Ilmastonmuutos ja jääkaudet

• Ilmastonmuutos uhkaa ekosysteemejä ja yhteiskuntia.

Ilmasto jatkuvassa muutoksessa

• Maapallolla on ollut viisi jääkausiaikaa, joista viimeisin jatkuu edelleen.
• Jääkausiajalle on tyypillistä viileämpi lämpötila, jolloin mannerjäätiköt kasvavat ja vuoristojäätiköt laajentuvat.
• Mannerliikunnot ja Etelämantereen jäätiköitymisestä alkanut merien viileneminen on johtanut nykyiseen jääkausiaikaan.
• Maapallon historiassa ilmasto on ollut huomattavasti lämpimämpi kuin nykyään ja lämpimät ajat ovat olleet hallitsevia.
• Jää- eli glasiaalikaudella tarkoitetaan jääkausiajan viileää jaksoa, jolloin jäätiköt laajenevat.
• Interglasiaalikaudet ovat lyhyitä lämpöjaksoja jääkausiaikojen keskellä, jolloin jäätiköt kutistuvat ja kasvillisuus lisääntyy.
• Kvartäärikausi on nykyinen jääkausiaika, joka alkoi 2,5 miljoonaa vuotta sitten ja sille on tyypillistä ilmaston nopea vaihtelu.
• Pohjois-Euroopassa erotetaan kolme suurta jääkautta kvartäärikaudella.
• Viime jääkauden kylmin ajanjakso oli noin 20 000 vuotta sitten, ja se päättyi noin 11 500 vuotta sitten.
• Viime vuosisatojen ilmastonmuutos on ollut voimakkaampaa ja nopeampaa kuin aiemmat, nykyisen aiheuttajana on ihminen.
• Viimeisen 900 000 vuoden aikana maapallon ilmastolle on ollut tyypillistä jaksollinen vaihtelu lämpimien ja kylmien vaiheiden välillä.
• Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC korostaa, että ilmastonmuutos on termi, jota tulisi käyttää, kun puhutaan ilmastossa tapahtuvista muutoksista.
• Termi ilmastonmuutos pitää sisällään lämpötilojen epätasaisen ilmenemisen ja muutokset sademäärissä.
• Kasvihuoneilmiötä käsiteltäessä tulee mainita, puhutaanko voimistuneesta kasvihuoneilmiöstä vai luonnollisesta ilmiöstä. Kasvihuoneilmiön ansiosta maapallolla on elämälle sopiva lämpötila.

Ilmastonmuutoksen syyt

• Ilmastonmuutostutkijat jakavat ilmastonmuutoksen aiheuttajat luonnollisiin tekijöihin ja ihmisen aiheuttamiin tekijöihin.
• Muutokset voivat olla hitaita ja viedä miljoonia vuosia tai nopeita eli tapahtua ihmisen eliniän tai muutamien satojen vuosien aikana.
• Mikään ilmastonmuutosteoria ei selitä kaikkia ilmastoon vaikuttavia tekijöitä.
• Maan ja Auringon välinen suhde sekä mannerliikunnot ovat pääasiallisia ilmastonmuutoksen aiheuttajia pitkällä aikavälillä.
• Hitaat mannerliikunnot muuttavat myös merivirtoja ja planetaarisia tuulia.
• Massiiviset tulivuorenpurkaukset voivat viilentää ilmastoa.
• Maan ja Auringon suhde (Milankovićin syklit) on ilmastonmuutosten perimmäinen aiheuttaja.

Milankovićin syklit

• Milankovićin syklit aiheuttavat jaksottaisia ilmastonmuutoksia.
• Milankovićin syklit ovat saaneet nimensä serbialaisen Milutin Milankovićin mukaan.
• Hän osoitti 1900-luvun alussa, että Maan asema avaruudessa ei ole vakio, vaan siinä tapahtuu kolmenlaisia muutoksia.
• Nämä muutokset aiheuttavat muutoksia Auringon säteilyn saapumiseen, josta seuraa syklisiä ilmastonmuutoksia erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla.
• Maan kiertoradan muutoksia kutsutaan Milankovićin sykleiksi.
• Maan akselikulma muuttuu noin 40 000 vuoden jaksoissa.
• Pienempi akselikaltevuus alentaa keskileveyksien keskilämpötiloja.
• Maan akselin suunta muuttuu hyrräliikkeen eli prekession tavoin 22 000 vuoden jaksoissa.
• Prekession seurauksena kesän ja talven paikat siirtyvät eri kohtiin.
• Pohjoisen pallonpuoliskon kesä on nykyisin noin viikon pitempi kuin eteläisellä pallonpuoliskolla ja päinvastainen tilanne lyhentää ja viilentää kesää.
• Maan radan muoto vaihtelee nykyisestä, lähes pyöreästä soikeaan 100 000 vuoden jaksoissa.
• Vuodenaikojen pituus ja säteilyn jakautuminen eri leveysasteille muuttuu nykytilanteeseen verrattuna.
• Jos talvi pitenee ja kesä kylmenee, siitä seuraa jäätiköityminen.

Nykyisen ilmastonmuutoksen syyt

• Ihminen on lisännyt kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä, mikä on johtanut voimakkaampaan kasvihuoneilmiöön ja ilmaston muuttumiseen.
• Ilmasto on lämmennyt IPCC:n vuoden 2022 raportin mukaan esiteollisesta ajasta 1,1 celsiusastetta ja Suomen ilmasto yli 2 °C.
• Ilman hiilidioksidipitoisuus on noussut teollistumista edeltävältä ajalta 40 prosenttia.
• Suurimpana syynä hiilidioksidipitoisuuden nousuun ovat ihmisen käyttämät fossiiliset polttoaineet.
• Ihminen on rikkonut hiilen kiertokulun päästämällä fossiloitunutta hiiltä ilmakehään.
• Karjankasvatus lisää metaanipäästöjä, ja ihmisen kehittämät uudet kasvihuonekaasut, kuten freonit, toimivat kasvihuonekaasuina.
• Kasvihuonekaasujen lisääntyminen on seurausta teollistumisesta, väestönkasvusta ja talouden kasvusta.
• Ilmastonmuutokseen vaikuttavat kasvihuonekaasujen ohella hiilinielujen, erityisesti metsien, hävittäminen.
• Tärkeimmät hiilinielut ovat meret sekä metsät, jotka sitovat hiilidioksidia fotosynteesissä.
• Maaperä sitoo vähäisissä määrin hiilidioksidia, mutta myös vapauttaa sitä, ja maatalousmaat ovat yleensä hiilidioksidin lähteitä.
• Kohonnut lämpötila muuttaa maapallon albedoa eli heijastavuutta.
• Lämpösäteilyä imeytyy Maahan entistä enemmän lumi- ja jääpeitteen pienentyessä.
• Ilmastossa on positiivisia ja negatiivisia palautekytkentöjä.
• Palautekytkennät voivat kiihdyttää (positiiviset) tai hidastaa (negatiiviset) ilmastonmuutosta.
• Vesihöyryn lisääntyminen ilmakehässä on tunnetuin positiivinen palautekytkentä, sillä lämmin ilma sisältää enemmän vesihöyryä.
• Hiilidioksidin lisääntyminen lisää vesihöyryn määrää ilmakehässä, mikä lämmittää ilmakehää.
• Merkittävin kasvihuonekaasu on vesihöyry ilmakehässä.
• Pilvisyys on esimerkki negatiivisesta palautekytkennästä, koska se estää Auringon säteilyn saapumista Maahan.

Ilmastonmuutoksen seuraukset

• Muutokset ilmastossa ovat vaikuttaneet voimakkaasti ekosysteemeihin, ihmisen elämänlaatuun, terveyteen ja toimintaan.
• Säiden ääri-ilmiöiden esiintyminen on tihentynyt vuodesta 1950 lähtien.
• Kylmät säät ovat vähentyneet, ja helteiden lämpötilat ovat nousseet.
• Rankkasateiden määrä on lisääntynyt sateisilla alueilla, ja sateiden määrä on vähentynyt kuivilla alueilla.
• Meriveden korkeus on noussut jäätiköiden sulamisen ja veden lämpölaajenemisen seurauksena.
• Meriveden nousu uhkaa alavia maita ja matalia saarivaltioita, ja se vaikuttaa vedenalaisiin ekosysteemeihin vähentäen auringonvaloa.
• Meren happamoituminen lisääntyy ilmakehän lisääntyneen hiilidioksidin johdosta, mikä heikentää eliöiden elinmahdollisuuksia ja kiihdyttää biodiversiteettikatoa.
• Jään ja lumipeitteen sulaminen on vaikuttanut veden hydrologiseen kiertoon.
• Maa-, makean veden ja merieliöt ovat joutuneet muuttamaan esiintymisaluettaan ja vuodenaikaisia elämänkiertojaan.
• Monien lajien lukumäärät ovat vähentyneet ja lajien välinen vuorovaikutus on heikentynyt.
• Ilmastonmuutos vaikeuttaa yhteiskuntien toimintaa, maataloutta, lisää hellekuolemia ja levittää tauteja uusille alueille.
• Ilmastonmuutos ja veden kiertokulun häiriöt aiheuttavat pulaa juomavedestä miljoonille ihmisille.
• Epävakaa ja muuttunut ilmasto voi aiheuttaa konflikteja ja ilmastosiirtolaisuutta.
• Ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmien moninkertaistumista, kun lämpötila nousee yli 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
• Ilmastonmuutosta ei voida enää pysäyttää, sillä hiilidioksidi säilyy ilmakehässä satoja vuosia ja palautekytkennät edesauttavat lämpenemistä.
• Ilmakehä jatkaa lämpenemistään ja meriveden pinnannousu jatkuu.
• Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on, ettei ilmasto lämpene vuosisadan loppuun mennessä enempää kuin 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna
• Vuonna 2022 tämä tavoite näyttää olevan haasteellinen saavuttaa.

Ilmastonmuutoksen hillintä

• Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu ihmiskunnan energian käytöstä.
• Energian säästäminen, energiatehokkuus ja vähäpäästöisemmän energian tuottaminen ovat keskiössä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
• Poliittisella päätöksellä voidaan esimerkiksi luopua fossiilisista polttoaineista.
• Kansainvälistä tukea voidaan myöntää uusiutuviin päästöttömiin energialähteisiin siirtymiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.
• Energian säästäminen, julkisen liikenteen suosiminen, lentomatkustuksen välttäminen sekä ilmastoystävälliset ruokavalinnat ovat keinoja, joilla yksittäinen ihminen voi hillitä ilmastonmuutosta.
• Yksittäisten ihmisten valintojen lisäksi poliittisen päätöksenteon tulee tukea ilmastonmuutoksen hillintää.
• Päästövähennysten lisäksi metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on tärkeä, sillä metsät toimivat hiilinieluina.
• Metsien lisäksi myös suot ja muut biomassaa tuottavat ekosysteemit toimivat hiilinieluina.