Ilmakehän rakenne ja koostumus

Ilmakehän Kaasukoostumus

• Ilmakehä koostuu pääosin typestä (78 %) ja hapesta (21 %).
• Muita kaasuja ovat hiilidioksidi, jalokaasut ja vesihöyry.
• Hiilidioksidipitoisuus on noussut yli 0,040 % fossiilisten polttoaineiden käytön ja metsien hakkuiden vuoksi.
• Ilmakehässä on myös merten suolaa, tulivuorten tuhkaa ja aerosoleja.

Ilmakehän Kerrokset

• Ilmakehä voidaan jakaa homosfääriin ja heterosfääriin kaasukoostumuksen perusteella.
• Homosfäärissä kaasut ovat sekoittuneet tasaisesti (0–80 km).
• Heterosfäärissä kaasut ovat järjestyneet painon mukaan (yli 100 km), kevyimmät ylimpänä (helium ja vety).
• Hetero- ja homosfäärin rajaa kutsutaan homopaussiksi.
• Lämpötilojen ja sähköisten ominaisuuksien perusteella ilmakehä jaetaan troposfääriin, stratosfääriin, mesosfääriin ja termosfääriin.

Otsonikerros

• Otsonikerros sijaitsee stratosfäärissä (15–25 km).
• Otsoni (O3) koostuu kolmesta happiatomista.
• Se absorboi Auringon haitallista ultraviolettisäteilyä.
• 1980-luvulla havaittiin otsonikato Etelämantereen yllä.
• Syynä olivat ihmisten tuottamat CFC-yhdisteet, jotka hajottavat otsonia.
• Montrealin pöytäkirja (1989) kielsi otsonia hajottavien tuotteiden käytön.
• Otsonikerros on elpynyt ja palautuu ennalleen tämän vuosisadan puoliväliin mennessä.

Kasvihuoneilmiö

• Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilmiö, joka ylläpitää Maan elämää.
• Ilman kasvihuoneilmiötä Maan keskilämpötila olisi noin -20 °C (nykyisin noin 15 °C).
• Ilmakehä päästää läpi Auringon lyhytaaltoisen säteilyn, mutta pidättää maanpinnan lähettämää pitkäaaltoista säteilyä.
• Ihminen on voimistanut kasvihuoneilmiötä polttamalla fossiilisia polttoaineita ja muokkaamalla maanpintaa.
• Tärkeimmät luonnolliset kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H2O) ja hiilidioksidi (CO2).
• Muita luonnollisia kasvihuonekaasuja ovat metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O) ja otsoni (O3).
• CFC-yhdisteet ovat keinotekoisia kasvihuonekaasuja, jotka nostavat ilmakehän lämpötilaa ja tuhoavat otsonikerrosta.