Ihmisoikeuksien eriarvoisuus maailmassa

Ihmisoikeuksien eriarvoisuus

• Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille yhtäläisesti ja poikkeuksetta.
• Ihmisoikeuksiin sisältyy oikeus ruokaan, veteen, opetukseen, työhön ja parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan sekä vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeudet.
• Eriarvoisuus heikentää yksilön mahdollisuuksia parantaa sosioekonomista asemaansa ja osallistua päätöksentekoon.
• Eriarvoisuus vaikeuttaa ekologisen kestävyyden saavuttamista, koska päivittäiset tarpeet menevät usein ympäristöystävällisten valintojen edelle.

Eriarvoisuuden kehitys maailmassa

• Valtioiden välinen eriarvoisuus on vähentynyt elintason nousun myötä monissa aiemmin köyhissä maissa.
• Valtioiden sisäinen eriarvoisuus on edelleen suuri haaste.
• Latinalaisessa Amerikassa on keskituloisia valtioita, joissa varallisuus on jakautunut hyvin epätasaisesti.
• Jyrkkä taloudellinen eriarvoisuus voi lisätä rikollisuutta ja heikentää turvallisuutta.
• Suomessa sosiaaliturva ehkäisee jyrkkää taloudellista eriarvoisuutta, mutta syrjintää ja terveyseroja esiintyy edelleen.
• Vuonna 2014 säädettiin yhdenvertaisuuslaki syrjinnän ehkäisemiseksi ja oikeusturvan parantamiseksi.

Sukupuolten tasa-arvo ja koulutus

• Kestävän kehityksen tavoite sukupuolten tasa-arvosta pyrkii erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksien vahvistamiseen.
• Naisten koulutus auttaa väestönkasvun hidastamisessa ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan toimintaan.
• Köyhissä maissa kouluttamattomat vanhemmat tarvitsevat lapsiaan vanhuuden turvaamiseksi, koska sosiaaliturvaa ei ole.
• Koulutus voi katkaista tämän kierteen, koska se mahdollistaa työn saamisen ja toimeentulon vanhempana.

Köyhyyden vaikutus terveyteen

• Köyhyys vaikuttaa merkittävästi terveyteen, ravitsemukseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja siten myös elinikään.
• Kehittyvien maiden elinajanodote on 19 vuotta lyhyempi kuin kehittyneiden maiden.
• Suomessa alimman ja ylimmän tulokymmenyksen elinajanodotteessa on yli kymmenen vuoden ero miehillä ja lähes kuusi vuotta naisilla.
• Kehittyvissä maissa lapsikuolleisuus liittyy köyhyyteen.
• Aliravitsemus on myötävaikuttavana tekijänä lähes puolessa kehittyvien maiden lasten kuolemantapauksista.

Nälän poistaminen ja ravitsemuksen parantaminen

• Köyhyyteen liittyvä tavoite on nälän poistaminen ja ravitsemuksen parantaminen.
• Määrällinen nälkä tarkoittaa, ettei päivittäinen energiantarve täyty.
• Laadullinen nälkä tarkoittaa, että yksipuolinen ruokavalio johtaa tärkeiden ravintoaineiden puutteeseen.
• Maailmanlaajuisesti jodin, A-vitamiinin ja raudan puute johtaa terveysongelmiin.
• Ravintoaineiden puute liittyy myös lihavuuteen, sillä usein lihavuuden yhtenä taustatekijänä on energiatiheydeltään korkea mutta ravintoainetiheydeltään heikko ravitsemus.
• Köyhyys on suurin syy aliravitsemukseen kaikkialla maailmassa.
• Lapsuuden aliravitsemus vaikuttaa myös lapsen kasvuun, älylliseen kehitykseen ja myöhempien elinvuosien terveyteen.

Kestävä kehitys, köyhyys ja eriarvoisuus

• Sosiaaliseen kestävyyteen panostaminen parantaa myös taloudellista sekä ekologista kestävyyttä ja päinvastoin.
• Lapsikuolleisuuden vähentäminen ja tyttöjen koulutukseen panostaminen vähentävät syntyvyyttä ja väestönkasvua.
• Korkeammin koulutettujen äitien lapsilla on kolminkertainen mahdollisuus selvitä hengissä verrattuna kouluttamattomien äitien lapsiin.
• Ympäristöstä huolehtiminen ylläpitää ihmisten mahdollisuuksia hankkia toimeentulonsa asuinseuduillaan.
• Resurssien tasaisempi jakautuminen väestön kesken voi myös lisätä talouskasvua.

Ihmisarvoinen työ ja sosiaaliturva

• Mahdollisuus tehdä ihmisarvoista työtä on yksi köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähentävistä tekijöistä.
• Tavoitteena on saavuttaa täystyöllisyys vuoteen 2030 mennessä kaikkialla maailmassa sekä poistaa pakkotyö ja orjuus.
• Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimivaa sosiaaliturvaa, jotta ihmiset selviytyvät työttömyydestä ja muista elämäntilanteista.
• Suomessa maksetaan eläkettä ja muita toimeentuloturvaetuuksia sekä tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluja.
• Globaalisti sosiaaliturvan tilanne vaihtelee suuresti.

Kansainvälinen yhteistyö

• Kansainvälisellä yhteistyöllä pyritään vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta kaikkialla maailmassa.
• Kestävän kehityksen tavoite globaalista yhteistyöstä ja kumppanuudesta (tavoite 17).
• Yhteistyötä tekeviä järjestöjä ja organisaatioita ovat muun muassa Unicef, WHO, YK ja Punainen risti.
• Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tukea kehittyvän maan elinolosuhteita ja mahdollisuuksia.
• Köyhimpien tukeminen hyödyttää myös rikkaampia maita, sillä se vähentää eriarvoisuuteen liittyviä globaaleja ongelmia, kuten pakolaisuutta.
• Suomessa kehityspolitiikan tavoitteena olisi käyttää 0,7 % bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön, mutta tämä tavoite ei ole viime vuosina täyttynyt.

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen vaikutukset

• Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen myötävaikuttavat muiden Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseen.
• Tavoitteita ovat mm. ei nälkää, terveyttä ja hyvinvointia, hyvä koulutus, puhdas vesi ja sanitaatio sekä merten ja vesien ekosysteemien säilyttäminen.
• Rauha ja oikeudenmukaisuus liittyvät köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen, sillä köyhien maiden todennäköisyys joutua osaksi aseellista konfliktia on suurempi kuin rikkailla mailla.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, mutta eriarvoisuus heikentää mahdollisuuksia. Valtioiden välinen eriarvoisuus on vähentynyt, mutta sisäinen edelleen suuri haaste. Taloudellinen eriarvoisuus voi lisätä rikollisuutta. Suomessa sosiaaliturva ehkäisee jyrkkää taloudellista eriarvoisuutta.