Kalastus ja vesiviljely

• Meren antimet, kuten kalat, äyriäiset ja nilviäiset, ovat merkittävä ravinnonlähde erityisesti köyhemmillä alueilla.
• Matalikot ja rannikot ovat parhaita kalastusalueita, etenkin kumpuamisalueet, joissa ravinteikas vesi nousee pohjasta houkutellen kaloja.
• Kasvanut kysyntä ja tehokkaat kalastusmenetelmät ovat johtaneet liikakalastukseen, jossa kalaa pyydetään liikaa suhteessa kalakantojen uusiutumiskykyyn.
• Suurin osa maailman kalakannoista on ylikalastettuja.
• Sivusaaliin suuri määrä on ongelma, erityisesti pohjatroolauksessa, jossa nuotta tuhoaa pohjaeläimistön ja elinympäristöt.
• Tärkeimpiä pyyntikaloja ovat silli, turska, sardiini, tonnikala, kampela ja lohi.
• Myös mustekalat ja katkaravut ovat tärkeitä saaliita.

Vesiviljely eli akvakulttuuri

• Vesiviljelyn merkitys on kasvanut, koska kalastuksella ei voida enää vastata kasvavaan kalan kysyntään.
• Vesiviljely on kalojen, nilviäisten ja muiden vesieliöiden kasvatusta altaissa ja meressä.
• Vesiviljelyn ongelmia ovat rehevöityminen, antibioottien ylikäyttö, eläinten huono hyvinvointi ja sairaudet.
• Vesiviljelyä voidaan toteuttaa sisällä altaissa tai meressä ja järvissä rakennetuissa verkkoaltaissa.
• Yleisiä viljeltäviä lajeja ovat katkaravut, karpit, kasvit ja levät, kuten kelppi.