400 kV YVA-Raportti PDF

Ympäristövaikutusten Arviointiraportti (YVA) 400 kV Voimajohto Pyhänselkä (Muhos) - Tornion Seutu (Ruotsi) 1\. Johdanto Tässä raportissa käsitellään Fingrid Oyj suunnitteleman 400 kV voimajohdon ympäristövaikutusten arviointia, joka kulkee Pyhänselän (Muhos) ja Tornion alueen välillä. Hankkeen t...

Ympäristövaikutusten Arviointiraportti (YVA) 400 kV Voimajohto Pyhänselkä (Muhos) - Tornion Seutu (Ruotsi) 1\. Johdanto Tässä raportissa käsitellään Fingrid Oyj suunnitteleman 400 kV voimajohdon ympäristövaikutusten arviointia, joka kulkee Pyhänselän (Muhos) ja Tornion alueen välillä. Hankkeen tavoitteena on lisätä sähkön siirtokapasiteettia Suomen ja Ruotsin välillä vastaamaan tulevaisuuden sähkön tuontitarvetta Pohjoismaista. Voimajohto parantaa myös alueen sähkönjakeluverkon vakautta ja luotettavuutta. Hankkeen tausta ja tarkoitus: Tavoite: Lisätä sähkön tuontia Ruotsista Suomeen ja parantaa sähköverkon kapasiteettia. Reittivaihtoehdot: Kolme vaihtoehtoa Muhokselta Iihin ja kaksi vaihtoehtoa Simossa, sekä vaihtoehto, jossa voimajohto jätetään rakentamatta (0-vaihtoehto). Arviointiohjelma: Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan YVA-prosessin mukaisesti. 2\. Hankkeen kuvaus Fingrid Oyj suunnitelma on rakentaa 400 kV voimajohto, joka yhdistää Pyhänselän (Muhos) ja Tornion alueen. Hankkeen tarkoituksena on parantaa sähkön siirtokapasiteettia ja vastata kasvavaan sähkön tuontitarpeeseen Pohjoismaista. Tämä on osa laajempaa energian siirtoverkon kehittämistä, joka tukee kestävän energian käytön lisääntymistä ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Reittivaihtoehdot ja hankkeen sijainti: Reittivaihtoehto A: Pyhänselkä - Petäjäskoski - Pikkarala - Keminmaa (nykyisten linjojen rinnalla tai yhteispylväitä). Reittivaihtoehto B: Muhos - Hannusperä - Yli-Olhava (uusi maastokäytävä). Reittivaihtoehto C: Muhos - Yli-Olhava (täysin uusi maastokäytävä). Simon alue: Yli-Olhava - Kukkolan reitti (nykyinen linjaus tai kiertävä reitti). Johtoalueen leveys: Uudessa maastokäytävässä: 42 metriä. Nykyisten linjojen rinnalla: 75 metriä. Molemmin puolin 10 metrin leveä reunavyöhyke. 3\. YVA-prosessin kuvaus ja tausta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) käynnistettiin vuonna 2000, ja se oli nähtävillä eri kuntien virastoissa ja kirjastoissa. YVA-prosessin aikana arvioitiin voimajohdon eri reittivaihtoehtojen ympäristövaikutuksia, kuten vaikutuksia maankäyttöön, luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten elinympäristöön. YVA-prosessin vaiheet: Arviointiohjelma (2000): Arviointiohjelma saapui viranomaiselle 2.5.2000, ja se oli nähtävillä 15.5.-30.6.2000. Kuulutukset ja yleisötilaisuudet (2000): Yleisötilaisuudet pidettiin eri paikkakunnilla, joissa käsiteltiin hankkeen vaikutuksia ja saatiin palautetta. Arviointiselostus (2001): YVA-arviointiselostus oli nähtävillä 2.5.-22.6.2001. 4\. Ympäristövaikutusten arviointi Tässä osiossa käsitellään hankkeen mahdollisia ympäristövaikutuksia eri osa-alueilla. 4.1 Maankäyttö ja alueen käyttö Voimajohdon rakentaminen vaikuttaa alueen maankäyttöön ja maisemaan. Uuden maastokäytävän rakentaminen muuttaa alueen käyttöä ja saattaa rajoittaa metsätaloutta tai maataloutta joillakin alueilla. Vaikutukset maatalouteen ja metsätalouteen: Johtoalueen käyttö voi estää viljelyn tai metsänhoidon joillakin alueilla. Lisäksi rakennustyöt voivat aiheuttaa tilapäistä maankäytön häiriötä. Maisemavaikutukset: Uuden voimajohdon rakentaminen voi muuttaa alueen maisemaa, erityisesti, jos se kulkee suojelualueiden tai kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden lähellä. 4.2 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit Voimajohdon reitti voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen erityisesti, jos se kulkee metsissä, suojelualueilla tai muiden herkempien ekosysteemien läpi. Eläimistö ja kasvilajit: Johtoalueen raivaaminen voi vaikuttaa alueella elävien eläin- ja kasvilajien elinympäristöihin. Suojelualueiden tai arvokkaiden luontoalueiden läheisyys voi edellyttää erityistä huomiota suojelutoimiin. Vaikutukset vesistöihin ja kosteikkoihin: Mikäli voimajohto kulkee vesistöjen tai kosteikkojen lähellä, on tärkeää arvioida mahdolliset vaikutukset vesiekosysteemeihin. 4.3 Ihmisten elinympäristö ja terveys Voimajohdon rakentaminen voi vaikuttaa asukkaiden elinympäristöön ja terveyteen. Meluhaitat ja esteettiset vaikutukset: Rakennusvaiheessa ja myöhemmin käyttöönottovaiheessa voi syntyä melua ja visuaalisia vaikutuksia asuinalueilla. Tällöin on tärkeää arvioida, kuinka voimajohto vaikuttaa asukkaiden elämänlaatuun. Terveysvaikutukset: Vaikka tutkimukset eivät ole vahvistaneet voimajohtojen sähkökenttien terveydelle aiheuttamia merkittäviä riskejä, on tärkeää huomioida mahdolliset huolenaiheet alueen asukkaille. 4.4 Veden ja ilmanlaatu Hankkeen rakentaminen ja käyttö voivat aiheuttaa paikallisia vaikutuksia ilman- ja vedenlaatuun. Ilmanlaatu: Rakennustyöt voivat tilapäisesti heikentää ilmanlaatua, erityisesti jos maata kaivetaan tai metsää hakataan suurilla alueilla. Vedenlaatu: Rakennustyöt voivat aiheuttaa sedimentaatiota ja muita vesistövaikutuksia, erityisesti, jos reitti kulkee vesistöjen läheisyydessä. 5\. Hankkeen vaikutusten lieventäminen Hankkeen ympäristövaikutuksia voidaan lieventää monilla toimenpiteillä: Reittivalinta: Valitsemalla reitti, joka kulkee mahdollisimman vähän suojelualueiden ja asutuksen läpi, voidaan vähentää vaikutuksia maisemaan ja ihmisten elinympäristöön. Metsänhoitokäytännöt: Voimajohtoalueen metsätalous voi hyötyä erityisistä metsänhoitokäytännöistä, jotka edistävät alueen ekologista kestävyyttä. Meluntorjuntatoimenpiteet: Rakennusvaiheen meluhaittojen vähentämiseksi voidaan käyttää meluesteitä ja muita teknisiä ratkaisuja. 6\. Yhteenveto ja johtopäätökset Fingrid Oyj suunnittelema 400 kV voimajohto on tärkeä osa Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtoa. Hankkeella on mahdollisia ympäristövaikutuksia, mutta niitä voidaan hallita ja vähentää asianmukaisilla toimenpiteillä. YVA-prosessin mukaisesti on otettu huomioon laaja-alaiset vaikutukset ja hankkeelle on arvioitu useita reittivaihtoehtoja. Hankkeen toteutuksen yhteydessä on tärkeää varmistaa, että ympäristövaikutukset minimoidaan ja että hankkeesta saadaan mahdollisimman paljon hyötyä ilman merkittäviä haitallisia seurauksia luonnolle ja ihmisille. YVA-raportti: 400 kV voimansiirtohanke Pyhänselkä - Tornio 1\. Hankkeen tausta ja tavoitteet Hankkeen tarkoituksena on lisätä sähköntuontikapasiteettia Suomeen ja parantaa sähkön siirtokykyä Suomen ja Ruotsin välillä. Fingrid Oyj suunnittelee uuden 400 kV voimansiirtoyhteyden rakentamista Pyhänselältä (Muhos) Tornion alueelle (Ruotsi). Hankkeen tavoitteena on varmistaa pitkäaikainen sähkön siirto- ja tuotantokapasiteetti Pohjoismaiden välillä. Ympäristönsuojelun näkökulmasta hankkeessa arvioitiin kolme pääasiallista reittivaihtoehtoa: Reittivaihtoehto A: Voimajohto kulkee Muhokselta Iijoen eteläpuolelle, Iijoelta Vainionperään ja edelleen Simoon ja Tornioon nykyisten johtojen rinnalla. Reittivaihtoehto B: Voimajohto kulkee Muhokselta Hannusperään ja Yli-Olhavaan uudessa maastokäytävässä, josta se kulkee Tornioon nykyisten johtojen rinnalla. Reittivaihtoehto C: Johto kulkee Muhokselta Yli-Olhavaan uudessa maastokäytävässä ja sieltä Tornioon nykyisten johtojen rinnalla. Arvioinnissa huomioitiin myös 0-vaihtoehto (hankkeen toteuttamatta jättäminen). 2\. Ympäristövaikutusten arviointi Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Voimajohdon rakentaminen voi aiheuttaa haittaa erityisesti asutuksen lähellä ja erityisesti suurilla joilla (Tornionjoki, Simojoki, Iijoki). Suurimmat vaikutukset kohdistuvat alueille, joissa asutus on tiheää ja matkailu on merkittävää. Johdon sijoittaminen nykyisten pylväiden rinnalle voi vähentää vaikutuksia, mutta voi edelleen johtaa merkittäviin esteettisiin ja maankäytön häiriöihin. Vaihtoehto A aiheuttaa eniten haittoja, erityisesti Kiimingissä ja Iijoen ylityksessä. Vaihtoehto C on vähemmän haitallinen, mutta pirstoo metsäalueita, koska se kulkee suuremmassa osassa uutta maastokäytävää. Maankäyttö ja kaavoitus Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maa- ja metsätalouteen. Metsää menetetään noin 5000 ha riippumatta valitusta reitistä. Suurin osa maasta on Metsähallituksen omistuksessa. Erityisesti yksityisten maanomistajien mukaan vaihtoehto C on vähemmän haitallinen kuin vaihtoehto A. Virkistys- ja matkailukohteet, kuten Sanginjoen virkistysalue ja Tornionjokilaakson kalastusmatkailu, kärsivät kaikista vaihtoehdoista, mutta vaihtoehto C aiheuttaa vähemmän vaikutuksia. Maisema ja kulttuuriperintö Voimajohdon rakentaminen tasaisessa metsämaastossa ei ole visuaalisesti häiritsevää, mutta jokilaaksoissa ja virkistysalueilla se aiheuttaa maisemahaittoja. Laajimmat maisemahaitat syntyvät vaihtoehdoissa A ja B, joissa johto kulkee lähellä asutusta ja nykyisiä virkistysalueita. Vaihtoehto C on paras, sillä se voi kiertää arvokkaimpia maisema-alueita. Luonnonolot ja Natura-alueet Vaihtoehto A aiheuttaa vähiten luonnonvaikutuksia, koska se kulkee pääosin nykyisten johtoreittien varrella eikä kosketa Natura-alueita. Vaihtoehdot B ja C kulkevat läheltä Natura-alueita, ja niiden arvioidaan vaikuttavan erityisesti lintulajeihin ja soiden ekosysteemeihin. Erityisesti Natura 2000 -alueet kuten Tuuliaapa-Iso-Heposuo ja Nikkilänaapa voivat kokea haitallisia vaikutuksia rakennusvaiheessa, mutta nämä voidaan minimoida ajoittamalla työt pesimäkauden ulkopuolelle. Arvioinnin mukaan vaikutukset Natura-alueille voidaan lieventää, mutta tarkempia selvityksiä tarvitaan ennen hankkeen toteuttamista. Uhanalaisille kasvilajeille, kuten isoriippasammalle ja tikankontille, voimanjohtokäytävä voi aiheuttaa elinympäristön muutoksia. 3\. Johtopäätökset ja suositukset Arviointiselostuksessa todetaan, että kaikki reittivaihtoehdot (A, B, C) ovat toteuttamiskelpoisia, mutta vaihtoehto C näyttäisi olevan paras vaihtoehto, koska se aiheuttaa vähiten haittoja asutukselle ja luonnolle. Tässä vaihtoehdossa voidaan myös kiertää arvokkaimpia maisema- ja Natura-alueita. Fingrid Oyj suosittelee vaihtoehto C ä jatkosuunnitteluun, mutta tarkempia luontoselvityksiä ja maisemasuunnittelua tarvitaan ennen toteutusta. Vaihtoehto A ja vaihtoehto B ovat myös mahdollisia, mutta ne aiheuttavat enemmän esteettisiä ja ekologisia haittoja, erityisesti asutuksen ja virkistysalueiden läheisyydessä. 4\. Täydennys ja lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on edellyttänyt, että C-vaihtoehdon maastokäytävä Kiiminkijoen ja Iijoen väliltä inventoidaan tarkemmin, erityisesti huomioiden alueen luonnon- ja suojeluarvot. Inventoinnin tulokset ovat osoittaneet alueella olevan arvokkaita luonnonmonimuotoisuuskohteita, kuten Näsiänojan alue, joka on suojeluarvoltaan merkittävä. Oulun kaupunki on antanut lausunnon, jossa se pitää vaihtoehtoa B suositeltavimpana, koska se ei aiheuta suuria haittoja kaupungin maankäytölle tai ympäristölle. Vaihtoehto C on kuitenkin myös hyväksyttävä, mutta se aiheuttaa enemmän pirstoutumista metsäalueilla. 5\. Yhteenveto Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella 400 kV voimansiirtoyhteys on toteuttamiskelpoinen kaikilla reittivaihtoehdoilla, mutta vaihtoehto C on monin tavoin etusijalla, koska se vähentää haittoja asutukselle, maisemalle ja luonnolle. Jatkosuunnittelussa on huomioitava tarkempia ekologisia selvityksiä ja mahdollisten Natura-alueiden ja arvokkaiden luontokohteiden suojelu. Tämä tiivistetty YVA-raportti kattaa hankkeen taustan, arvioidut vaihtoehdot, ympäristövaikutukset, johtopäätökset ja lausunnot. YVA-raportti: 400 kV voimansiirtohanke Pyhänselkä - Tornio 1\. Hankkeen tausta ja tavoitteet Fingrid Oyj suunnittelee uuden 400 kV voimansiirtoyhteyden rakentamista Pyhänselältä Tornioon. Hankkeen tavoitteena on parantaa sähkön siirtokapasiteettia Suomen ja Ruotsin välillä sekä varmistaa sähkön saanti Pohjoismaissa. Hanke arvioi kolmea reittivaihtoehtoa: Vaihtoehto A: Kulkee Muhokselta Iijoen eteläpuolelle, Iijolta Vainionperään, Simoon ja Tornioon. Vaihtoehto B: Kulkee Muhokselta Hannusperään ja Yli-Olhavaan, ja jatkuu Tornioon nykyisten johtojen rinnalla. Vaihtoehto C: Kulkee uutta maastokäytävää pitkin Muhokselta Yli-Olhavaan ja Tornioon. 2\. Paikalliset lausunnot ja näkemykset Oulun kaupunki: Oulun alueella A ja B vaihtoehdot kulkevat Sanginjoen osayleiskaavan läpi, mutta eivät vaikuta suojelukohteisiin. Vaikutukset Oulun alueella ovat vähäiset, mutta vaihtoehto C pirstoo metsäalueita ja raivaa 42 metrin leveän johtokadun. Kaupunki suosittelee B-vaihtoehtoa, mutta pitää muita vaihtoehtoja myös mahdollisina. Yli-Iin kunta: Kunta vastustaa C-vaihtoehtoa erityisesti Kierikin muinaisjäännösalueen osalta, koska reitti heikentäisi alueen kulttuurihistoriallista merkitystä. Kunta suosittaa, että voimalinja sijoitetaan Pahkakosken yläpuolelle vanhan 400 kV linjan varrelle. Iin kunta: Kunta toivoo, että voimajohto sijoitetaan nykyisten linjojen rinnalle, jotta vältetään uusien johtokatujen raivaaminen ja haitat asutukselle sekä maataloudelle. Yhteispylväät vähentäisivät vaikutuksia. Tornion kaupunki: Tornion kaupunki katsoo, että Viitajärven linnustokohteen vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu. Erityisesti Tuuliaavan ja Nikkilänaavan Natura-alueet voivat kärsiä, ja lisää tietoa tarvitaan. Kaupunki myös painottaa, että hankkeen ympäristövaikutuksia ei tule aliarvioida ja että hankkeen tarve sähkön siirron turvaamiseksi tulisi selvittää tarkemmin. Kiimingin kunta: Kiimingin kunta pitää erityisesti B-vaihtoehtoa haitallisena Huttukylän kyläympäristölle, mutta on yleisesti asettunut C-vaihtoehdon kannalle, koska se vähentäisi ympäristön pirstoutumista. Kunta huomauttaa myös, että A-vaihtoehto aiheuttaisi merkittäviä maisemahaittoja. Simon kunta: Simon kunta tukee hanketta, mutta edellyttää, että voimalinja rakennetaan nykyisen 110 kV linjan rinnalle, mikä vähentäisi ympäristöhaittoja ja turvaisi maankäytön jatkuvuuden. 3\. Ympäristövaikutusten arviointi ja suositukset Reittivaihtoehto A ja B: Molemmat vaihtoehdot kulkevat tiheästi asutulla alueella ja virallisesti suojelluilla virkistysalueilla. Vaihtoehto A on ongelmallisempi, koska sen johtokatu on 108 metriä leveä ja se kulkee useiden asutettujen alueiden läpi, erityisesti Kiimingissä. Reittivaihtoehto C: Vaikka C-vaihtoehto aiheuttaa pirstoutumista metsäalueilla ja vaatii 42 metrin leveän johtokadun raivaamista, se on monien kuntien, kuten Oulun ja Kiimingin, suosima vaihtoehto, koska se kiertää tiheämmin asutettuja ja suojeltuja alueita. 4\. Museoviraston ja muiden viranomaisten lausunnot Museovirasto: Museovirasto tuo esiin Muhoksen alueen esihistorialliset kohteet, kuten Pyhäkoski 3 ja Pyhäkoski 1 ja 4 Oulujoen molemmilla rannoilla. Vaihtoehto C saattaa vaatia laajoja muinaisjäännösten tutkimustöitä erityisesti Yli-Iin Kierikin alueella, mikä voi olla aikaa vievää ja kustannuksiltaan merkittävää. Museovirasto esittää linjauksen tarkistamista erityisesti Iijoen ylityskohdan ja Kierikin alueen osalta. Tielaitos, Lapin tiepiiri: Tiepiiri on arvioinut, että valtatien 21 ylityskohdalle Kukkolankosken eteläpuolelle tarvitaan toimenpideselvitys, erityisesti ohituskaistan rakentamisen osalta. Tiepiiri korostaa, että voimajohdon ylitykset yleisillä teillä vaativat erillisiä lupia ja huomioitavaa on myös sähkönsiirron infrastruktuuriin liittyvät lisäkustannukset. Lapin ympäristökeskus: Ympäristökeskus pitää arviointiselostuksessa esitettyjä vaikutuksia riittävinä, mutta painottaa, että ympäristön suojelun ja muiden suojelualueiden osalta vaikutuksia tulee tarkastella edelleen. Oulun lääninhallitus: Lääninhallitus ehdottaa, että kansalaisten mielipiteet ja viranomaisten lausunnot otettaisiin tarkemmin huomioon erityisesti asukkaiden näkökulmasta. He korostavat myös, että sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksia tulisi tarkastella perusteellisemmin, sillä nykyinen selvitys on jäänyt suppeaksi. Lisäksi maankäyttövaikutuksia tulisi arvioida tarkemmin maakuntakaavan osalta. Lapin liitto: Liitto tuo esiin, että Lapin seutukaavoituksesta ei ole esitetty riittäviä ja ajantasaisia tietoja. Esimerkiksi Nikkilänaapa, joka on osa Natura 2000 -aluetta, on jäänyt liian vähän huomiolle arviointiselostuksessa. Liitto vaatii, että arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota Tornionjoen, Kemijoen ja Simojoen ylityksiin, jotka voivat vaikuttaa sekä maisemaan että asutukseen. Lisäksi on esitetty huolenaiheita siitä, ettei Ruotsin puoleisten osallisten näkökulmat ole saaneet tarpeeksi huomiota. 5\. Johtopäätökset ja suositukset Vaihtoehto C on monin tavoin suositeltavin, koska se voi kiertää arvokkaimpia luonto- ja maisema-alueita, vaikka se pirstoo metsäalueita. Vaihtoehto A on kiistanalaisin, koska se kulkee laajojen asutettujen alueiden ja virkistysalueiden kautta. Vaihtoehto B on Oulun kaupungin suosittelema, mutta se aiheuttaa huomattavia maisemahaittoja ja virkistysalueiden häiriöitä. Erityisesti Kierikin muinaisjäännösalueen ja Iijoen ylityskohdan osalta tarvitaan laajoja muinaisjäännösten tutkimuksia ennen hankkeen etenemistä. Sähkö- ja magneettikenttien vaikutukset tulisi selvittää tarkemmin, jotta voidaan poistaa kansalaisten pelot ja ennakkoluulot. 6\. Yhteenveto Kaikki reittivaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia, mutta vaihtoehto C on ympäristön ja maankäytön kannalta vähiten haitallinen. Sen suosiminen edellyttää kuitenkin tarkempia selvityksiä ja suunnitelmia erityisesti kulttuuri- ja luonnonsuojelualueiden osalta. Ympäristövaikutusten Arviointi (YVA) - Tiivistelmä 1\. Arviointiselostuksen ja Yhteysviranomaisen Lausunnon Keskeiset Puutteet Arviointiselostuksessa on jäänyt huomiotta useita keskeisiä ympäristövaikutuksia, erityisesti Kiiminkijoen ja Iijoen välisen alueen kalkkivaikutteisuuden aiheuttamat erikoispiirteet. Tämän alueen erityisluonteen arvioiminen on jäänyt puutteelliseksi, vaikka yhteysviranomainen on aiemmin edellyttänyt laajempia luontoinventointeja. Kesällä 2001 tehty luontoinventointi paljasti yhdeksän luonnonarvoltaan merkittävää kohdetta, joista erityisesti Ylikiimingin ja Kiimingin kuntien rajalla sijaitseva Näsiänojan alue on huomioitava voimajohtohankkeessa. Voimalinjaa ei tule sijoittaa Näsiänojan yli tai sen ja Natura 2000 -alueen väliin. Jos C-vaihtoehto valitaan, tarvitaan yksityiskohtaisempia maastoselvityksiä haitattomimman linjakäytävän löytämiseksi. 2\. Natura-alueet ja Voimajohto Yhteysviranomainen katsoo, ettei arviointiselostuksen Natura-arviointi riitä ratkaisemaan sitä, tullaanko voimajohto sijoittamaan Natura-alueille nykyisen voimalinjan rinnalle vai kiertämään ne. Jos B- tai C-vaihtoehto valitaan, asia on ratkaistava yksityiskohtaisemmilla selvityksillä ja maastoinventoinneilla. Tämän selvitystyön tulee käsitellä erityisesti Natura-alueiden ja niiden luontotyyppien vaikutuksia. 3\. Toteuttamiskelpoisuus ja Maastoinventointi Vaikka arviointiselostuksessa todetaan, että kaikki vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia ympäristövaikutuksiltaan, yhteysviranomainen katsoo, että päätelmä on mahdollista tehdä vain C-vaihtoehdon maastoinventoinnin täydennettyä arviointiselostusta. Tämä täydentäminen on tarpeen ennen maakuntakaavan hyväksymistä ja päätöksenteon tueksi. Arviointiselostuksessa on myös tuotu esiin, että lisäselvitykset ovat tarpeen erityisesti luontoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa linjan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 4\. Vaihtoehtojen Vertailu ja Haitalliset Vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu on tehty tekstissä ja taulukkomuodossa, mutta taulukkoa on tulkittava varovasti, sillä se ei aina tuo esille kaikkia mahdollisia ympäristövaikutuksia riittävän tarkasti. Vaikutusten arvioinnissa ei ole otettu huomioon vaihtoehtojen keskinäistä painotusta haitallisuuden tai myönteisyyden mukaan. Tämä saattaa antaa liian yksioikoisen kuvan tilanteesta. 5\. Haitallisten Vaikutusten Lieventäminen ja Maisemahaitat Arviointiselostuksessa tarkastellaan haitallisten vaikutusten lieventämistä, mutta toimenpiteet jäävät niukoiksi. Yhteysviranomainen katsoo, että pylväsratkaisujen käyttö on tärkeä lieventämiskeino, mutta lintuhavaintopallojen käyttö voi heikentää maisemavaurioita entisestään. Lintuhavaintopallojen käyttöä tulisi rajoittaa vain sellaisiin paikkoihin, joissa niiden merkitys lintujen törmäysriskin vähentämisessä on kiistaton. Värikkäiden huomiopallojen käytön vaikutukset maisemassa tulee arvioida tarkemmin, erityisesti niiden haittavaikutukset esteettiselle ympäristölle. 6\. Seurantaohjelma ja Jatkosuunnittelu Arviointiselostuksessa esitetyt näkemykset hankkeen vaikutusten seurannasta ovat hyviä ja käyttökelpoisia. Seurannan aihepiirit on kuvattu kattavasti, mutta tarvitaan lisää tietoa ja tarkempia selvityksiä, erityisesti linjan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yhteysviranomainen katsoo, että on tärkeää laatia kattava seurantaohjelma, joka ottaa huomioon hankkeen vaikutukset pitkäkestoisesti ja eri osa-alueilla, kuten kasvillisuuden ja eläimistön kannalta. 7\. Maankäytön Vaikutukset Ympäristövaikutusten arvioinnissa maankäyttöön liittyvät vaikutukset ovat keskeisessä asemassa vaihtoehtojen valinnassa. Kaikilla vaihtoehdoilla on lähes yhtä suuria haitallisia vaikutuksia maa- ja metsätalouteen sekä virkistyskäyttöön ja matkailuun. Vaikutukset maisemaan ja maankäyttöön olisivat merkittävämpiä, jos voimajohtoa rakennettaisiin kolme rinnakkaista linjaa yli 100 metrin leveänä käytävänä. Tämä tilanne voisi vaikeuttaa maankäytön suunnittelua ja alueen kehittämistä. 8\. Kierikin Muinaisjäännösalue ja Virkistysvaikutukset Kierikin muinaisjäännösalue on yksi keskeisistä huomioon otettavista kohteista jatkosuunnittelussa. Kierikin ja suomatkailun kehittämisessä mukana olevat kohteet osuvat B- ja C-vaihtoehtojen varrelle. Reitin valinnassa ja jatkosuunnittelussa on tärkeää etsiä linja, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa virkistys- ja matkailukäytölle. 9\. Ehdotukset Toimenpiteiksi ja Yhteysviranomaisen Suositukset Yhteysviranomainen suosittaa, että voimalinjaa ei rakennettaisi Näsiänojan yli tai sen ja Natura 2000 -alueen väliin. Mikäli C-vaihtoehto valitaan, tarvitaan yksityiskohtaisemmat maastoselvitykset haitattomimman linjakäytävän löytämiseksi. Erityisesti Kiiminkijoen ja Iijoen alueella on otettava huomioon kalkkivaikutteisuuden erikoispiirteet. Yhteysviranomainen myös painottaa, että pylväsratkaisujen ja lintuhavaintopallojen käyttöä on harkittava erityisen tarkasti, jotta maisemavaurioita voidaan lieventää. 10\. Seuranta ja Tiedottaminen Yhteysviranomainen on toimittanut hankkeesta vastaavalle kaikki arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet. Ne ovat nähtävillä useissa kirjastossa ja kuntien ilmoitustauluilla. Alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet säilytetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Lisäksi yhteysviranomainen on edellyttänyt, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon kaikki lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt huomiot ja että mahdolliset puutteet arviointiselostuksessa korjataan ennen lopullista päätöksentekoa. Tämä tiivistelmä kattaa ympäristövaikutusten arvioinnin keskeiset kohdat ja yhteysviranomaisen lausunnon kannanotot. Se tarjoaa selkeän ja jäsennellyn pohjan YVA-raportointia varten ja varmistaa, että kaikki olennaiset näkökohdat otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Puhe Esitys Raakile POSTERIA varten. Tärkeimmät aiheet ja lyhyet selitykset: Voimajohto ja sen vaikutukset luontoon Voimajohto on suunnitteilla alueelle, jossa on erityisiä luontoarvoja, kuten Natura-alueita ja suojelualueita. Sen rakentaminen voi vaikuttaa negatiivisesti alueen ekosysteemeihin, kuten eläimistöön, kasvillisuuteen ja maisemaan. Kiiminkijoen ja Iijoen alueen erityispiirteet Kiiminkijoen ja Iijoen välinen alue on kalkkivaikutteinen, mikä luo erityisen runsaasti elinympäristöjä uhanalaisille lajeille. Alueella on merkittäviä luonnon arvokohteita, joita tulee suojella voimajohtohankkeelta. Natura-alueet ja niiden suojelu Natura-alueet ovat EU suojelukohteita, joiden luontoarvot on säilytettävä. Voimajohto voi vaikuttaa Natura-alueisiin suoraan, erityisesti vaihtoehdoissa B ja C. Natura-alueet tulee kiertää tai niiden vaikutuksia minimoida. Vaihtoehtojen A, B ja C ympäristövaikutukset Hankkeessa on kolme vaihtoehtoista reittiä. Kaikki vaihtoehdot aiheuttavat ympäristöhaittoja, mutta niitä voidaan vähentää suunnittelussa. Vaihtoehdot B ja C vaativat tarkempia selvityksiä erityisesti luontovaikutusten osalta. Luontoselvitykset ja niiden puutteet Arviointiselostuksessa ei ole tehty riittäviä luontoselvityksiä, erityisesti alueen erityispiirteiden, kuten kalkkivaikutteisten elinympäristöjen osalta. Yhteysviranomainen on korostanut, että ennen suunnittelua tarvitaan kattavat inventoinnit. Haittojen lieventäminen Haittavaikutuksia voidaan vähentää erilaisilla keinoilla, kuten pylväsratkaisujen käyttö ja linnunpallojen rajoittaminen. Pylväspylväät voivat vähentää maisemahaittoja, mutta linnunpallojen käyttö tulee rajoittaa maisemahaittojen vuoksi. Seuranta ja jatkosuunnittelu Hankkeen vaikutuksia tulee seurata sen jälkeen, kun se on rakennettu. Seurannan tulee keskittyä luonnon monimuotoisuuden, maisemavaikutusten ja lintukannan suojeluun. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida kaikki saadut tiedot ja lisäselvitykset. Kulttuuriympäristön ja matkailun vaikutukset Hankkeen reitti voi vaikuttaa kulttuuriympäristöön, kuten Kierikin muinaisjäännösalueeseen, sekä matkailukohteisiin. Näiden vaikutusten vähentämiseksi tulee etsiä reitti, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa alueen kulttuuri- ja matkailuarvoille. Yhteysviranomaisen suositukset Yhteysviranomainen on vaatinut luontoinventointien tekemistä ennen päätöksentekoa. Lisäksi se on suositellut, että voimalinja ei kulje Natura-alueiden yli ja että pylväsratkaisujen käyttö on harkittava huolellisesti. Yhteistyö ja huolellinen suunnittelu Hankkeen toteuttaminen vaatii huolellista yhteistyötä eri osapuolten kanssa. Suunnittelussa on huomioitava kaikki mahdolliset ympäristövaikutukset ja tehtävä tarvittavat lisäselvitykset ennen päätöksentekoa. VAIHTOEHDOT A,B JA C. A, B ja C -vaihtoehdot viittaavat suunnitelmiin voimajohtoreitiksi ja niiden ympäristövaikutuksiin. Tässä on tarkempi selvitys näistä kolmesta vaihtoehdosta, niiden eroista ja mahdollisista vaikutuksista. Vaihtoehto A: Nykyinen voimalinja ja sen uusiminen Reitti ja toteutus: Vaihtoehto A perustuu nykyiseen voimajohtoreittiin, mutta sitä varten tehdään tarvittavat parannukset ja uusitaan infrastruktuuria. Tämä vaihtoehto seuraa pitkälti olemassa olevaa reittiä. Ympäristövaikutukset: Vaihtoehto A aiheuttaa vaikutuksia jo nykyisellä linjalla, mutta koska reitti ei poikkea merkittävästi aiemmasta, vaikutukset voivat olla vähemmän huomattavat kuin B- ja C-vaihtoehdoissa, jotka voisivat kulkea uusien alueiden yli. Jo nykyinen reitti kulkee Natura-alueiden läheisyydessä, mutta vaihtoehto A ei suoraan mene Natura-alueiden päälle, vaan se toimii pääasiassa nykyisen infrastruktuurin korjaamisena ja parantamisena. Hyödyt ja haasteet: Hyödyt: Vähemmän tarvetta uusille luonnonsuojelualueille tai erityisten ympäristökohteiden läpäisemiselle. Nykyinen voimalinja on jo osa maisemaa, mikä voi vähentää uusia ympäristöhaasteita. Haasteet: Nykyisten linjojen korjaaminen voi silti aiheuttaa paikallisia vaikutuksia, kuten rakennusaikaisia häiriöitä. Uuden infrastruktuurin ja vanhan yhdistelmä saattaa lisätä maisemahaittoja ja lajien törmäysriskiä. Vaihtoehto B: Voimajohto nykyisen voimalinjan rinnalle Natura-alueiden läheisyyteen Reitti ja toteutus: Vaihtoehto B vie voimajohdon nykyisen voimalinjan rinnalle, mutta se kulkee läheisesti Natura-alueiden, kuten Tuuliaapa-Iso Heposuo ja Nikkilänaapa, kautta. Tämä tarkoittaa, että voimalinja tulee kulkemaan suojelualueiden reunoilla tai mahdollisesti niiden lähellä. Ympäristövaikutukset: Natura-alueet: Tämä vaihtoehto voi aiheuttaa suoria vaikutuksia Natura-alueiden ekosysteemeihin. Voimajohdon rakentaminen voi häiritä uhanalaisten lajien elinympäristöjä, kuten kurkien, suokukkien ja liron pesintäpaikkoja. Voimajohtoa voidaan joutua rakentamaan, mikäli se menee Natura-alueiden läheisyyteen, mutta arviointiselostuksessa ei ole tarkemmin pohdittu, miten vaikutukset voidaan estää tai lieventää. Maisemahaitat: Voimalinjan rakentaminen Natura-alueiden läheisyyteen voi heikentää alueen esteettistä ja kulttuurista arvoa. Luonnon monimuotoisuus ja maiseman kauneus voivat kärsiä, erityisesti alueilla, joilla on suurta matkailu- ja virkistysarvoa. Hyödyt ja haasteet: Hyödyt: Vaihtoehto B voi olla kustannustehokas, koska se hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja kulkee jo osittain rakennettua reittiä. Haasteet: Luontovaikutuksia on vaikea minimoida, sillä alueet ovat suojeltuja ja sisältävät erityisiä luontotyyppejä ja lajeja. Tämä voi johtaa suurempiin ympäristökustannuksiin ja hankaluuksiin Natura-alueiden suojelun kannalta. Vaihtoehto C: Voimajohto kiertäen Natura-alueet ja kulkien erikoislaatuisten luontokohteiden kautta Reitti ja toteutus: Vaihtoehto C vie voimalinjan pois nykyiseltä reitiltään ja kiertää Natura-alueet. Tämä tarkoittaa, että voimalinja kulkee uusiin ja mahdollisesti herkempiin luontokohteisiin, kuten Kiiminkijoen ja Iijoen väliseen kalkkivaikutteiseen alueeseen, joka on erityisesti huomionarvoinen alue. Tämä vaihtoehto vaatii kokonaan uuden reittivaihtoehdon, mikä voi johtaa enemmän maankäyttöhaasteisiin ja uusia alueita koskeviin ympäristönsuojelukysymyksiin. Ympäristövaikutukset: Kiiminkijoen ja Iijoen alue: Tämä alue on erityinen kalkkivaikutteisuutensa vuoksi ja siellä esiintyy uhanalaisia lajeja ja erityisiä luontotyyppejä. Voimajohto saattaa aiheuttaa merkittäviä häiriöitä ekosysteemeille, ja siksi sen sijoittaminen alueelle tulee estää. Luontoinventoinnit ja selvitykset: C-vaihtoehdon suunnitteluun liittyy puutteita luontoinventoinneissa. Yhteysviranomainen on vaatinut tarkempia selvityksiä tästä reitistä ennen päätöksentekoa. Tämä lisää hankkeen monimutkaisuutta ja pitkittää aikarajoja. Hyödyt ja haasteet: Hyödyt: Kiertäminen Natura-alueet voi estää suoria vaikutuksia suojeltuihin alueisiin ja uhanalaisiin lajeihin. Tämä voi olla ympäristön kannalta parempi vaihtoehto, mikäli sen toteuttaminen on mahdollista. Haasteet: Vaihtoehto C saattaa aiheuttaa uusiin, aiemmin suojelemattomiin alueisiin liittyviä ongelmia, kuten elinympäristöjen pirstoutumista ja ekologisen yhteyden katkeamista. Lisäksi se vaatii laajempia maastoselvityksiä ja uusia ympäristöhaittojen arviointeja. Yhteenveto A, B ja C -vaihtoehdoista Vaihtoehto A on turvallisin ja vähemmän riskialtis, mutta se ei poista kaikkia ympäristönsuojelullisia huolia, koska se käyttää olemassa olevaa voimalinjaratkaisua. Vaihtoehto B on suora vaihtoehto nykyiselle linjalle, mutta sen vaikutukset Natura-alueisiin voivat olla merkittäviä, mikä vaatii huolellista suunnittelua ja maastotutkimuksia. Vaihtoehto C tarjoaa mahdollisuuden kiertää Natura-alueet ja suojellut alueet, mutta tämä voi tuoda mukanaan uusia ympäristöriskejä ja vaatii laajempia selvityksiä ennen toteutusta. Kaikissa vaihtoehdoissa on ympäristön kannalta tärkeitä huomioitavia tekijöitä, ja jatkosuunnittelussa on tehtävä perusteellisia selvityksiä luontovaikutuksista ennen päätöksentekoa. Tässä tiivistetty ja yksinkertaistettu kuvaus A, B ja C -vaihtoehdoista: A-vaihtoehto: Nykyisen voimalinjan uusiminen Reitti: Voimajohto kulkisi pitkälti nykyistä reittiä, mutta sitä parannettaisiin ja uusittaisiin. Ympäristövaikutukset: Vaikutukset ovat rajalliset, koska reitti on jo olemassa. Suojelualueita ei suoraan vaaranneta, mutta nykyiset ympäristöhäiriöt säilyvät. Hyödyt: Vähemmän vaikutuksia ympäristöön verrattuna uusien reittien luomiseen. Haasteet: Rakentaminen ja ylläpito voivat aiheuttaa paikallisia ympäristövaikutuksia. B-vaihtoehto: Voimajohto nykyisen reitin rinnalle Natura-alueiden läheisyyteen Reitti: Voimajohto kulkisi nykyisen linjan rinnalla, mutta lähempänä Natura-alueita ja suojeltuja alueita. Ympäristövaikutukset: Voimajohto voisi vaikuttaa suoraan Natura-alueisiin ja niiden ekosysteemeihin. Esimerkiksi lintujen ja muiden suojeltujen lajien elinympäristöt voisivat kärsiä. Hyödyt: Kustannustehokas, koska se hyödyntää osittain nykyistä infrastruktuuria. Haasteet: Vaikutukset suojelualueille ja maisemalle ovat suurempia, ja ympäristönsuojelun vaatimukset tiukentuvat. C-vaihtoehto: Voimajohto kiertäen Natura-alueet Reitti: Voimajohto kiertäisi Natura-alueet ja kulkisi uusille alueille, kuten Kiiminkijoen ja Iijoen väliin. Ympäristövaikutukset: Vaikutukset herkempiin alueisiin, kuten kalkkivaikutteisiin alueisiin, voivat olla merkittäviä. Uudet alueet vaativat tarkempia selvityksiä ja varovaisuutta. Hyödyt: Vältetään suorat vaikutukset Natura-alueille. Haasteet: Uudet reitit voivat aiheuttaa ympäristön pirstoutumista ja uusia haasteita, joita on arvioitava huolellisesti. Yhteenveto: A-vaihtoehto on turvallisin ja vähemmän ympäristöä häiritsevä, mutta se ei poista kaikkia ongelmia. B-vaihtoehto on kustannustehokas, mutta se voi vahingoittaa suojeltuja alueita. C-vaihtoehto kiertää suojelualueet, mutta tuo mukanaan uusia haasteita ja vaatii tarkempia tutkimuksia.