Suomen historia: Venäjän vallan aika

Study Notes

Finland was a Grand Duchy of Russia, with the Russian Tsar as its Grand Duke
Finland had a degree of autonomy, with its own legislation, currency, and language
However, the Russian government exerted significant control over Finland, particularly in the late 19th and early 20th centuries
The Finnish language and culture were suppressed, and the use of Russian was promoted
The Finnish people developed a strong sense of nationalism and desire for independence during this period

Finland declared independence on December 6, 1917, following the Russian Revolution
The Finnish Civil War (1918) was fought between the socialist Reds and the non-socialist Whites, with the Whites emerging victorious
The Treaty of Tartu (1920) established the border between Finland and the Soviet Union
Finland developed a democratic government and economy, with a focus on industrialization and modernization
The country maintained a policy of neutrality during the interwar period

Finland fought two wars against the Soviet Union during WWII:
- The Winter War (1939-1940): Finland resisted Soviet invasion, but ultimately ceded territory to the Soviet Union
- The Continuation War (1941-1944): Finland allied with Germany to retake lost territory, but ultimately surrendered to the Soviet Union
The Moscow Armistice (1944) and the Paris Peace Treaty (1947) established the post-war border between Finland and the Soviet Union
Finland lost significant territory, including Karelia, and had to pay heavy war reparations to the Soviet Union
The country maintained a policy of neutrality during the Cold War, and developed a close relationship with the Soviet Union

Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta, jossa Venäjän tsaari toimi suuriruhtinaana
Suomi sai pitää jonkinasteisen autonomian, omat lakinsa, oman valuuttansa ja oman kieltään
Venäjän hallitus kuitenkin käytti merkittävää vaikutusvaltaa Suomeen, erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa
Suomen kieli ja kulttuuri tukahdutettiin, ja venäjän kielen käyttöä edistettiin
Suomalaiset kehittivät vahvan nationalismisen ja itsenäisyyden tunteen tänä aikana

Suomi julisti itsenäisyyden 6. joulukuuta 1917, Venäjän vallankumouksen jälkeen
Suomen sisällissota (1918) käytiin punaisten ja valkoisten välillä, ja valkoiset tulivat voitolle
Tarton rauha (1920) määritteli Suomen ja Neuvostoliiton rajan
Suomi kehitti demokraattisen hallituksen ja talouden, teollistumisen ja modernisoitumisen painopisteinä
Maa säilytti puolueettomuuspolitiikan kahden maailmansodan välillä

Suomi kävi kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan toisen maailmansodan aikana:
- Talvisota (1939-1940): Suomi puolustautui Neuvostoliiton hyökkäykseltä, mutta luovutti alueita Neuvostoliitolle
- Jatkosota (1941-1944): Suomi liittoutui Saksan kanssa takaisinmenetettyjen alueiden saamiseksi, mutta luovutti Neuvostoliitolle
Moskovan aselepo (1944) ja Pariisin rauhansopimus (1947) määritteli sodanjälkeisen rajan Suomen ja Neuvostoliiton välillä
Suomi menetti merkittävän alueen, mukaan lukien Karjalan, ja joutui maksamaan suuret sotakorvaukset Neuvostoliitolle
Maa säilytti puolueettomuuspolitiikan kylmän sodan aikana ja kehitti lähentyneen suhteen Neuvostoliiton kanssa