#4 Effects of early language interventions on children's problem behaviors

"Tässä tutkimuksessa selvitettiin vanhempilähtöisen (vanhempien tuottaman) intervention, EMT:n (Enhanced Milieu Teaching), vaikutusta ongelmakäytökseen taaperoilla ja esikoululaisilla, joilla oli viiveitä kielen ymmärryksessä/vastaanottamisessa (receptive) tai ilmaisussa (expressive)."

Enemmän ongelmakäyttäytymistä kuin saman ikäisillä vertaisilla, joilla kielen kehitys on tyypillistä/normaalia

Erään meta-analyysin perusteella 81% kouluikäisistä lapsista, joilla on emotionaalis-behavioraalinen häiriö, oli keskivertoa heikommat kielitaidot

<p>21,3 % kielellisen kehityksen viiveen lapsien (ikä: yli 30 kk) vanhemmat olivat huolissaan lapsensa käytöksestä, ja että 23,2 % näistä lapsista sijoittui 90. persentiilin yläpuolelle tai sitä korkeammalle Infant Toddler Social Emotional Assessmentin asteikolla.</p> Signup and view all the answers

<p>&quot;Kielenkehityksen viiveiden ja ongelmakäyttäytymisen keskinäisestä monihäiriöisyydestä on vahvaa näyttöä, mutta on vain vähän tutkimusta kieli-interventioiden vaikutuksesta lasten ongelmakäyttäytymiseen.&quot;</p> Signup and view all the answers

<p>Kielen kehityksen viiveiden eteneminen on hyvin yksilöllistä, joskin on olemassa näyttöä siitä, että viiveet ovat pysyviä.</p> Signup and view all the answers

<p>Erityisesti kielen ILMAISUN viiveet voivat hävitä niin, että kielenkehityksen viiveen diagnostiset kriteerit eivät enää täyty (Zambrana, Pons, Eadie ja Ystrom, 2014). Suoriutuminen kielitaitokokeissa on kuitenkin silti tyypillisesti kehittyviä heikompaa (Rescorla, 2011).</p> Signup and view all the answers

<p>Varhaiset kielelliset viiveet on yhdistetty neurologisiin eroihin kielen prosessoinnissa (Preston ym., 2010) ja vaikeuksiin luetun ymmärtämisessä (Rescorla, 2002, 2005), samoin kuin eroavaisuuksiin akateemisessa suoriutumisessa, jotka voivat jatkua nuoreen aikuisuuteen asti (Rescorla, 2005).</p> Signup and view all the answers

<p>Pitkittäisdata viittaa siihen, että varhaisten kielenkehityksen häiriöiden hoitamattomuudesta voi seurata pysyviä vaikutuksia lasten akateemisiin taitoihin (Catts, Fey, Tomblin ja Zhang, 2022) sekä heidän sosioemotionaaliseen kehitykseensä (Benasich ym., 1993).</p> Signup and view all the answers

<p>Tutkijat jakavat lapsuuden ongelmakäyttäytymisen usein kahteen kategoriaan: sisäänpäinsuuntautuneisiin ongelmiin ja ulospäinsuuntautuneisiin ongelmiin (Achenbach, 1978).</p> Signup and view all the answers

<p>Sisäänpäin: ahdistus, masennus, tunne- ja mielialahäiriöt (voi ilmetä pelokkuutena, surullisuutena, vetäytymisenä ja paniikkina). Ulospäin: ylivilkkaus (hyperaktiivisuus), häiritsevä/aggressiivinen käytös</p> Signup and view all the answers

<p>Arviot ahdistushäiriöiden (broad range of anxiety disorders, not just internalizing behaviors) esiintyvyydestä esikouluikäisillä vaihtelevat 1.8 - 15.4 % välillä (Egger ja Angold, 2006). Molempien ongelmien pysyvyydestä on näyttöä. Aikaisen vaiheen interventioille on tarvetta.</p> Signup and view all the answers

<p>Arviot ulospäinsuuntautuvien häiriöiden esiintyvyydestä esikouluikäisillä vaihtelevat 9.0 – 14.9 % välillä (Egger ja Angold, 2006). Molempien ongelmien pysyvyydestä on näyttöä. Aikaisen vaiheen interventioille on tarvetta.</p> Signup and view all the answers

<p>&quot;Kielitaitojen yhteydestä sekä sisäänpäinsuuntautuneeseen että ulospäinsuuntautuneeseen käytökseen on näyttöä, sisäänpäinsuuntautuneet ongelmat ovat ulospäinsuuntautuneita ongelmia yleisempiä lapsilla, joilla on kielenkehityksen viiveitä.&quot;</p> Signup and view all the answers

<p>Ulos- ja sisäänpäinsuuntautuneen käytöksen monihäiriöisyys on yleistä. Monihäiriöisyyden asteessa on laajaa vaihtelua tutkimusten välillä ja yksittäisten häiriöiden mukaan.</p> Signup and view all the answers

<p>Tunnesäätelyä on esitetty yhdeksi kehitykselliseksi mekanismiksi, joka on kytköksissä sisään- ja ulospäinsuuntautuneisiin ongelmiin.</p> Signup and view all the answers

<p>Thompson (1994) määritteli tunteiden säätelyn sekä sisäisiksi että ulkoisiksi prosesseiksi, joiden avulla monitoroidaan, arvioidaan ja säädellään tunnereaktioita omien tavotteiden saavuttamiseksi. Tunnesäätelytaidot ovat yhteydessä sisään- ja ulospäinsuuntautuneeseen käytökseen.</p> Signup and view all the answers

<p>Gratz ja Roemer (2004) esittivät laajennettua määritelmää tunnesäätelylle, mihin sisältyy tunteiden tiedostaminen ja ymmärtäminen (kyky tunnistaa ja luokitella tunteen).</p> Signup and view all the answers

<p>Gross (1998) kehitti tunteiden säätelyn prosessimallin (Process model of emotion regulation (PMER), jonka mukaan yksilön on mahdollista säädellä omaa tunnetilaansa usealla eri tunnekokemuksen ajanhetkellä. Tunnesäätelystrategioita voi käyttää ennen tunnekokemusta (antecedent focused strategies). Vaihtoehtoisesti on myös tunteidensäätelystrategioita, joita voi käyttää tunnekokemuksen jälkeen (response focused strategies).</p> Signup and view all the answers

<p>Grossin (1998) tunteiden säätelyn prosessimallissa (PMER) on viisi säätelykeinoa ja kielen taidot voivat vaikuttaa lapsen kykyyn käyttää niitä. (1) Tilanteen valitseminen - esim. aktiviteetin valitseminen (2) tilanteen muokkaaminen - esim. kysymällä vanhemman tukea (3) huomion uudelleenohjaaminen - esim. keskittymällä johonkin muuhun, stressiä aiheuttavan tehtävän aikana (4) kognitiivinen uudelleenarviointi - esim. pyrkiä näkemään tilanne toisesta näkökulmasta (objektiivisemmin) (5) tunnereaktion muokkaaminen - kun se on jo tapahtunut (jälkeenpäin).</p> Signup and view all the answers

<p>Lasten tunnesäätely riippuu aluksi vanhemmasta (vanhemmat säätävät tunteita lapsen puolesta). Taaperot ja pienet lapset saattavat käyttää yhteistä tunnesäätelyä (itse itsenäisesti sekä vanhempien kanssa) - myöhemmin muodostuu itsesäätely (self-regulation).</p> Signup and view all the answers

<p>Lasten tunnetietoisuuden ja tunnesäätelyn lisäksi vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen LAATU taaperoilla ja esikouluikäisillä vaikuttaa lasten ongelmakäyttäytymiseen (Harrist ja Waughn, 2002). Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen laatu: missä määrin vanhempi ja lapsi jakavat kiintymystä, reagoivat toistensa tunteisiin ja toimintaan ja keskittyvät leikin aikana samaan asiaan.</p> Signup and view all the answers

<p>Monta tekijää, kuten vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus; tunnetietoisuuden kehittyminen; itsesäätelyn sekä yhteisen tunnesäätelyn opetettu strategia (instruction given by a parent) ja käyttö .</p> Signup and view all the answers

<p>Lapsilla, joilla on kielenkehityksen viiveitä, saattaa olla kohonnut riski ongelmakäyttäytymiselle.</p> Signup and view all the answers

<p>Taaperot joilla kielen viiveitä ilmaisussa (expressive delays), olivat muita ujompia ja pelokkaampia uusissa tilanteissa. Taaperot jotka aloittivat puhumaan myöhemmin olivat vetääntyneimpiä (withdrawn), vakavampia ja masentuneimpia. Vanhemmilla lapsilla taas näkyi enemmän käytöshäiriöitä (välinpitämättömyys muita kohtaan).</p> Signup and view all the answers

<p>Stansbury ja Zimmermann (1999) havaitsivat, että kielenkehityksen viiveistä kärsivien lasten vanhemmat käyttivät vähemmän erilaisia tunnesäätelystrategioita lastensa kanssa, mikä viittaa siihen, että kielenkehityksen viiveet saattavat häiritä tunnesäätelytaitojen sosialisaatiota, sekä ITSEsäätelytaitoja (vähemmän harjoitusta vanhempien tai muiden aikuisten kanssa).</p> Signup and view all the answers

<p>Yksi mahdollinen syy kielitaitojen ja ongelmakäyttäytymisen välisessä yhteydessä voi olla KIELEN keskeinen ASEMA vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa, joka vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta sekä lapsen tunnesäätelyn kehitystä.</p> Signup and view all the answers

<p>Useita interventioita sekä kielenkehityksen viiveiden että ongelmakäyttäytymisessä. Pääasiassa puututtu VANHEMPIEN käyttäytymiseen. Interventioissa paljon samankaltaisuuksia, mutta kielenkehityksen viiveitä mitattaessa harvoin mitattu SAMALLA ongelmakäyttäytymistä.</p> Signup and view all the answers

<p>Esimerkiksi MOLEMMISSA interventioissa TAVOITTEENA on rakentaa positiivisia, ehdollisia kanssakäymisiä VANHEMPI-LAPSI suhteen vahvistamiseksi (- kuten child directed interaction CDI = vastata lapsen puheeseen oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla (engl. contingent interaction). Sekä lisätä vanhemman ja lapsen välistä synkroniaa (kyky reagoida toisiinsa jne.)</p> Signup and view all the answers

<p>Tutkittiin vanhempien toteuttaman kielellisen intervention (EMT:n) vaikutusta taaperoiden ja esikouluikäisten, joilla kielenkehityksen viiveitä, ongelmakäyttäytymiseen.</p> Signup and view all the answers

<p>EMT:ssä vanhemmille opetetaan strategioita kielenkehityksen tukemiseksi. mm. lapsen kommunikaation huomaaminen ja siihen vastaaminen, kielen mallintaminen ja lapsen lausumien laajentaminen, sekä kehotteiden käyttö vastauksena/reaktiona lapsen pyyntöihin.</p> Signup and view all the answers

<p>Esitetyt suorat vaikutukset: a) lapsi-vanhempi suhteen LAADUN muokkaaminen parantamalla lapsi- vanhempi vuorovaikutusta b) parantamalla vanhempien kyvyn reagoida lapsen tunnetiloihin paremmin c) vanhempien opettaminen mallintamaan ja vahvistamaan kielivälitteisten tunnesäätelystrategioiden käyttöä (the use of language-mediated emotion-regulation strategies)</p> Signup and view all the answers

<p>Esitetty epäsuora vaikutus on, että lapset kehittävät monipuolisempaa sanastoa ja kielellisiä taitoja, joita he voivat hyödyntää käyttäessään YHTEISIÄ ja ITSENÄISIÄ tunnesäätelystrategioita.</p> Signup and view all the answers

<p>CDI (child directed interaction) on yksi PCIT (parent-child interaction therapy) komponentti, joka keskittyy rakentamaan positiivisia, ehdollisia kanssakäymisiä vanhempi-lapsi suhteen vahvistamiseksi. Tämä CDI komponentti muistuttaa vahvasti EMT komponenttia!</p> Signup and view all the answers

<p>Koska viestintätaitojen kehittäminen tukee yhteisten- sekä itsenäisten säätelytaitojen kehittymistä ja käyttöä, voikin olla, että KIELELLISET TAIDOT epäsuorasti medioivat EMT:n ja ongelmakäyttäytymisen välistä suhdetta.</p> Signup and view all the answers

<p>Selvittää miten EMT vaikuttaa ongelmakäyttäytymiseen ja mikä on kielellisen kehityksen rooli.</p> Signup and view all the answers

<p>Tutkimus tehtiin sekundäärisenä analyysina aineistolle, jonka primaarisessä analyysissa todettiin, että EMT paransi lasten kykyä ymmärtää/vastaanottaa sekä ilmaista kielellisesti, merkitsevästi heti intervention jälkeen.</p> Signup and view all the answers

<p>Mediaatio-analyysi edellyttää, että riippumaton muuttuja, EMT, on merkitsevä medioivan muuttujan, eli kielen, ennustaja.</p> Signup and view all the answers

<p>12 kuukautta interventiosta EMT paransi kommunikoinnin nopeutta, mutta EI MUITA kielen mittareita, merkitsevästi - KOMMUNIKOINNIN NOPEUS valittiin medioivaksi muuttujaksi</p> Signup and view all the answers

<p>(1) Mikä on vanhempien toteuttaman EMT:n vaikutus lasten ongelmakäyttäytymiseen ja minkä tyyppiseen ongelmakäyttäytymiseen (sisäänpäinsuuntautuneeseen, ulospäinsuuntautuneeseen vai kokonaisvaltaiseen ongelmakäyttäytymiseen) EMT vaikuttaa eniten? (2) Medioivatko lapsen kielelliset taidot (kommunikaationopeus) EMT:n ja lapsen ongelmakäyttäytymisen välistä yhteyttä?</p> Signup and view all the answers

<p>Tutkijat uskovat, että EMT:llä olisi suurin vaikutus sisäänpäinsuuntautuneeseen käyttäytymiseen ja että tätä yhteyttä medioi lapsen kommunikaationopeus.</p> Signup and view all the answers

<p>Satunnaistettu koeasetelma (randomized controlled trial)</p> Signup and view all the answers

<p>97 lasta (keski-ikä 30,5 kuukautta = 2.5v.) Satunnaistettu 45 lasta interventio-ryhmään, 52 kontrolli-ryhmään. 81 % poikia, 19% tyttöjä). Koehenkilöt täyttivät kielenkehityksen viiveen kriteerit.</p> Signup and view all the answers

<p>Poikien suurta osuutta selittää se, että kielenkehityksen viiveet ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä.</p> Signup and view all the answers

<p>EMT kesti kolme kuukautta, yhteensä 28 sessiota ja toteutettiin sekä klinikalla että kotona.</p> Signup and view all the answers

<p>Niille vanhemmille, jotka olivat satunnaistettu INTERVENTIO -ryhmään, opetettiin kuusi (6) kielenkehityksen tukemisen strategiaa. mm. (1) ehdollinen reagointi lapsen kommunikaatioyrityksiin, (2) kommunikaation vuorottelu (molemmat lapsi ja aikuinen saavat yhtä monta vuoroa), (3) lapsen lausumien laajentaminen (esim. yhdellä tai kahdella sanalla), sekä KIELEN KÄYTTÖÖN KANNUSTAVIA strategioita: (4) tauottaminen/hiljaisuus ja (5) kehotukset.</p> Signup and view all the answers

<p>Kontrolli-ryhmäläiset eivät saaneet &quot;hoitoa&quot;/ opetusta, mutta heidät ohjattiin Tennessee Early Intervention Systemiin.</p> Signup and view all the answers

<p>Mittaukset tehtiin yhteensä 4 kertaa jokaiselle tutkimukseen osallistuvalle lapsi-vanhempi parille (riippumatta olivatko interventio- tai kontolliryhmässä): (1) ennen intervention alkua (lähtötilanne), (2) heti 3kk intervention jälkeen (3kk alusta), (3) puoli vuotta intervention jälkeen (9kk alusta) ja (4) vuosi intervention jälkeen (15kk alusta). Tärkeimmät tulokset: Tutkimuksen ensisijaiset tulosmittarit olivat 12 kuukauden seurantatiedot.</p> Signup and view all the answers

<p>Kaikkien osallistuneiden oli mahdollista osallistua aikaisiin interventioihin, mutta vain alle 25 % kummastakaan ryhmästä osallistui. Interventioryhmässä olleet lapset saivat keskimäärin 14 tuntia enemmän interventioita kuin lapset kontrolliryhmässä koko tutkimuksen aikana.</p> Signup and view all the answers

<p>Paikallisten lastenlääkärien vastaanotoilta, mainoksilla lehdessä ja lähetteillä Tennessee Early Intervention Systeemistä</p> Signup and view all the answers

<p>Osallistujien tuli olla 24-42 kk (2-3.5v.) vanhoja ja heidän vanhemmat antoivat suostumuksen. Tutkimukseen kelpuutettiin, jos pisteet Bayley Scales of Infant Development olivat ainakin 1,33 (SD) keskihajontaa alle normitetun keskiarvon joko kielellisen VASTAANOTTAMISEN tai ILMAISUN osalta.</p> Signup and view all the answers

<p>Kehitysvammaisuus (BSID-III kognitiiviset pisteet &lt;80), autismikirjon diagnoosi, merkittävä liikuntavamma tai yli 40 dB kuulovamma.</p> Signup and view all the answers

<p>Mittarina CBCL: Child Behavior Checklist 1.5-5. Tulokset luokiteltiin joko: (1) Kokonaisvaltainen ongelmakäyttäytyminen (sisä+ulos), (2) sisäänpäinsuuntautunut ongelmakäyttäytyminen sekä (3) ulospäinsuuntautunut ongelmakäyttäytyminen</p> Signup and view all the answers

<p>Vanhemmat vastasivat CBCL:n jokaisella mittauskerralla (0kk, 3kk, 9kk, 15kk)</p> Signup and view all the answers

<p>Käytettiin CBCL:n raakapisteitä skaalattujen/normitettujen pisteiden sijaan. Näin saatiin mitattua todellista muutosta ongelmakäyttäytymisessä tutkimuksen ajan. Vältetään myös mahdollinen uudelleen normitus.</p> Signup and view all the answers

<p>CBCL raakapisteiden lähtötaso, ikä, sukupuoli.</p> Signup and view all the answers

<p>CBCL:n itemit/kysymykset/väitteet analysoitiin sen arvioimiseksi, mittasivatko osa niistä kielellisiä kykyjä. Koska vain kaksi itemiä 99:stä saattoivat mitata kielellisiä kykyjä ongelmakäyttäytymisen sijaan, itemit pidettiin mukana analyyseissä.</p> Signup and view all the answers

<p>Lähtötilanteen (0kk) sekä vuosi intervention jälkeen (15kk) &quot;Rate of communication&quot; /Kommunikaation nopeus laskettiin = tämä on lapsen lausumien MÄÄRÄ kahdessa leikkiin pohjautuvassa vuorovaikutustilanteessa huoltajien kanssa klinikalla, 2 x 10 min settiä. Ensimmäisessä leikittiin lelujen kanssa, toisessa oli leikki-picnic. Huoltajia ohjeistettiin leikkimään lapsensa kanssa kuten tavallisestikin.</p> Signup and view all the answers

<p>SEM eli rakenneyhtälömallinnus valittiin. SEM mahdollistaa joustavan monimutkaisempienkin yhteyksien tutkimisen. Koska tutkimuskysymyksiimme kuului sekä suorien (direct) että välitettyjen vaikutusten (mediated effects) testaaminen, tarvitsimme tilastollisen lähestymistavan, joka mahdollisti molempien tämäntyyppisten parametrien joustavan arvioinnin.</p> Signup and view all the answers

<p>Viisi SEM mallia koostettiin jokaisen kolmen eri ongelmakäyttäymistyypin (internal, external, total) tarkastelua varten.</p> Signup and view all the answers

<p>Jokaisen sarjan ensimmäinen malli auttoi vastaamaan ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. (Eli EMT:n vaikutus ongelmakäyttäytymiseen + mihin tyyppiin vaikuttaa eniten: internal, external, total)</p> Signup and view all the answers

<p>(1) EMT vaikutus ongelmakäytökseen ilman nykyistä kommunikaatio nopeutta - c reitti. (2) EMT vaikutus kommunikaatio nopeuteen ilman nykyistä ongelmakäytöstä - a reitti. (3) Kommunikaationopeuden vaikutus ongelmakäyttäytymiseen ilman interventio/kontrolli statusta - b reitti. (4) Kokonainen a+b+c epäsuora/medioiva malli vapaasti arvioituna (EMT - kommunikaation nopeus - ongelmakäyttäytyminen, osittainen mediaatio yhdellä kovariaatilla) (5) Kokonainen a+b+c epäsuora/medioiva malli, jossa epäsuora c polku rajoitetaan nollaan (EMT- kommunikaation nopeus - ongelmakäyttäytyminen, täysi mediaatio kaikilla kovariaateilla)</p> Signup and view all the answers

<p>SEM malli 1 vastasi tähän tutkimuskysymykseen.</p> Signup and view all the answers

<p>SEM malli 4 ja 5 vastasivat tähän tutkimuskysymykseen.</p> Signup and view all the answers

<p>Interventio- ja kontrolliryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja iän, sukupuolijakauman tai lähtötason sisäänpäinsuuntautuneen käytöksen pisteissä. Lähtötason KOMMUNIKAATION NOPEUDESSA (ilmausten määrän keskiarvo/ mean of number of utterances) oli MERKITSEVÄ ero. (Kontrolli = 61.54, interventio = 86.09)</p> Signup and view all the answers

<p>Kun lähtötason ongelmakäyttäytyminen, lähtötason kommunikaation nopeus, ikä ja sukupuoli kontrolloitiin, EMT-ryhmään kuuluvilla lapsilla oli MERKITSEVÄSTI VÄHEMMÄN vanhempien raportoimaa KOKONAISongelmakäytöstä (-6,589, 95 %:n CI [-11,804, -1,385]), ULOSPÄINsuuntautunutta käyttäytymistä (-2,231, 95 %:n CI [-4,355, -0,108]) ja SISÄÄNPÄINsuuntaunutta käyttäytymistä (-2,091, 95 %:n CI [-3,791, -0,391]) 12kk interventiosta (post intervention!)</p> Signup and view all the answers

<p>Efektikoot olivat samankaltaisia! Kokonaisongelmakäyttäytyminen, d = -.434 Ulospäinsuuntautunut käyttäytyminen, d = -.346 Sisäänpäinsuuntautunut käyttäytyminen, d = -.440 Cohenin (1992) mukaan nämä efektikoon estimaatit ovat PIENIÄ/KESKISUURIA.</p> Signup and view all the answers

<p>Malli 4:ssa a-b-c reitti (EMT - kommunikoinnin nopeus - ongelmakäyttäytyminen) lisäsi kommunikoinnin nopeutta, mikä laski KOKONAIS-ongelmakäytöstä (significant effect), joten kommunikoinnin nopeudella merkittävä rooli välittäjänä (mediation effect). Reitti a-c EMT:n suora yhteys KOKONAIS-ongelmakäytökseen heikko (NOT statistically significant). Samanlaiset tulokset sisäisen ongelmakäyttäytymisen kanssa: reitti a-b-c EMT lisäsi kommunikoinnin nopeutta, mikä laski SISÄISTÄ ongelmakäyttäytymistä (significant effect), joten kommunikoinnin nopeudella merkittävä rooli välittäjänä (mediation effect), reitti a-c EMT:n suora yhteys SISÄISEEN-ongelmakäytökseen heikko (NOT statistically significant). Toisin kuin KOKONAIS-ongelmakäytöksen ja SISÄISEN ongelmakäytöksen kanssa, kommunikointinopeudella EI ollut merkittävää vaikutusta ULKOISEEN ongelmakäytökseen, vaikka vaikutus olikin samansuuntainen kuin muilla!</p> Signup and view all the answers

<p>Osittaisvaikutusta</p> Signup and view all the answers

<p>Kieliviiveisten lasten ongelmakäytökseen, lisää vanhemman ja lapsen välistä synkroniaa (kyky reagoida toisiinsa) sekä lapsi-vanhempi vuorovaikutukseen ja kiintymyssuhteeseen, perheen kuluihin, aikaan ja vaivaan, lapsen kielikeskeiseen tunnesäätelyyn</p> Signup and view all the answers

<p>EMT vähensi KOKONAIS-ongelmakäyttäytymistä noin 6,5 raakapisteellä (CBCL: epätosi, joskus tosi, usein tosi -asteikko) mikä voi johtaa kolmen oireen kokonaiseen häviämiseen tai kuuden oireen osittaiseen häviämiseen, tai yhdistelmään näiden kahden välillä.</p> Signup and view all the answers

<p>SISÄÄN- ja ULOSpäinsuuntautuneessa ongelmakäyttäytymisessä EMT vähensi noin kahdella raakapisteellä. Lähtöpisteet sisään: 6,55, ulos: 10,76, eli kahden pisteen lasku edustaa 30,5 % laskua sisään. ja 18,6 % laskua ulos. oireissa.</p> Signup and view all the answers

<p>Vanhemmat saattoivat käyttää eri strategioita eri määrissä. Eri strategiat vaikuttavat eri määrissä ulos- ja sisäänpäinsuuntautuneeseen ongelmakäytökseen. Esimerkiksi tunteiden nimeämisen on osoitettu olevan yhteydessä sisäänpäinsuuntautuneeseen käyttäytymiseen, kun taas itsen harhauttaminen / huomion uudelleenohjaus on tutkimusten mukaan yhteydessä ULOSpäinsuuntautuvaan käyttäytymiseen.</p> Signup and view all the answers

<p>Tässä tutkimuksessa osallistuneilla oli lähtötasolla subkliininen määrä (subclinical levels) ongelmakäyttäytymistä (T-pisteet kaikissa noin 47 [&gt;65 kliinisten oireiden raja]), eli ongelmakäyttäytymisen &quot;määrä&quot;/ vakavuus ei ollut niin iso että se olisi riittänyt esim. diagnoosiin ongelmakäyttäytymisestä...</p> Signup and view all the answers

<p>(1) Ongelmakäyttäytymisen mittarina käytettiin vain vanhempien vastauksia CBCL:ssa, useimmat osallistujista eivät olleet esikoulussa, joten opettajien arvioita ongelmakäyttäytymisestä ei saatavilla. (2) EMT -koulutus saattoi muuttaa vanhempien tapaa arvioida lapsiaan. (3) Vanhempien käyttämiä tunnesäätelystrategioita ei koodattu, eikä myöskään lasten. (4) Tällä otoskoolla ei ollut mahdollista havaita mahdollisia sukupuolieroja (tyttö-osallistujia liian vähän!)</p> Signup and view all the answers

<p>(1) Tärkeä olla useampi tiedon-keruu menetelmä. (2) Olisi tärkeää koodata vanhempien ja lasten vuorovaikutusta kotona ja tutkittava, miten vanhempien ja lasten itsesäätely- ja keskinäisen säätelyn strategioiden käyttö voi vaikuttaa eri tavoin sisäiseen ja ulkoiseen ongelmakäyttäytymiseen. (3) Olisi tärkeää tutkia MONIEN erilaisten tunteiden säätelystrategioiden käyttöä ja niiden vaikutusta kielitaitoon ja ongelmakäyttäytymiseen. (4) Sukupuolieroja tulisi tutkia enemmän, sillä on mahdollista, että kielen ja ongelmakäyttäytymisen välinen suhde toimii eri tavalla pojilla kuin tytöillä. (5)Myös tutkia miten EMT vaikuttaa vakavampaan esim. diagnosoituun ongelmakäytökseen. (6) Tutkia mitkä EMT strategioista ovat tehokkaimmat ongelmakäyttäytymiseen?</p> Signup and view all the answers

<p>EMT vähensi ongelmakäyttäytymistä vuosi intervention jälkeen (merkittävä tulos)! Aikaisen intervention tärkeyttä korostava sekä pysyviä hyötyjä ajatellen!</p> Signup and view all the answers

<p>Kyllä</p> Signup and view all the answers