Suomalaisen sarjakuvan historia

• Nämä muistiinpanot käsittelevät suomalaista sarjakuvaa ja sen historiaa.

Ensimmäinen suomalainen sarjakuva

• Professori Ilmari Vainion "Itikaisen tutkimusretkeä" on ensimmäinen suomalainen sarjakuva.
• Se on naiivi ja nonsenssejä sisältävä seikkailu maailman ympäri, jossa käydään Pohjoisnavalla, Kiinassa ja Afrikassa.
• Jokaisella sivulla on vain yksi kuva.
• Jalmari Finne ja Ola Fogelberg (Fogeli) loivat Janne Ankkanen sarjakuvan.
• Ola Fogelberg tunnetaan myös nimellä Pekka Puupää.
• Asmo Alhon Kieku ja Kaiku alkoi ilmestyä 1920-luvulla ja päättyi vasta 1975, tekstit olivat riimitettyjä ja ne teki Mika Waltari.
• Pilapiirtäjä Kari Suomalainen tunnettiin nimellä Henkensä kaupalla

Varhaisten sarjakuvien teemat

• Varhaiset sarjakuvat käsittelivät usein tieteiskirjallisuutta.

Vuosi 1949

• Vuonna 1949 ulkomaiset sarjakuvalehdet alkoivat tulla Suomeen, erityisesti amerikkalaiset sarjakuvat.
• Aiemmin niitä oli julkaistu vain sanomalehdissä ja lukemistolehdissä.
• Uudet sarjakuvat veivät tilaa kotimaisilta lehdiltä, koska ne olivat halvempia ja helpommin levitettäviä.

Muumit

• Aluksi Muumi sarjakuvaa pidettiin rojalistisena, mikä ei miellyttänyt vasemmistolaisia lukijoita.
• Sarjakuva tuli tunnetuksi ympäri maailmaa, ja sitä julkaistiin noin 40 maassa eri sanomalehdissä.
• Ensimmäiseksi Muumit tehtiin ruotsiksi.
• Tove Jansson piirsi Muumi-sarjakuvaa 1950-luvulla.
• Veikko Savolaisen tunnetuin sarjakuva on Seikkailusarjakuva Joonas.
• Länkkärisarjakuva Buffalo Billiä tehtiin salanimellä Will Martin.

1960-luku

• 1960-luvulla kulttuuri-ilmapiiri radikalisoitui ja politisoitui Suomessa.
• Timo Aarniala teki pienen underground-sarjakuvan nimeltä Salaisuuden varjo.

Mauri Kunnas

• Mauri Kunnas on tunnettu lastenkirjoistaan.
• Hän teki aluksi sanomalehtistrippejä.
• Ensimmäinen oli poliisiparodia nimeltä Kotlant Jaarti.
• Hän teki myös sarjakuvan nimeltä Nyrok City, joka satirisoi suomalaista rockelämää.

Mämmilä-sarjakuva

• Tarmo Koiviston Mämmilä on laaja romaanisarjamainen kokonaisuus.
• Se kuvaa fiktiivisen pikkupaikkakunnan tapahtumia verkkaisesti, mutta satiirisesti ja yhteiskunnallisella ironialla.
• Se on tunnetuin aikuislukijoille suunnattu suomalainen sarjakuva.

Sarjainfo

• Sarjainfo oli Suomen Sarjakuvaseuran julkaisema lehti.
• Siellä julkaistiin sarjakuvaa koskevaa tutkimusta ja kritiikkiä.
• Se on nykyään merkittävin sarjakuvaa käsittelevä lehti maassa.
• Katja Tukiainen tekee naivistisia ja rosoisia sarjakuvia, joissa on omakohtaisia tuntemuksia.
• Pauli Kallion tunnetuin sarjakuva on Suuri Kurpitsa, joka tunnetaan krampeista ja nyrjähdyksistä.
• Ilkka Heilä B. Virtanen kertoo surkean epäonnistujamiehen surkeasta elämästä.
• Juba eli Jussi Tuomola luo Viivi ja Wagner hahmoja, jotka ovat nuori nainen ja sika, jotka asuvat yhdessä ja sarjakuva on absurdi ja surrealistinen.

Ensimmäinen suomalainen sarjakuvatohtori

• P.a. Manninen on ensimmäinen suomalainen sarjakuvatohtori (PhD).

2000-luvun sarjakuva

• 2000-luvun sarjakuvat ovat monipuolisia ja laadukkaita.
• Omaelämäkerralliset sarjakuvat ovat merkittäviä.

Pertti Jarla

• Pertti Jarla on tehnyt Fingerpori-sarjakuvaa, joka on puujalkavitseihin ja sanaleikkeihin perustuva strippisarja omintakeisella piirrostyylillä.
• Ville Ranta piirtää luonnosmaisesti perhearjen kuvauksia "Isi on vähän väsynyt".
• Hän on tehnyt myös historiallisia sarjakuvia, kuten Elias Lönnrotista kertovan fiktiivisen sarjakuvaromaanin.
• Emmi Valve ja Emmi Nieminen ovat sarjakuvabloggareita, jotka julkaisevat osan sarjakuvistaan blogissa.
• Emmi Valve - voimakas kuvaus seksuaalisesta ahdistelusta ja masennuksesta
• Kiroileva siili-strippi on Milla Paloniemen käsialaa.

Omaelämäkerrallinen sarjakuva

• Tiitu Takalo on tehnyt omaelämäkerrallisen sarjakuvan Minä, Mikko ja Annikki.
• Tiitu Takalon sarjakuvat ovat feministisiä.
• Hän käsittelee raiskausta ja nyrkkeilyharrastuksen sukupuolittuneisuutta.
• "Omaelämäkerrallinen" tarkoittaa, että sarjakuva perustuu tositapahtumiin ja hänen elämäänsä.
• Feminististen sarjakuvantekijöiden yhteinen ponnistus oli 2018 ilmestynyt Sisaret 1918, joka käsittelee Suomen sisällissodan naiskohtaloita alkuperäisten arkistolähteiden pohjalta.