Planetaariset ilmiöt ja niiden vaikutukset maapallolla

• Planetaariset ilmiöt ovat maapallon muodosta ja liikkeistä johtuvia, maassa havaittavia ilmiöitä.

Planetaaristen ilmiöiden perussyyt

• Maan kierto Auringon ympäri
• Maan pyöriminen oman akselinsa ympäri
• Maan lähes pyöreä muoto
• Maan akselin kaltevuus (23,5°)

Planetaarisia ilmiöitä

• Vuorokaudenaikojen vaihtelu
• Vuodenaikojen vaihtelu
• Planetaariset ilmanpaine- ja tuulivyöhykkeet
• Vuorovesi
• Coriolis-ilmiö
• Keskipakoisvoima
• Valaistus-, lämpö- ja kasvillisuusvyöhykkeet
• Maannos

Vuorokaudenajat

• Maan pyörähdysaika akselinsa ympäri aiheuttaa yön ja päivän vaihtelut.
• Tähtivuorokausi (sideerinen vuorokausi) on 23 tuntia, 56 minuuttia ja 4,1 sekuntia.
• Aurinkovuorokausi on pyörähdysaika Auringon suhteen.
• Keskiaurinkovuorokausi on vuorokauden puhekielinen tarkoite, jonka pituus on 24 tuntia.

Coriolis-ilmiö

• Maapallon pyörimisen aiheuttama liikepoikkeama
• Pohjoisella pallonpuoliskolla tuulet ja merivirrat kääntyvät kulkusuuntaansa nähden oikealle.
• Eteläisellä pallonpuoliskolla tuulet ja merivirrat kääntyvät kulkusuuntaansa nähden vasemmalle.
• Ei vaikuta päiväntasaajalla.

Vuorovesi

• Kuun ja Auringon painovoimien aiheuttama merenpinnan tason jaksollinen vaihtelu.
• Nousuvesi syntyy Kuun vetovoiman vetäessä vesimassoja kohti Kuuta.
• Vuorovesipullistuma syntyy, kun Kuun vetovoima on hieman keskimääräistä suurempi.
• Vastakkaisella puolella maapalloa Kuun aiheuttama painovoima on hieman keskimääräistä pienempi, ja siksi vesi asettuu hieman keskimääräistä kauemmaksi Kuusta, synnyttäen toisen vuorovesipullistuman.
• Maan sivuilla on tällöin laskuvesi.
• Laskuvesi saapuu 12 tunnin ja 25 minuutin välein.

Aikavyöhykkeet

• Alue, jossa käytetään samaa kellonaikaa.
• Ennen määriteltiin paikallisesti Auringon korkeimman kohdan mukaan (keskipäivä kello 12).
• Liikenteen kehittyminen aiheutti aikatauluhaasteita, joihin aikavyöhykkeillä pyrittiin vastaamaan.
• Mahdollistavat globaalin yhteydenpidon ja maailmankaupan.
• Teoriassa: Maan pyörähdys (24h) jaettuna pituuspiireillä (360°) = yksi aikavyöhyke on 15 astetta.
• Valtiot määrittelevät omat aikavyöhykkeensä, eivät ole pysyviä.
• Laajoissa valtioissa (Yhdysvallat, Kanada, Australia, Venäjä) on useita.
• Kiinassa on yksi aikavyöhyke, poliittisen päätöksen perusteella.
• Määritellään suhteessa nollameridiaaniin (Lontoo, Greenwich).
• UTC (Universal Coordinated Time) on nollapituuspiirin aikavyöhyke.
• Suomi on UTC +2 (kesäaikaan UTC +3).
• New York on UTC –5.
• Kansainvälinen päivämääräraja (180°) sijaitsee Tyynellämerellä (UTC +12).
• Lännestä itään ylittäessä: kello on 12 tuntia jäljessä (UTC –12).
• Idästä länteen ylittäessä: kello on 12 tuntia edellä (UTC +12).

Vuodenajat

• Johtuvat maan liikkumisesta Auringon ympäri 23,5 asteen akselikulmassa.
• Kiertonopeus on suurin tammikuussa (periheli, lähimpänä Aurinkoa).
• Kiertonopeus on hitain heinäkuussa (apheli, kauimpana Auringosta).
• Kesä on pohjoisella pallonpuoliskolla lähes viikon talvea pidempi.
• Talvi on eteläisellä pallonpuoliskolla vastaavasti viikon kesää pidempi.
• Auringon säteet lämmittävät Maan eri osia eri voimakkuudella eri vaiheissa kiertorataa.
• Aurinko paistaa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirille: pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä ja pohjoisella kalottialueella yötön yö.
• Aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille: pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi ja pohjoiskalotilla kaamosaika.
• Syys- ja kevätpäiväntasaus (syyskuussa ja maaliskuussa): Auringon säteet tulevat kohtisuoraan päiväntasaajalle, jolloin pohjoiset ja eteläiset puolet saavat yhtä paljon Auringon säteilyä.
• Maapallon kierto Auringon ympäri kestää 365,24 päivää, minkä takia joka neljäs vuosi on karkausvuosi (helmikuussa 29 päivää), jotta vuodenaikojen paikat kalenterissa eivät siirtyisi.