YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Aluejako ja aluepolitiikka

• Alueja voidaan jakaa hallinnollisesti (esim. kunnat, valtiot), homogeenisesti (esim. samankaltaiset pinnanmuodot), tai toiminnallisesti (esim. valuma-alueet, työssäkäyntialueet).
• Ydinalue ja periferia ovat keskeisiä käsitteitä alueiden rakenteessa.
• Keskus (kaupunki, jäähalli) vetää puoleensa ihmisiä, luoden vuorovaikutusalueen.
• Nodaalialue koostuu keskuksesta ja sen vuorovaikutusalueesta.
• Alueiden keskusten välillä on hierarkia.
• Aluepolitiikka ohjaa alueiden kehitystä valtio- ja kuntatasolla.

Aluesuunnittelu

• Aluesuunnittelun keskeisiä käsitteitä ovat maankäyttö ja YVA (ympäristövaikutusten arviointi).
• Kaupungin maankäyttömuodot sisältävät asutuksen, teollisuuden, keskustapalveluiden, viheralueiden ja liikenteen.
• Aluesuunnittelua ohjaa kaavoitus, joka on hierarkinen järjestelmä.
• Valtakunnantasolla on ohjeet, säännöt ja strategiat, mutta ei varsinaista kaavoitusta.
• Maakuntakaava antaa yleispiirteen kaavoituksesta maakunnan alueelle.
• Kuntatasolla kaavoitus sisältää yleiskaavan (maankäytön yleispiirteinen suunnitelma) ja asemakaavan (rakentaminen kunnan sisällä, kiinteistöjen rajat, käyttötarkoitukset, kerrosmäärät, materiaalit).

Kehitys

• Maailman valtiot voidaan jakaa kehittyneisiin, kehittyviin ja vähiten kehittyneisiin valtioihin.
• Kehityksen mittareita ovat BKT/asukas, HDI (BKT, elinajanodote, koulutuksen kesto), Gini-kerroin (varallisuuden epätasaisuus) ja väestölliset muuttujat.
• Kehityserojen kaventaminen on keskeinen tavoite, jota edistetään kehitysyhteistyön kautta.

Paikkatieto

• Paikkatieto sisältää sijainnin ja ominaisuustietoa ja sitä voidaan liittää mihin tahansa sijaintiin.
• GIS (Geographic Information System) on paikkatietojärjestelmä, joka käsittää tietokannan, käyttöliittymän ja analyysityökalun.
• Paikkatietoa käyttävät viranomaiset (esim. hätäkeskus ja joukkoliikenne) ja palvelut (esim. reittejä, seuranta).
• Paikkatietoa voidaan analysoida esimerkiksi päällekkäisyysanalyysillä ja saavutettavuusanalyysillä.

Paikkatiedon tallentaminen ja visualisointi

• Paikkatietoa voidaan tallentaa rasterimuodossa (ruudut eli pikselit) tai vektorimuodossa (viivat, pisteet, polygonit).
• Rasterit käyttävät pikseleitä ja tallentavat aineiston samalla tasolla, jolloin tarkkuus riippuu pikselin koosta.
• Vektoriaineisto tallentaa eri kohteet eri tasoille (layers).
• Paikkatieto visualisoidaan tyypillisesti kartoiksi.

Kaukokartoitus

• Kaukokartoitusmenetelmistä ovat satelliittikuvaus, ilmakuvaus (lentokone, helikopteri, drone) ja laserkeilaus.
• Kaukokartoitusta käytetään kartoituksessa, veden lämpötilan tarkastelussa, levän ja kasvipeitteen seurannassa.

Satelliittipaikannus

• Satelliittipaikannus (GPS, Galileo, Glonass, Beidou) käyttää satelliittien ja vastaanottimen välistä ajan mittausta.
• Siihen tarvitaan vähintään 3 satelliittia sijainnin ja 4 korkeuden määrittämiseen.

Kartta

• Kartta on pienentynyt ja yleistetty piirros maapallon pinnasta tai tietyn teeman perusteella.
• Karttatyyppeihin kuuluvat fyysinen, poliittinen ja teemakartta.
• Teemakartalla esitetään tietyn teeman jakautuminen tai määrä alueen mukaan.

Korkeuskäyrät

• Korkeuskäyrillä kuvataan maaston kohoamista tietyn käyrävälin verran.
• Tiheämpi käyräväli osoittaa nopeaa maaston kohoamista.

Karttaprojektio

• Karttaprojektiossa kolmiulotteinen maa kuvataan kaksiulotteiselle tasolle ja vääristää siten etäisyyksiä, pinta-aloja ja suuntia.

Hyvän kartan piirteet

• Hyvä kartta on luettava, informatiivinen ja luotettava.
• Siinä on pohjoisnuoli, koordinaatit (leveys- ja pituusasteet) tai indeksikartta, selkeät karttamerkit ja selitykset sekä mittakaava (suuri- tai pienimittakaavainen).

Tietojen hankinta ja haastattelut

• Haastatteluissa on strukturoituja, teemahaastatteluja ja avoimia haastatteluja.
• Strukturoitu haastattelu käyttää ennalta suunniteltuja kysymyksiä (kyllä/ei, asteikko).
• Teemahaastattelussa on teema, ja kysymykset ovat avoimia.
• Avoin haastattelu on vapaa keskustelu.

Tieteellinen teksti

• Tieteellisessä tekstissä argumentoidaan eri näkökulmat ja kerrotaan käytettyjä menetelmiä ja lähteitä selkeästi.

Tilastot ja diagrammit

• Diagrammeja (ympyrä-, pylväs-, viivadiagrammit) käytetään tilastotietojen visuaaliseen esittämiseen.