinnoitteludokumentointi). (…) → Verovelvollisen: Suomessa verovelvollisen yhtiön laadittava → Ulkomaalainen: EU:n ulkopuoliset ja EU-valtiot 27 Siirtohinnoitteludokumentointi Dokumentoinnilla osoitetaan veroviranomaisille etuyhteysliiketoimien hinnoittelun markkinaehtoisuus Verovelvolliselle suojaa siirtohinnoitteluoikaisujen ja kaksinkertaisen verotuksen varalta Helpottaa veroviranomaisten verovalvontaa Laadittava jokaiselta verovuodelta erikseen (kerran laadittua dokumentointia voidaan päivittää vuosittain) 28 Siirtohinnoitteludokumentointi VML 14 a § 2 ja 3 mom: Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä ei edellytetä siirtohinnoitteludokumentointia. Pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan yritystä: 1) jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 henkilöä; 2) jonka liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa; ja 3) joka täyttää mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitetut yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkit. 29 Siirtohinnoitteludokumentointi VML 14 a § 2 ja 3 mom: Vain suuret yhtiöt dokumentointivelvollisia Jos yksikin kynnysarvoista 1–3 täyttyy → dokumentointi Täyttyvätkö kynnysarvot? Tarkastelu konsernin ylimmän emoyhtiön konsernitilinpäätöksen liikevaihdon ja taseen perusteella (+ henkilöstömäärä). 30 Siirtohinnoitteludokumentointi Pääsääntö: Kynnysarvo(t) tulee täyttyä kahtena peräkkäisenä tilikautena. Dokumentointi vasta toiselta peräkkäiseltä ylitysvuodelta. Kynnysarvo täyttyy vv. 2021 ja 2022 → dokumentointi vv. 2022 Poikkeuksena mm. yrityskauppatilanteet, jolloin dokumentointi heti yrityskaupan teosta lähtien Dokumentointivelvoite lakkaa, jos kynnysarvo(t) alitetaan kahtena peräkkäisenä tilikautena 31 Siirtohinnoitteludokumentointi Pienet ja keskisuuret vapautettu dokumentoinnista kustannussyistä (ei kohtuullista vaatia verotulojen turvaamisen intressiin verrattuna) Huom. Vaikkei verovelvollinen olisi dokumentointivelvollinen → markkinaehtoperiaatetta noudatettava! – Verotusta voidaan oikaista siirtohinnoitteludokumentaatiovelvoitteesta huolimatta 32 Siirtohinnoitteludokumentointi Dokumentoinnin edellytykset valtiokohtaisia (sisältö, kieli, milloin toimitettava verohallinnoille, onko toimitettava oma-aloitteisesti vai ainoastaan pyynnöstä jne…) Suomessa: – Dokumentointia ei liitetä veroilmoitukseen – Toimitettava VH:lle pyynnöstä 60 pv kuluessa (lisäaika mahdollinen) – Laadittava suomi/ruotsi/englanti – Dokumentoinnin laiminlyönnit? Enintään 25 000 e veronkorotus (mm. kun ei toimita tai täydennä dokumentointia määräajassa, VML 32 §:n 1 mom 2 k ja 32 a §:n 8 mom) 33 Siirtohinnoitteludokumentointi Mitä tietoja dokumentoinnin sisällettävä? Ks. VML 14 b § Tietoja konsernista ja verovelvollisesta esimerkiksi: 1) organisaatiorakenne 2) kuvaus liiketoiminnasta; 3) kuvaus aineettomaan omaisuuteen liittyvästä toiminnasta, rahoitustoiminnasta 4) tilinpäätös 5) tiedot etuyhteysliiketoimista 6) kuvaus siirtohinnoittelumenetelmästä ja sen soveltamisesta Jne. 34 Siirtohinnoitteluriitojen ratkaisu ja siirtohinnoittelun ennakolliset kannanotot Jälkikäteiset siirtohinnoitteluoikaisut ja veronviranomaisten ennakolliset kannanotot Jälkikäteinen puuttuminen – Siirtohintaoikaisut Ennakolliset kannanotot – Ennakkoratkaisu ja ennakollinen keskustelu – APA Muutoksenhakuprosessit – Kansallisissa hallintotuomioistuimissa – MAP 35 Siirtohintaoikaisut Veroviranomainen (Suomessa Verohallinto) ei pidä yhtiön siirtohinnoittelua markkinaehtoisena → oikaisee yhtiön verotusta markkinaehtoiseksi katsomalleen tasolle → johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, ellei liiketoimen osapuolena olevan toisen maan veroviranomainen tee vastaoikaisua 36 Ennakolliset keskustelut ja ennakkoratkaisut Myös siirtohinnoittelukysymyksissä voidaan pyytää ennakollista kannanottoa Käydään esim. Yritysjärjestelyjen yhteydessä (siirtohinnoittelumallin muutos) Sitovat vain Suomen veroviranomaisia 37 APA ja MAP-prosessit APA etukäteinen MAP jälkikäteinen Kummassakin pyritään poistamaan kaksinkertainen verotus valtioiden viranomaisten välisin neuvotteluin Soveltuuko APA tai MAP verovelvollisen tapaukseen → Keskustelu veroviranomaisen kanssa etukäteen 38 APA Advance Pricing Agreement Siirtohinnoittelun ennakkosopimus verosopimusvaltioiden välillä Toimivaltaisten viranomaisten neuvottelema sopimus verotusoikeuden jakautumisesta (Suomessa Verohallinto) Verovelvolliselle etukäteen varmuus siitä, miten ennakkosopimuksen piiriin kuuluvien liiketoimien hinnoittelua kohdellaan tuloverotuksessa → Vältetään kaksinkertainen verotus 39 APA Ennakkoratkaisulla yhtiö saa varmuuden verokohtelusta Suomessa, muttei tiedä toisen valtion veroviranomaisten ratkaisua APA:ssa yhtiö saa tiedon kummaltakin valtiolta → Sitoo valtioiden viranomaisia APA perustuu Suomen verosopimusmääräyksiin keskinäisestä sopimusmenettelystä (poistetaan kaksinkertainen verotus) Yhtiöaloitteisuus → Yhtiön tulee tehdä APA-hakemus kumpaankin valtioon 40 APA APA:ssa voidaan sopia mm. – Siirtohinnoittelumentelmästä – Verrokeista – Mahdollisista oikaisuista Tehdään määräajaksi (sopimuskaudeksi) → APA voidaan kuitenkin uusia (yhtiön tulee hakea) APA ei sido, jos todelliset olosuhteet eivät vastaa hakemuksessa kerrottua 41 MAP Keskinäinen sopimusmenettely (Mutual Agreement Procedure, MAP) Neuvottelu kahden (tai useamman) verosopimusvaltion toimivaltaisten viranomaisen välillä Pyritään poistamaan kaksinkertainen verotus Perustuu joko Suomen verosopimusten keskinäistä sopimusmenettelyä koskeviin artikloihin (OECD:n malliverosopimuksen 25 artikla), EU:n arbitraatioyleissopimuksen 90/436/ETY tai veroriitojen ratkaisumekanismeista Euroopan unionissa annetun neuvoston direktiivin EU 2017/1852 mukaiseen menettelyyn. 42 MAP Suomen veroviranomainen voi käydä MAP-neuvottelun, jos toinen valtio on EU-valtio tai valtio on EU:n ulkopuolinen, mutta valtioilla on verosopimus Valitus on jätettävä määräajassa Verohallinnolle. Määräaika riippuu verovelvollisen valitsemasta keskinäisestä sopimusmenettelystä (verosopimusmenettely, EU:n riitojenratkaisumenettely, EU:n arbitraatiomenettely) 43 Siirtohinnoittelu ja oikeuskäytäntö Vuosia kestävät prosessit. esim. KHO 2016:71 – – – – Verovuosi 2006 → Verohallinnon verotuksen oikaisu v. 2011 Verotuksen oikaisulautakunnan päätös v. 2012 Hallinto-oikeuden ratkaisu v. 2014 KHO:n päätös v. 2016 (yhtiön valitus hylättiin) Oikeudenkäynnit perustuvat tyypillisesti laajaan materiaaliin ja KHO:n päätökset ovat pitkiä 45 OECD:n malliverosopimuksen 9(1) artikla 9 artikla. Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset 1) Milloin a) sopimusvaltion yritys välittömästi tai välillisesti osallistuu toisen sopimusvaltion yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistaa osan sen pääomasta, taikka b) samat henkilöt välittömästi tai välillisesti osallistuvat sekä sopimusvaltion yrityksen että toisen sopimusvaltion yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistavat osan niiden pääomasta, ja jos jommassakummassa tapauksessa yritysten välillä kauppa- tahi rahoitussuhteissa sovitaan ehdoista tai määrätään ehtoja, jotka poikkeavat siitä, mistä riippumattomien yritysten välillä olisi sovittu, voidaan kaikki tulo, joka ilman näitä ehtoja, mutta näiden ehtojen vuoksi ei ole sille kertynyt, lukea tämän yrityksen tuloon ja verottaa siitä tämän mukaisesti. OECD:n siirtohinnoitteluohjeet OECD:n siirtohinnoitteluohjeet ohjeistavat markkinaehtoperiaatteen sisältökysymyksissä Käytännössä OECD:n siirtohinnoitteluohjeet ovat merkittävin markkinaehtoisuuden tulkintastandardi Suomessa OECD:n siirtohinnoitteluohjeet ovat merkittävässä asemassa 48