Siviiliprosessi: Riita-asiat ja oikeudenkäynti

Siviiliprosessi

• Siviiliprosessilla tarkoitetaan riita-asian oikeudenkäyntiä, jossa yksityisoikeudellista vaadetta pyritään toteuttamaan kanteella.
• Riitoja voivat olla esimerkiksi omistusoikeutta koskevat riidat, kaupan kohteen virhettä koskevat erimielisyydet ja velkojan saamisoikeutta koskeva kanne.
• Riita-asian oikeudenkäynti tulee vireille joko normaalilla (laajalla) haastehakemuksella tai suppealla haastehakemuksella.
  • Suppea haastehakemus koskee pääasiassa velkomuksia koskevia summaarisia riita-asioita, jotka ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, jos vastaaja ei riitauta asiaa.
  • Tällaisia asioita ovat tyypillisesti maksamattomat laskut.
• Siviiliprosessiin kuuluu hakemusasioiden ja turvaamistoimimenettely.
  • Hakemusasiat tulevat vireille hakemuksella, ja niitä käsitellään OK 8 luvun menettelysäännöksiä noudattaen ja niihin sovelletaan riita-asioiden oikeudenkäyntisäännöksiä.
• Turvaamistoimimenettelyssä ennakolta turvataan tulevaa siviiliprosessia esimerkiksi takavarikoimalla vastaajan omaisuutta.
  • Turvaamistoimimenettelyssä noudatetaan OK 7 luvun menettelysäännöksiä ja täydentävästi soveltuvin osin riita-asian oikeudenkäyntisäännöksiä.
  • Vaikka turvaamistoimiasia tulee vireille hakemuksella, kyseessä ei ole hakemusasia vaan erityisluonteinen ennakkoturvaava menettely.

Rikosprosessi

• Rikosprosessi on syytteen käsittely tuomioistuimessa.
• Siihen kuuluvat myös oikeudenkäyntiä edeltävät vaiheet, kuten esitutkinta, pakkokeinojen käyttäminen ja syyteharkinta.
• Rikosasiassa henkilön oikeudellinen nimike vaihtuu rikosprosessin aikana epäillystä syytetyksi ja vastaajaksi.
• Rikosoikeudenkäyntijärjestystä noudatetaan myös erityismenettelyissä, kuten lähestymiskiellon ja liiketoimintakiellon määräämisessä.
• Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa on erityissäännöksiä rikosasian oikeudenkäynnistä.
• Rikosasiassa noudatetaan prosessioikeuden perussäädöstä, oikeudenkäymiskaarta sekä esitutkintalakia ja pakkokeinolakia.

Prosessien Erillisyys ja Adheesioperiaate

• Siviili- ja rikosprosessin erillisyys ei ole ehdoton, sillä rikosprosessissa voidaan ajaa myös rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta.
  • Silloin riita-asia käsitellään rikosprosessin "kylkiäisenä”, mutta riita-asia ei muutu rikosasiaksi vaan kyseesessä on adheesioperiaate.
• Adheesioperiaatetta koskevat säännökset löytyy ROL 3 luvusta.
  • Asianomistajan pyynnöstä syyttäjä voi ajaa myös asianomistajan korvausvaatimusta rikoksen tekijää vastaan.

Vaihtoehtoinen Riidanratkaisu ja Sovittelu

• Vaihtoehtoisella riidanratkaisulla tarkoitetaan muita kuin oikeudenkäynnin muodossa tapahtuvia riidanratkaisutapoja.
• Oikeudenkäynnistä erillisenä, mutta tuomioistuimessa toteutettavana menettelynä on tuomioistuinsovittelu.
  • Se tarkoittaa riita-asioiden ja riitaisten hakemusasioiden sovittelua yleisissä tuomioistuimissa, joissa sovittelijana toimii tuomari.
• Tuomioistuinsovittelussa ei noudateta OK:n säännöksiä, vaan menettelystä päättää sovittelijatuomari neuvoteltuaan osapuolten kanssa.
  • Sovittelu on vapaaehtoinen ja perustuu luottamuksellisen keskusteluilmapiirin luomiseen.
  • Sovittelun kohteena voi olla sekä dispositiivinen että indispositiivinen asia.
• Sovittelu voidaan toimittaa myös tuomioistuimen ulkopuolella, jolloin riidan osapuolet pyrkivät vapaaehtoisesti ratkaisemaan riitansa sovinnollisesti sovittelijan avulla.
  • Tietyin edellytyksin myös tällainen sovinto voidaan vahvistaa käräjäoikeudessa, jolloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen.
• Myös rikosasioita voidaan sovitella lain rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta mukaisesti.
  • Rikosasioiden sovittelussa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä pyrkiä sopimaan toimenpiteistä rikoksen aiheuttamien vahinkojen hyvittämiseksi.

Välimiesmenettely

• Välimiesmenettelyn lopputulos on asiassa lähtökohtaisesti lopullinen ratkaisu ja muutosta ei voida hakea.
• Välimiestuomio voidaan vakavien menettelyvirheiden tapauksissa julistaa tuomioistuimessa mitättömäksi tai kumota.

Prosessiperiaatteet

• Vaihtelevat dispositiivisen tai indispositiivisen riita-asian taikka rikosasian mukaan.
• Riita-asian dispositiivisuus ei ole sama asia kuin sopimusvapaus aineellisen lain mukaan.
  • Asianosainen voi tehdä sovinnon oikeudenkäynnissä ja luopua pakottavan lainsäädännön antamasta suojasta.
• Indispositiivinen asia tarkoittaa usein kanne- tai hakemusasiaa, jossa kysymys on siitä, täyttyvätkö tietyt laissa säädetyt edellytykset.
  • Indispositiivisia ovat esimerkiksi vanhemmuuden vahvistaminen sekä avioero ja lapsen huoltoa koskevat asiat.
• Jaottelu: oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus, tarkoituksenmukaisuus- ja menettelyperiaatteet sekä rooliperiaatteet.
• Oikeusvaltiossa julkisella vallalla on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin järjestämisvastuu.
  • Liittyvät kuulemisperiaatteeseen ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien varaamiseen asianosaisille asiansa ajamisessa.
• Rikosprosessissa keskeisin lähtökohta on syyttömyysolettama, eli jokaista on kohdeltava syyttömänä, kunnes hänet on tuomittu rikoksesta.
  • Ilmentää tiettyä varovaisuutta rikosprosessissa, kuten puolustuksen suosimisen periaate (favor defensionis).
  • Siihen kuuluu muun muassa todistusoikeudellisia normeja, kuten in dubio pro reo sekä in dubio mitius -sääntö.
  • Tasatilanteessa vastaajalle lievempi mielipide voittaa.
• Voimassa myös itsekriminointisuoja.

Tarkoituksenmukaisuusperiaatteet

• Prosessin varmuus, nopeus ja halpuus ovat käytännöllisiä periaatteita oikeudenkäynnin virtaviivaisuuteen.
• Oikeudenmukaisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteet ovat kiinteässä kytkennässä toisiinsa.

Menettelyperiaatteet

• Laajassa riita-asiassa ja rikosasiassa noudatetaan lisäksi erityisiä menettelyperiaatteita.
• Liittyvät osin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukseen.
• Menettelyperiaatteina voidaan mainita välittömyys-, keskitys- ja suullisuusperiaatteet.

Rooliperiaatteet

• Luetaan prosessuaalisiin periaatteisiin ja kuvaavat työnjakoa oikeudenkäynnissä.
• Määrittelevät asianosaisten ja tuomioistuimen välisiä velvollisuuksia toimia.

Oikeudenmukaisen Oikeudenkäynnin Alaperiaatteet

• On lukuisia.
• Tuomioistuimen riippumattomuus ja puolueettomuus sekä tuomarin esteettömyys.
• Tuomioistuimen riippumattomuus tarkoittaa sitä, että tuomioistuimella ei ole sidonnaisuuksia ulkopuolisiin tahoihin.
• Tuomarin puolueettomuus tarkoittaa tasapuolisuutta asian asianosaisiin nähden.

Esteettömyys

• Tavataan puhua tuomarin erityisestä kelpoisuudesta, erotuksena tuomarin yleisiin kelpoisuusvaatimuksiin.
• Kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomioistuinlaissa.
• Kielilainsäädännössä säädetään kielellisistä vaatimuksista.
• Tuomarin esteellisyydestä säädetään OK 13 luvussa.

Esteellisyysperusteet

• Koskevat myös lautamiestä, esittelijää ja käräjänotaaria.
• Tällaisia perusteita ovat:
  • osallisuusjäävi (tuomari ei saa olla asiassa osallisena)
  • intressijäävi (asiasta ei saa seurata tuomarille erityistä hyötyä tai vahinkoa)
  • yhteisöjäävi (tuomari ei saa olla asianosaisena olevan oikeushenkilön toimielimissä)
  • erityinen suhde asianosaiseen (esim. tuomarin vuokralainen)
  • ennakkoasenne (tuomari on jo aikaisemmin käsitellyt asiaa)
  • yleinen esteellisyysperuste.
• Esteellisyyttä arvioidaan objektiivisesti, ja korostuu yleisen luottamuksen säilyminen tuomioistuinlaitosta kohtaan.
• Keskeinen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kulmakivi on kuulemisperiaate.

Muutoksenhaku

• Käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen on jatkokäsittelylupajärjestelmä.
  • Kaikista käräjäoikeuden ratkaisuista saadaan valittaa, ja valitukset tutkitaan niin, että käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta arvioidaan.
  • Jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta, jatkokäsittelylupa myönnetään.
  • Ainoastaan rikosasiassa, jossa vastaaja on tuomittu yli kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen, vastaaja, syyttäjä tai asianomistaja ei tarvitse jatkokäsittelylupaa, kun valitus koskee rikoksen syyksilukemista tai tuomittua rangaistusta.
• Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin, jonne valittamiseen vaaditaan valituslupa.
  • Valituslupaa koskevassa harkinnassa ei tarkisteta hovioikeuden päätöksen oikeellisuutta, vaan sitä, täyttyykö jokin valituslupaperusteista.

Oikeudenkäynnin Julkisuus

• Voidaan jaotella: asiakirjojen, rikosasiassa asianomistajan nimen, suullisen käsittelyn ja ratkaisun julkisuuteen.
• Tuomioistuimen tulee pitää tietyt oikeudenkäyntiasiakirjat salassa.
• Lähtökohtana on, että tuomioistuimen ratkaisu on julkinen mutta jäsenten neuvottelu ja äänestys toimitetaan ulkopuolisten läsnä olematta, ja neuvottelun kulku on pidettävä salassa (neuvottelusalaisuus).
• Tuomioistuin voi määrätä, että ratkaisukin on pidettävä salassa tarpeellisin osin, jolloin ratkaisusta laaditaan julkinen ratkaisuseloste.
• Ratkaisun lopputulos ja sovelletut lainkohdat ovat säännönmukaisesti julkisia.

Muita Prosessuaalisia Toimintoja

• Oikeudenkäynnin varmuudella tarkoitetaan sitä, että prosessin lopputulos on aineellisen lain mukainen ja tässä merkityksesessä oikea.
  • Dispositiivisissa riita-asioissa tuomioistuin päätyy lain mukaiseen ratkaisuun asianosaisten määräämän näytön ja oikeudenkäyntiaineiston rajoissa ja kyseessä on suhteellisen aineellisen totuuden tavoittelu.
• Syyttömyysolettaman mukaisesti varmuuden periaate on rikosasian oikeudenkäynnissä korostunut ja menettelyssä sovelletaan varovaisuutta esimerkiksi epäselvässä näyttötilanteessa.
• Prosessin nopeus on keskeinen seikka oikeuksiin pääsyn kannalta.
  • Oikeudenkäynnin nopeus ei perustu Suomessa oikeudenkäynnin vaiheita koskeviin määräaikoihin vaan yleiseen tavoitteeseen järjestää asian käsittely nopeasti.
• Prosessin halpuus on yhteiskunnan kannalta keskeinen tavoite.
• Tarkoituksenmukaisuusperiaatteen toteuttamiseksi riidattomat summaariset riita-asiat ratkaistaan rutiiniluonteisessa menettelyssä lähtökohtaisesti toimistohenkilökunnan toimin ja ellei velallinen anna vastausta, asiassa annetaan yksipuolinen tuomio.
• Varmuus on hallitseva tavoite rikosprosessissa, mutta vähäisempien rikosten käsittelyssä korostetaan myös menettelyn nopeutta ja halpuutta.

Syrjeneuvottelu

• Prosessiekonomian tavoitteet korostuvat syyteneuvottelussa, joka perustuu tunnustamiseen ja siihen, että vastaaja on luopunut normaalista rikosoikeudenkäynti.
• Syyteneuvottelussa vastaaja ja syyttäjä sopivat siitä, minkä rikoksen tunnusmerkistön teko täyttää, ja syyttäjä esittää sen mukaisen tuomioesityksen tuomioistuimelle, joka on siihen sidottu.

Tuomioistuinsovittelu

• Toteuttaa tehokkaasti nopeuden ja halpuuden vaatimusta.
• Sovittelu kestää yleensä päivän, eikä muutoksenhakuvaihetta ole ja sovittelulla pyritään osapuolten väliseen tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen.

Menettelyperiaatteet

• Ilmentävät lainsäätäjän käsitystä siitä, miten käsittely on järjestettävä, jotta soikeudenmukaisen vaatimukset ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteet toteutuisivat.
• Menettelyperiaatteina ovat välittömyys-, keskitys - ja suullisuusperiaatteet.
• Lisäksi voidaan katsoa, että asian jäsennellyn käsittelyn periaate on muodostunut prosessiperiaatteeksi.
• Oikeudenkäynnin välittömyydellä tarkoitetaan, että vaatimukset, väitteet ja todistusaineisto asiassa esitetään tuomarille suoraan ja autenttisesti.
  • Vaatimus tai todistajan lausuma esitetään tuomarille suullisesti eikä kirjelmällä.
  • Välittömyyteen kuuluu lisäksi se, että tuomioistuimen kokoonpano ei vaihdu kesken käsittelyn.
• Keskitysperiaatteella tarkoitetaan pyrkimystä menettelyn ajalliseen yhtäjaksoisuuteen ja myös pääkäsittelyssä pyritään keskitettyyn menettelyyn.
• Aloitettu pääkäsittely saadaan lykätä ainoastaan tärkeästä syystä.

Jäsennelty Käsittely

• Liittyy läheisesti asian jäsennellyn käsittelyn periaate.
• Kysymykset käsitellään johdonmukaisessa järjestyksessä ja eri kokonaisuudet erottuvat.
• Teemoittainen kuulustelutapa tulee todennäköisesti yleistymään ja tuomioistuimen tulee toimittaa valmistelu siten, että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä paitsi yhtäjaksoisesti, myös jäsennellysti.
• Nimensä mukaisesti suullisuusperiaate tarkoittaa sitä, että asianosaisten tulee esittää istunnossa vaatimuksensa ja väitteensä suullisesti
  • Valmisteluvaiheessa tuomioistuin laatii kirjallisen yhteenvedon pääkäsittelyssä ja alussa tuomari selostaa yhteenvedon pohjalta, mihin asian valmistelussa on päädytty.

Vaatimistaakka ja Vetoamistaakka

• Dispositiivisessa riita-asiassa on voimassa rajoittavat vaatimuksen luonteen tuomioistuimen toimivaltaa.
  • Asianosaisten tehtävänä on luoda puitteet oikeussuojalleen eikä tuomioistuin voi ottaa kantaa esittämättömiin.
  • Asianosaiset määräävät prosessitoimillaan sen, mikä "asia" (oikeudenkäynnin kohde) on tuomioistuimessa käsiteltävänä.
• Vastakohta on virallisperiaate, jossa tuomioistuin toimii viran puolesta ja jota noudatetaan indispositiivisissa asioissa siltä osin kuin asia on indispositiivinen.
• Kuitenkin määräämisperiaate on voimassa myös indispositiivisissa riita-asioissa sen suhteen, että asianomainen saa päättää, paneeko asian vireille

Käsittelymenetelmä ja Tutkintamenetelmä

• Käsitepari työnjaolle oikeudenkäynnissä.
  • Käsittelymenetelmällä tarkoitetaan, että riita-asiassa on asianosaisten itsensä hankittava näyttö ja muu selvitys asiassa.
  • Tutkintamenetelmän mukaan tämä tehtävä kuuluu tuomioistuimelle.
  • Dispositiivisessa riita-asiassa asianosaisten tulee itse hankkia tarpeelliset todisteet mutta tuomioistuimella oikeus hankkia asiantuntijalausunto.
• Rikosprosessin osalta vastaavana käsiteparin käytetään jakoa akkusatoriseen ja inkvisitoriseen menetelmään.
  • Syyttäjän asiana on nostaa syyte ja hankkia näyttö asiassa, kuitenkin tuomioistuinkin saa hankkia näyttöä, jos se todennäköisesti ei tue syytettä.

Muuta

• Käräjäoikeuden puheenjohtajana toimii laamanni, käräjätuomari tai käräjänotaari, mutta käräjäoikeuden jäseniä ovat vain laamanni ja käräjätuomarit.
  • Lisäksi käräjäoikeudessa on osa-aikaisia lautamiehiä rikosasioissa ja silloin, kun käräjäoikeus toimii maaoikeutena, jäsenenä on maaoikeusinsinööri ja kaksi lautamiestä.
• Käräjäoikeuksissa kansliahenkilökuntaan kuuluvat henkilöt käyttävät laamannin määräyksen perusteella rajoitettua tuomiovaltaa summaaristen riita-asioiden ratkaisemisessa:
• Vaikka kansliahenkilökuntaan kuuluvan ratkaisuvalta on delegoidussa asiassa itsenäinen, tulee hänen siirtää asia käräjänotaarin tai tuomarin ratkaistavaksi, jos asia osoittautuu laajaksi, tulkinnanvaraiseksi tai muutoin vaikeaksi.
• Lainkäyttöasioissa toimivat henkilöt voidaan jakaa:
  • a) tuomioistuimen jäseniin (laamannit, käräjätuomarit, asiantuntijajäsenet ja maallikkojäsenet eli lautamiehet)
  • b) käräjänotaareihin
  • c) kansliahenkilökuntaan.
• Käräjäoikeudessa toimii laamanni päällikkötuomarina ja apuna hallintopäällikkö.
• Myös haastemiehiä, jotka virkansa puolesta huolehtivat tiedoksiantotehtävistä.
• Muutoksenhaku hovioikeuksissa on appellityyppistä, joten hovioikeus antaa uuden asiaratkaisun, joka korvaa käräjäoikeuden ratkaisun siltä osin kuin sitä on muutettu.
• Hovioikeudet ratkaisevat myös niille säädetyt ylimääräiset muutoksenhaut ja kantelut sekä ensimmäisenä asteena muun muassa tuomareita ja syyttäjiä koskevat virkarikosasiat.
• Hovioikeuden jäseniä ovat presidentti ja hovioikeudenneuvokset, ja siellä käsittellään lainkäyttöasiat istunnossa esittelystä tai pääkäsittelyssä.
• Korkein oikeus ohjaa alempien asteiden lainkäyttöä, tutkii asiat ja voi rajoittaa käsittelyn tiettyyn prejudikaattiarvoa koskevaan kysymykseen.
• Vuonna 2010 otettiin säännökset ennakkopäätösvalituksesta.
• Korkein oikeus käsittelee kanteluja ja tuomion purkuja.

Tuomiovaltariidat ja Hallintotehtävät

• Korkeimman oikeuden toimivaltaan kuuluu ratkaista, kuuluuko asia yleisen tuomioistuimen, erityistuomioistuimen vai hallintoviranomaisen toimivaltaan.
• Hallinnollat tehtävät ovat armahdusasioissa ja tuomarien nimityksissä.
• Käytännössä täydentää itse itseään, antaen ehdotuksia.
• Hallintoasiat kansliapäällikön vastuulla presidentin apuna.
• Korkeimman oikeuden jaosto on päätösvaltainen viisijäsenisenä, valitusluvan myöntämistä koskevassa asiassa kahden tai kolmen jäsenen kokoonpanossa ja hovioikeuden ratkaisua jatkokäsittelyluvan edellytyksiä koskevassa asiassa kolmen jäsenen kokoonpanossa.
• Jos asia on periaatteellisesti merkittävä tai laajakantoinen, voidaan siirtää täysistuntoon tai 11 jäsenen vahvennettuun jaostoon.
• Tuomioistuinten ohella lakisääteistä lainkäyttövaltaa on useilla valitusten käsittelyä varten.

Lakisääteiset Muutoksenhakulautakunnat

• Niiden menettely on hallinto-oikeudellinen.
• -Sen sijaan oikeus tuottaa ulosottoperuste on annettu osuuskuntalain (421/2013) 14:14:ssä. Sen mukaan selvitysmiesten tai konkurssihallinnon pyynnöstä ulosottomies perii suorittamatta jätetyt maksut osittelulaskelman perusteella siten kuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta säädetään. Tällainen periminen voidaan toimittaa, vaikka osittelua on moitittu, mutta peritty maksu saadaan tällöin nostaa ainoastaan panttia tai takausta vastaan. Puheena oleva sääntely on varsin erikoislaatuinen ja poikkeuksellinen: julkista valtaa on annettu yksityiselle toimijalle arveluttavalla tavalla.
• Lainkäyttötehtäviä hoitavien lautakuntien lisäksi on useita lautakuntia, jotka antavat suosituksia tai lausuntoja.
• Se on riippumaton ja puolueeton kuluttajariita-asioita käsittelevä oikeussuojaelin, joka antaa ratkaisusuosituksia kuluttajariidoissa

Tuomioistuin Virasto

• Perustettiin tuomaan järjestystä laitos hallintoon
• Virasto ohjaa järjestää lainkäyttö tehon.
• Organisaation erillisyys tärkeää oikeusvaltion kannalta että tuomareita ohjata.

Tuomarin Kelpoisuus ja Hyväksikäyttö

• Yleinen ja erityinen kelpoisuusjako.

Erottaminen ja Virkavapaus

• Ainoa tapa erottaa tuomari on se, että hän tulee lainvoimaisesti tuomituksi tuomioistuimessa sellaisesta rikoksesta, josta voidaan tuomita seuraamukseksi viraltapano. RL 11 luvun (sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan) ja 40 luvun (virkarikokset) rangaistussäännöksissä tarkoitettu viraltapano käsittää sen viran tai julkisen tehtävän menettämisen, jossa rikos tehtiin. Viraltapano voi seurata myös muusta rikoksesta sen mukaan, kuinka ankaraan rangaistukseen tuomari on tuomittu. Tällöin viraltapano käsittää sen viran menettämisen, joka tuomitulla on tuomitsemishetkellä (RL 2:7 ja 2:10).
• Myös määräaikaista tuomaria koskee sama erottamattomuus sinä aikana, joksi hänet on nimitetty (TiL 12:1.3). Samaten korkeimman oikeuden esittelijät nauttivat edellä todettua virassapysymissuojaa (KKOL 14 §). Tuomioistuimen asiantuntijajäseneen sovelletaan samaa erottamattomuusperiaatetta kuin tuomareihin TiL 17:18-21:ssä säädetyin eroavaisuuksin. Käräjäoikeuden lautamieheen sovelletaan puolestaan samoja säännöksiä kuin tuomioistuimen asiantuntijajäseneen. Lautamies voidaan erottaa käräjäoikeuden päätöksellä, jos hän menettää kelpoisuutensa tai muuten tulee sopimattomaksi lautamiehen tehtävään (LautamiesL 1.1 ja 10 §).
• Asiat jaetaan tuomareille tuomioistuimissa valmisteltaviksi ja ratkaistaviksi työjärjestyksen mukaisesti. Jakamista koskevilla työjärjestyksen perusteilla pyritään siihen, että ne turvaavat asianosaisten oikeuden saada asiansa ratkaistuksi riippumattomasti, puolueettomasti ja joutuisasti. Päällikkötuomari voi jakaa kertaalleen jaetun asian uudelleen vastoin asianomaisen tuomarin tahtoa painavasta syystä, kuten sairauden, viivästymisen tai liiallisen työmäärän vuoksi (TiL 8:7 ja 8:8).Tuomaria koskevat normaalit VirkamL 4 luvun säännökset virkamiehen velvollisuuksista.
• Virkamiehen tulee suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä, noudattaa työnjohto- ja valvontamääräyksiä sekä käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla (VirkamL 14 §) → eivät koske tuomarin lainkäytön sisältöä, toisin sanoen sitä, miten tuomari asian ratkaisee. Kuten edellä on todettu, tuomaria sitoo ratkaisutoiminnassa ainoastaan laki (ks. jakso I.4.1). Edellä mainittuja yleisiä velvollisuuksia täydentää TiL 9:1.2, jonka mukaan tuomarin on virkatoimissaan oltava tunnollinen ja huolellinen sekä käsiteltävä ja ratkaistava asia joutuisasti.
• Jotta tuomareiden osaamistaso pysyy korkeana, tuomareita koskee kouluttautumisvelvollisuus. Tuomarin virka edellyttää haltijaltaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Tuomari onkin velvollinen ylläpitämään ja kehittämään laintuntemustaan, oikeudellista osaamistaan ja ammattitaitoaan – vastaavasti valtion tulee kyetä tarjoamaan tuomarille koulutusta ja mahdollisuuksia osallistua siihen (TiL 9:4). Tuomarinkoulutuslautakunnan tehtävänä on huolehtia koulutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä yhdessä Tuomioistuinviraston ja tuomioistuinten kanssa (TiL 21:1:n 1 kohta).
• Ylimmät tuomioistuimet (KKO ja KHO) valvovat lainkäyttöä omalla toimialallaan (PeL 99.2 §). Hovioikeus valvoo tuomiopiirinsä käräjäoikeuksien toimintaa (TiL 3:2.1). Lisäksi PeL 10 luvussa säädetty laillisuusvalvonta koskee myös tuomareita. Käytännössä tärkeää on ylempien lainvalvontaviranomaisten, toisin sanoen oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen, tuomareihin kohdistama valvonta.
• Myös päällikkötuomarilla on valvontatehtävä: päällikkötuomarin tulee valvoa oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta tuomioistuimen ratkaisuissa (TiL 8:2.1). Säännös koskee kaikkien tuomioistuinten päällikkötuomareita. Sen sijaan Tuomioistuinvirasto ei osallistu tuomareiden lainkäytön valvontaan, vaan sen tehtävänä on yleisesti huolehtia tuomioistuinten toimintaedellytyksistä ja sitä kautta tukea lainkäytön laadukkuutta.
• Muiden virkamiesten tavoin tuomari vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta (virkavastuu), toimipa hän yhden tai useamman jäsenen kokoonpanossa. Tuomioistuimen esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa tuomarin toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tuomarin tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta (ks. PeL 118 §). Virkavastuu koskee kaikkia tuomioistuimen jäseniä, myös lautamiehiä ja asiantuntijajäseniä. Virkavastuu koskee myös kansliapäällikköjä, käräjänotaareja sekä lainkäyttötehtävissä (summaariset asiat ja avioeroasiat, ks. TiL 19:6.1) kansliahenkilökuntaa (ks. RL 40:11 ja 40:12). Vastaava soveltamisala on myös vahingonkorvaussäännöksillä (VahKL 4:2; ks. HE 151/1991 vp s. 3 ja 6).
• Peruslähtökohtana on, että tuomioistuimen tai tuomarin päätöksestä aiheutuneen vahingon korvaamisesta ei saa nostaa kannetta, ellei päätöstä ole muutettu tai kumottu taikka ellei virheen tehnyttä ole todettu syylliseksi virkarikokseen tai velvoitettu korvaamaan vahinkoa (VahKL 3:5). Kun tämä edellytys täyttyy, tuomari ja tuomioistuimen virkamies ovat velvollisia korvaamaan työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos viaksi jää vain lievä tuottamus, vahingonkorvausta ei tuomita. Toisaalta, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, täysi korvaus tulee tuomita, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta (VahKL 4:1 ja 4:2.1). Valtio kuitenkin vastaa ensisijaisesti vahingosta, jos toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu (VahKL 3:2 ja 6:2). Kyseessä on niin sanottu korvauksen kanavointisäännös. Tuomari voidaan velvoittaa maksamaan takaisin valtiolle valtion maksama korvaus (valtion regressioikeus) VahKL 4:1:n mukaisesti.
• Tuomarin esteellisyydestä säädetään OK 13 luvussa ja sitä arvioidaan objektiivisen mittapuun mukaisesti.
• Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tapaa testata EIS 6(I) artiklan osalta esteellisyyttä subjektiivisella je obyektivisella testillä.
• Kaikki viittaukset läheisiin eivät ole samanlaisia, vaan osa esteellisyyssäännöksistä koskee suppeaa läheispirriä ja osa laajaa (koko) läheispiiriä.

Esteellisyys perusteilla

• a) osallisuus- ja intressijäävi (OK 13:4)

• b) yhteisöjäävi (OK 13:5)

• c) erityinen suhde asianosaiseen -jäävi (OK 13:6)

• d) kahden instanssin jäävi ja ennakkoasenne-esteellisyys (OK 13:7.1 ja 13:7.2)

• Yleinen (muu) esteellisyysperuste (yleislauseke OK 13:7.3).

• Esteellisyysperusteet voidaan lisäksi jaotella harkinnanvaraisi