Planetaariset ilmiöt ja vuorokaudenajat

Planetaariset Ilmiöt

• Planetaariset ilmiöt johtuvat Maan muodosta ja sen liikkeistä avaruudessa.
• Näitä ilmiöitä ovat vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelu, planetaariset ilmanpaine- ja tuulivyöhykkeet, vuorovesi, coriolis-ilmiö, keskipakoisvoima, valaistus-, lämpö- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä maannos.
• Ilmiöiden perustana on Maan kierto Auringon ympäri, pyöriminen oman akselinsa ympäri, Maan pyöreä muoto ja akselin kaltevuus (23,5°).
• Maan pyöreän muodon vuoksi Auringon säteet lämmittävät päiväntasaajaa enemmän kuin napa-alueita.

Vuorokaudenajat

• Maan pyöriminen aiheuttaa yön ja päivän vaihtelut.
• Vuorokausi on Maan pyörähdysaika akselinsa ympäri.
• Maapallo pyörähtää kerran akselinsa ympäri ja Auringon säteily osuu vuorollaan kohtisuoraan jokaiselle pituuspiirille.
• Tähtivuorokausi (sideerinen vuorokausi) kestää 23 tuntia, 56 minuuttia ja 4,1 sekuntia.
• Aurinkovuorokausi on pyörähdysaika Auringon suhteen.
• Arkikielessä vuorokausi tarkoittaa keskiaurinkovuorokautta, jonka pituus on 24 tuntia.

Coriolis-ilmiö

• Coriolis-ilmiö on maapallon pyörimisen aiheuttama liikepoikkeama.
• Tuulet ja merivirrat kääntyvät pohjoisella pallonpuoliskolla kulkusuuntaansa nähden oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle.
• Päiväntasaajalla coriolis-ilmiötä ei esiinny.

Vuorovesi

• Kuun ja Auringon painovoimat aiheuttavat vuoroveden.
• Nousuvesi esiintyy Kuun puolella, koska Kuun vetovoima vetää vesimassoja kohti Kuuta.
• Kuun kiertäessä Maata syntyy vuorovesipullistuma.
• Maapallon vastakkaisella puolella Kuun painovoima on pienempi, josta syntyy toinen vuorovesipullistuma.
• Maan sivuilla on laskuvesi.
• Laskuvesi saapuu noin 12 tunnin ja 25 minuutin välein.

Aikavyöhykkeet

• Aikavyöhykkeet ovat käytännön sovellus Maan pyörimisestä.
• Ennen aikavyöhykkeitä keskipäivä määriteltiin paikallisesti Auringon ollessa korkeimmillaan.
• Liikenteen kehittyminen aiheutti tarpeen aikavyöhykkeille 1800-luvulla.
• Aikavyöhyke on alue, jossa käytetään samaa kellonaikaa.
• Maan pyörähdys kestää 24 tuntia, joten yksi aikavyöhyke on 15 astetta leveä.
• Valtiot määrittelevät aikavyöhykkeensä itsenäisesti.
• Laajoissa valtioissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Venäjällä, on useita aikavyöhykkeitä.
• Kiinassa on käytössä vain yksi aikavyöhyke.
• Aikavyöhykkeet määritellään suhteessa nollameridiaaniin (UTC), joka kulkee Lontoon Greenwichin kautta.
• Suomi on UTC +2 ja kesäaikaan UTC +3. New York on UTC -5.
• Kansainvälinen päivämääräraja sijaitsee Tyynellämerellä (180°).
• Jos päivämääräraja ylitetään lännestä itään, ollaan edelleen samalla aikavyöhykkeellä, mutta kello on 12 tuntia jäljessä (UTC -12).
• Jos päivämääräraja ylitetään idästä länteen, kello on 12 tuntia edellä (UTC +12).

Vuodenajat

• Vuodenajat johtuvat Maan liikkumisesta Auringon ympäri 23,5 asteen akselikulmassa.
• Maan kiertonopeus Auringon ympäri vaihtelee.
• Maapallo on lähimpänä Aurinkoa (periheli) tammikuussa ja kauimpana (apheli) heinäkuussa.
• Pohjoisella pallonpuoliskolla kesä on lähes viikon talvea pidempi.
• Eteläisellä pallonpuoliskolla talvi on vastaavasti viikon kesää pidempi.
• Auringon säteet lämmittävät Maan eri osia eri voimakkuudella kiertoradan eri vaiheissa.
• Kesällä Aurinko paistaa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirille, jolloin pohjoisella kalottialueella on yötön yö.
• Talvella Aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille, jolloin pohjoisella kalottialueella on kaamos.
• Syyskuussa ja maaliskuussa Auringon säteet tulevat kohtisuoraan päiväntasaajalle, jolloin on syys- tai kevätpäiväntasaus.
• Maapallon kierto Auringon ympäri kestää 365,24 päivää, minkä vuoksi joka neljäs vuosi on karkauspäivä. Ilman karkauspäivää vuodenaikojen paikat kalenterissa vaihtaisivat hitaasti paikkaansa.